Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 4,452 vastausta, 76 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 4,452)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Panu Panu

    Suomi käy kauppaa Venäjän kanssa, sieltä tulee esim. lannoitteita. EU:n pakotelistalla olevilla tuotteilla ei kuitenkaan voi käydä.

    Tolopainen Tolopainen

    Mikä Suomi, Suomi ei osta mitään Venäjältä. Norjalainen Yara voi ostaa ammoniakkia. Kalisuolaa osti aiemmin Venäjältä mutta sekin on loppunut. Yaran lannoitetuotannosta Suomessa menee vientiin 90%.

    Panu Panu

    Muotoillaan toisin: Suomeen tuodaan Venältä esim. nikkeliä ja lannoitteiden raaja-aineita, käsittääkseni myös lannoitteita.

    Nostokoukku

    Venäjän ympäristöoikeuden professori V-P Tynkkynen: Reaalipolittisista syistä meidän täytyy sietää lannoitteiden tuonti Venäjältä. Venäjältä ostetaan tavaraa 625 miljoonan euron edestä. Tästä epäorgaanisia kemian tuotteita 45 milj., orgaanisia kemian tuotteita 18 milj. ( lannoitteiden raaka-aineita),ja lannoitteita 14 milj. Kotkan satamaan rahdataan päivittäin lannoitteita Venäjältä. Täysin venäläisomisteisella olevalla yrityksellä on satamassa 180 000 tonnin varastokompleksi, mistä se käy lannoitekauppaa Eurooppaan. Yrityksen omistaa Gazprom.

    Kun aikoinaan viljelin heinää hevosmiehille, ostin venäläistä lannoitetta. Hyvin toimi ja oli puolta halvempaa kuin norjalainen. Ainoa ongelma oli, että raekoko vaihteli samassa suursäkissä tomusokerista kananmunan kokoiseen.

    narisija

    Meille lehahti televisioon parvi Tynkkysiä Ukrainan sodan ja Georgian tapahtumien myötä, lienevätkö samaa klaaniakin.

    narisija

    Onneksi sentään matkustelu venäjälle saatu supistettua minimiin…

    Onniko lienee vai onnettomuus, kuitenkin taisi olla ainoa maa, jonka kanssa matkailutase oli posisitiivinen, tosin vain muutama sata miljoona, joten veikkaisin jälkimmäistä, onnetonta sa–nan tunarointia.

    Rukopiikki

    Reaalitaloudellisista syistä pitäisi käydä kaikkea kauppaa Venäjän kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko, turpeesta tuottoa sopisi tähän ketjuun! Selitäppäs tarkemmin mitä arvokkaita turvetuotteita tarkoitat? Kasvonaamioitako?

    MaalaisSeppo

    Venäjältä tuodaan Suomeen hyvin vähän lannoitteita (arvo n 1 mij€). Suomi on kuitenkin Venäjän lannoitteiden kauttakulkumaa.

    Apli

    Toki Venäläiset matkailijat oli tärkeitä suomelle, samoin puu ja sähkökin, ja muutenkin suomi on kärsinyt melko paljon Ukrainan sodasta tai erikoisoperaatiosta. Vientiäkin Venäjälle oli.

Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 4,452)