› Keskustelut › Metsänomistus › Miten puuntuottaminen ja metsäyrittäjyys saataisiin nousuun?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Miten puuntuottaminen ja metsäyrittäjyys saataisiin nousuun?

    Sent on: 24.7.2012, 18:05

    Olen kiertänyt nyt kuukausimitalla Kuusamon maaseutua päivittäen paikallistietämystäni. Käymätöntä tietä tuskin löytyy! Maaseudun ja haja-asutusalueiden tilanne on suoraan sanottuna surkea. Kepu-yksinvallan tuloksena maaseutu on ajettu alas kammottavaan tilaan. Kahdellakolmasosalla kylistä ei löydy kirkasta lautaa, vaan käyttämättömiksi jääneet navetat ja muut pihapiirin rakennukset ovat sortumispisteessä.

    Kun mennään vain 10 vuotta eteenpäin, lähes puolet nykyisistä aktiivitiloista on jo kylmillään. Jotakin pitäisi saada tilalle ja se jokin on metsätilat.

    Mahdollisuuksia maaseudulla on vaikka mihin, kyse on vain siitä, että riittääkö siihen poliittista tahtoa. Jos Kuusamon kokoisessa kunnassa saataisiin luoduksi edes yksikin metsätilallinen kylällensä, meillä olisi kertaheitolla jo puolensataa uutta yritystä pystyssä. 50 pysyvää työpaikkaa olisi näillä kairoilla jo vähintäänkin uutisarvoinen asia.

    Mikä tähän edistysaskeleeseen on esteenä? Vain luutuneet käsitykset ja poliittiset etunäkökohdat!

    Minun vankkumaton mielipiteeni on se, että jokainen säilytetty ja uusi maaseutuyritys on voitto maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Riippumatta maaseutuyrittäjän poliittisesta vakaumuksesta.

    Tekijä
    MetsäKortesalmi MetsäKortesalmi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kuitupuunkasvattaja 2.8.2012, 18:48

    Voihan se syy olla siinäkin, että olemme äänestäneet aikanaan väärin…

    Omasta mielestäni suurin ongelma metsätalousyrittämisessä on se, että ei osata nähdä vaihtoehtoja puun myynnissä. Puu myydään bulkkina vaikka siitä olisi vaikka mihin muuhunkin jalostukseen.

    Väitän, että suomalaisessa metsätaloudessa on kohtalonhetket löytää uusia tuotteita ja uusia mahdollisuuksia. Metsänomistajat sahaavat omaa oksaansa, jos eivät ole aktiivisesti mukana tässä uuden hakemisessa.

    Metsäliitto pitäisi kai perustaa uudelleen. Kyllähän se nykyinenkin ostaa, mutta…

    Ennustajat sanovat, että energiasta on kohta kova kysyntä. Kolme tosiasiaa kannattaa muistaa:

    1. Energiapuun kasvattaminen on muualla yleensä edullisempaa kuin Suomessa ja muualla markkinatkin ovat lähempänä.

    2. Suomalainen raakapuu on keskimäärin turhan hyvälaatuista energiakäyttöön. Vaihtoehtoisilla käyttötavoilla saisi paremman hinnan.

    3. Jos puuta jalostetaan arvokkaammiksi lopputuotteiksi, saadaan sivutuotteena yleensä bioraaka-ainetta energiantuotantoon.

    Mahdollisuuksia olisi maaseudulla ja kaupungeissa, mutta nykyisiltä päättäjiltä puuttuu kyky nähdä metsätalouden mahdollisuudet. Harmittavaa on myös, että metsänomistajat tuntuvat vain odottelevan, että tulisipa joku ja ostaisi puuta tulevaisuudessakin.

    jees h-valta 2.8.2012, 21:35

    Kuitupuunkasvattajalla kyllä aivan hyviä mielipiteitä mutta joitain vähän vieroksun: En näe mitään syytä perustaa Metsäliittoa uudelleen vaan nykyinen toimii nimenmuutoksestaan huolimattakin edelleen aivan hyvin.
    Mitä tulee energiapuunkasvatukseen kotimaassa löytyy täällä sille kyllä käyttöäkin runsaasti. Miksi pitäisi noiden laitosten tarve tuoda ulkoa?
    Lupaan edelleen kasvattaa kymmenessä vuodessa 150 mottia energiapuuta/ha ja sillä ei vielä tarvita edes myrkkyjä eikä apulannoitusta.
    Nykyisin kyllä jalostetaan puuta moneksi ja sivutuotetta menee energiaksi.
    Ja edelleen tarvitaan bulkin ostajaa ja uloshan sitä viedään ja pidetään kansakuntaa pystyssä nk. puujalalla.
    En näe suuria ongelmia metsäalan toiminnassa, ne ovat aivan muualla.

    n-merkki n-merkki 2.8.2012, 22:27

    Miksiköhän puuta pitäisi tuottaa enemmän kun sitä nytkin jo tuotetaan enemmän kuin hakataan ….

    jees h-valta 3.8.2012, 18:37

    Kuten tiedämme maamme on puustoltaan yksipuolistunut lähes pelkiksi havupuumetsiksi ja niitä on enemmän kuin riittävästi, siitä aivan samaa mieltä n-merkin kanssa. Sensijaan lehtipuuta rahdataan jatkuvasti ulkoa miljoona mottia vähintään vuodessa.
    Siksi olisikin tärkeää hiukan järkeillä minkätyyppistä metsätaloutta haluamme nousuun. Kuusikon lisälataaminen ona hulluutta pahimmasta päästä mutta lehtipuun monipuolisuus hyvälaatuisen lehtisellun ja energiatuotannon ruokkijana aivan ylivertainen.
    Nyt onkin esim. havu-ja lehtisellun hinnanero tasaantunut ja vientimahdollisuutta piisaisi. Mutta nyt se tehdään veli-venättäläisellä puutavaralla. Onko järkee vai ei?

    jees h-valta 3.8.2012, 21:28

    Suorittavan mielestä siis venättän pojjat hoitaa lehtipuut paremmin kuin me! Heh,olipa veto.
    Eihän täällä ole kasvatettu koivua vaan juuri se mitä hoitamattomuuttaan jää. Sitä samaa hies-paskaa sieltä ryssälästä tänne junavaunuittain lykätään mutta ei syystä muusta kuin että siellä sitä tulee muutaman kymmenien vuosien kasvuna aivan riittämiin kuitenkin. Aivan hoitamattomana, kas kun metsät siellä ammuttiin suurinpiirtein säleiksi sodissa. Ja se lehtipuu ne aukot sielläkin on täyttänyt. Mutta siellä ne kasvoivat ja järeytyivät toisin kuin meillä kun kaikki lehtipuu oli kieltotaulun ykköskohdassa.
    Täällä aina kun alettiin ”hoitaa” metsää se tarkoitti lehtipuun poistoa. Oli sitten järeytynyt tai ei. Maahan vaan.

    suorittava porras suorittava porras 4.8.2012, 19:29

    En puolustellut venäläistä tapaa ”hoitaa” metsiä. Totesin vain , että sieltä tuotava puu on selkeästi järeämpää , kuin mitä Suomessa on yleisesti tarjolla. Harvennus lienee Venäjällä varsin tuntematon käsite. Aukoista puolestaan saadaan aina järeämpää tavaraa.

    Suomalainen koivukuitu tahtoo olla monin paikoin muutaman kymmenen litran riukua , mikä on erittäin kallista korajata. Leimikoiksi tarjotaan liian usein vitelikoita , jotka hoituisivat edullisimmin raivaussahalla. On kuitenkin tehty päätös myydä metsää ja leimikko korjataan maksoi mitä maksoi .

    Koneellisessa korjuussa poistettavien runkojen keskitilavuus tulisi olla lähellä 100:aa litraa . Koivuvitelikot eivät läheskään aina täytä tätä tavoitetta . 50 litraa tai alle on enemmän sääntö , kuin poikkeus.

    Metsäyrittäjyyttä todellakin tarvittaisiin , jotta osaaminen metsäalalla lisääntyisi. Isommat tilakoot ja täydellinen riippuvuus metsätuloista ohjaa toimimaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Nykyisellään tunnutaan verhottavan vain laiskuus monimuotoisuuden kaapuun ja jätetään metsät hoitamatta.

    jees h-valta 4.8.2012, 19:51

    Enpä tiedä missä tuo suorittava noin heikkoon koivikkoon aina törmääkin. Omilta P-Satakunnan tiluksiltani on aina tullut koivukuitua todellisten sekametsien hakkuissa 25-30 mottia vähintään hehtaarilta. Koko ei ollut yhdessäkään mitään riukua vaan jo kerran olen joutunut M-liiton hakkuusta jopa rahastamaan koivutukit kuitukasasta pois. Nyt siis kyse päätehakkuista joissa valtapuu kuusi. Ja niitä sieltä kyllä jatketaan edelleen muutama vuosi eteenpäinkin. Kaikissa ei ole ollut edes ennakkoraivaustarvetta kuten tuolla vero-osiossa totesinkin.

    suorittava porras suorittava porras 5.8.2012, 08:54

    Koivua ja muuta lehtipuuta olisi tulossa täydentämään aukkoisia havupuutaimikoita , mutta homma pilataan sopimattomilla kasvatustiheyksillä ja silkalla hoidon puutteella. Eihän ne puut järeydy ikinä , jos niitä yritetään kasvattaa liian taajassa. Lisäksi jätetään metsiä pilaamaan luvattoman huonolaatuista lehtipuuta , joka ei myöhemmässä vaiheessa kestä koneellista käsittelyä. Koura ajaa karsittaeessa ”mutkat suoraksi” ja ainakin osa rungosta päätyy säleinä metsään.

    Teollisuuden kiinnostus venäläiseen lehtipuuhun on täysin ymmärrettävää. Venäjältä on tulossa junalasteittain kohtalaisen järeää koivukuitua . Saanto on siitä aivan eri luokkaa , kun suomalaisesta pieniläpimittaisesta keppimetsän tuotteesta . Kun tähän lisätään vielä korjattavien erien pienuus ja se ,että ne kepit keräillään kalliisti harvennukselta , on aivan selvää , miksi puuta tuodaan . Raha ratkaisee. Jos pystytään tarjoamaan isompia eriä nykyistä huomattavasti järeämpää tavaraa tasaisesti , vähenee tuonti aivan varmasti.

    Mitä vielä tulee tuohon maamme kulutusta suurempaan metsien kasvuun , se kasvu ei valitettavasti ole läheskään aina järkevästi hyödynnettävissä eikä puuta ole tarjolla riittävästi kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi joudutaan vajetta paikkaamaan tuontipuun avulla . Jos ei olisi tuontimahdollisuutta , ei olisi nykyistä määrää teollisuuttakaan ja vielä suurempi osa kasvusta jäisi hyödyntämättä.

    vihreen koneen kuski 6.8.2012, 11:00

    Energia puu on maaseudun pelastus, tuo tuloa ja työtä. Mutta kasvatusta ja etenkin korjuuta pitää yksinkertaistaa. Kerättäviä lajikkeita pitää vähentää raakalla kädellä. Ensiharvennukselta kerätään korkeintaan yhtä kuitua ja loppu energiaan, vaaka mittaus.
    Päätehakkuuulta ja toisesta harvennuksesta kerätään tukit ja kahta lajia kuitua ja loppu energiaan.
    Metsän omistajat ja metsäyhtiöt pitäis saada myös tekemään enemmän yhteistyötä, jolloin pieniä kuviota voitaisiin yhdistää ja hakkuuttaa samalta alueelta kerrallaan enemmän.
    Kuntiin pitää saada pieniä voimaloita, jotka käyttävät energia puun ja tekevät siitä kaukolämpöä ja mahdollisesti myös sähköä.
    Mitä vähemmän välikäsijä ja kustannuksia enrgiapuun korjuu ja kuljetus ketjussa on sitä enemmän itse tavaralle jää arvoa.
    Nykysysteemissä kun tuppaa olemaan niin että energiapuu menee ilmatteeksi ja korjuusta ja kuljetuksesta pitää vielä maksaa.

    MaalaisSeppo 6.8.2012, 11:39

    Puuntuottamisen ja metsäyrittäjyyden kasvua ei ole näköpiirissä muutamaan vuoteen, koska puun kysyntä ja hinnat mielummin laskevat, kuin nousevat. Energiapuuta joku pitää potentiaalisena nousun edistäjänä.

    Energiapuunkin hinta mieluummin laskee, kuin nousee, koska tuet suunnataan kaliimpiin energiamuotoihin eli tuuleen ja aurinkosähköön. Laskeskelin energiapuolen investointitukien kohdistumista. Tuulivoima sai viime vuonna tukia 1370 €/TJ ja puupolttoaineiden tuotanto ja polttolaitokset 135 €/TJ. Kyllä se nyt vaan on niin, että puuntuottajien ja alan yrittäjien on syytä ainakin muutama vuosi välttää laajentamasta toimintaansa energiapuualalle, ettei konkurssit uhkaa.

    Puun tuotanto ja energiakäyttöhän tukisi maaseudun eläjien toimeentuloa, eikä ko. asia ole mitenkään nykyään suosiossa. Päinvastoin maaseutua pyritään ajamaan kaikin tavoin alas. Ehkä kuitenkin pettuleipä voisi olla uusi menestystarina tulevina ankeina aikoina etenkin Kainuun suunnalla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3