Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 4,601)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Meetvursti pitäisi kieltää, sopii rotanmyrkyksi.

    MJO

    Huono rotanmyrkky. Ehkä karkotteena toimii.

    Rukopiikki

    Riippuu tieten mistä ja miten tekee. Kaupasta ostettujen makuja en tiedä.

    Perko

    Annelin ajatuksessa ehkä menee nyt puurot ja vellit sekaisin. On ymmärrettävää, että tukien valuminen vientituotteisiin mietityttää, mutta todellisuus on toinen.
    Maatalousraha on Suomen ’jäsenmaksuhyvitystä’. Maataloustuet muodostavat yli kolmanneksen koko EU:n budjetista. Suomi on nettomaksaja, ja maataloustuet ovat se merkittävin kanava, jolla saamme omia jäsenmaksurahojamme takaisin Suomeen. Jos lopettaisimme tukien maksamisen vientituotteille, emme saisi niitä rahoja muualtakaan – ne jäisivät Brysseliin muiden maiden hyödyksi. Se on viisautta jos rahaa jää mitä puhtaampana tulokseksi eikä vaihdeta ’kitkeriin viineihin’.

     

    Kurki Kurki

    EUn maatalouspolitiikan ydinajatus on, että tuottaja saa maailmanmarkkinahinnan myydessään tuotteitaan, että voisi käydä kauppaa maailmanmarkkinoilla ja viedä sinne, missä saa parhaan hinnan.

    Tästä hyvä esimerkki on ollut vasta kananmunat, josta suomalainen tuottaja on saanut viennistä paremman hinnan. Siksi Suomen kauppojen hyllyt ovat olleet kananmunista tyhjiä. Kauppa ei ole suostunut maksamaan korkeampaa hintaa ja jäi ilman.

    Yhdenkään EU-maan maataloustuottaja ei tulisi toimeen tällä maailmanmarkkinahinnalla, ja siksi on EU-tuki ja kansallinen tuki.

    Nostokoukku

    Eikös markkinat  määrää hinnan, kananmunissakin. Kuten puunhinnankin. Niin on täällä opetettu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko täsmentää: onko tosiaan niin että EU:n maataloustuki on ns. ”piikki auki” eli sitä maksetaan niin suurelle määrälle tuotetta kuin mitä Suomi vain pystyy tuottamaan? Vai maksetaanko maalle joku potti jonka maa jakaa itse? Jälkimmäisessä tapauksessa keskittäisin tukipotin kotimaan markkinoille menevään tuotantoon. Sitä vartenhan ainakin kotimainen tuki on tarkoitettu että suomalainen kuluttaja saa kohtuuhintaista ruokaa ja suomalainen maataloustuottaja kohtuullisen toimeentulon.

    Kurki Kurki

    Sitä vartenhan ainakin kotimainen tuki on tarkoitettu että suomalainen kuluttaja saa kohtuuhintaista ruokaa ja suomalainen maataloustuottaja kohtuullisen toimeentulon.

    Tuet eivät ole suomalaisen ruoan hinnassa, vaan ruoan jalostaja on saanut maataloustuotteet maailmanmarkkinahintaan.

    Perko

    EU:n perusperiaate on tavaroiden vapaa liikkuvuus. Emme voi asettaa tukea ehdoksi sitä, että tuote on myytävä vain suomalaiselle kuluttajalle.
    Maataloustuet on nimenomaan tarkoitettu pitämään kuluttajahinnat kohtuullisina. Ilman tukea ruoan hinta nousisi merkittävästi, koska markkinahinta ei kata Suomen korkeita tuotantokustannuksia. Jos suomalainen viljelijä saisi tukea vain kotimaan myynnistä, vientituotteet eivät menisi kaupaksi maailmalla lainkaan. Tämä johtaisi ylituotantotilanteessa kotimaan hintojen romahtamiseen ja tilojen konkursseihin, mikä vaarantaisi lopulta koko ruokaturvan.

    Järjestelmä on rakennettu niin, että tuki pitää tilat hengissä ja ’hallinnassa’. Se, minne tuote päätyy, on markkinoiden päätös, mutta ilman tukea meillä ei olisi kummallekaan markkinalle tarjottavaa suomalaista ruokaa. Näi se  on  isossa kuvassa .   on toinen  näkemys onko  näin paras.

    EU päättää maatalousbudjetista monivuotisissa rahoituskehyksissä. Suomelle on varattu tietty enimmäissumma (esim. viljelijätukiin reilu 700 miljoonaa euroa vuodessa), eikä tätä ylitetä, vaikka tuottaisimme kuinka paljon.

    käpysonni käpysonni

    Tuo ajatus että syödään suoraan pellon tuotteita eikä kierrätetä niitä eläinten kautta, se vaan ei toimi ainakaan Suomessa. Täällä on aika kapea valikoima, mitä voi suoraan tuottaa pellolta pöytään,  perunat tietenkin, viljoista voi tehdä erilaisia leipiä ja leivonnaisia,  puuroja ja vellejä, siinä ne sitten melkein onkin, sitten on tietysti herne ja härkäpapu, niistäkin saa aika rajallisen valikoiman ruokia. Toki ruisleipä hernekeiton tai papusopan kanssa on varmaankin ilmastoystävällinen ruoka, mutta moni tykkää että hernekeitossa on myös lihaa.  Ja hiukan humoristisesti   voisi todeta että naudanlihan syönti on myös kasvissyöntiä, koska nauta käyttää ravintonaan heinää, jota ihminen ei pysty sinällään käyttämään ravinnokseen.

    Minä en todellakaan pidä hyvänä ajatusta, että lopetetaan lihantuotanto ja siirrytään pelkkään puuro, leipä,  perunamuusi  ja hernekeittoruokavalioon, vielä jollain amazonin sademetsien tilalle raivatulla soijapellolla kasvatetulla soijalla täydennettynä. Vielä muutama vuosi sitten oltiin kovasti huolissaan Amazonin sademetsien raivaamisesta pelloiksi, mutta nyt on ollut hiljaisempaa, kun sieltä  Etelä-Amerikasta alkaa kansa saamaan halpaa lihaa. Sitä saa näiden maailmanparantajien mielestä syödä, mutta ei Suomessa kasvatettua nautaa.

    Ja vielä hölmömmäksi tuo ehdotus että  pitäisi pellon tuotteita viljellä suoraan ruuaksi, tulee siksi, että käytännössä kaikki ruuaksi viljeltävät kasvit pelloilla on yksivuotisia, eli ne rasittavat maaperää, mutta nurmi on monivuotinen ja sitoo hyvin hiiltä, joten voidaan sanoa että naudanlihantuotanto runsasvetisessä Suomessa on ilmastolle ja luonnolle positiivinen asia.  Naudanlihantuotanto toki vaatii paljon vettä, mutta sitä Suomessa riittää, onkin hölmöä että naudanlihan tuotannon kritisointi perustuu vain niihin haittoihin, joita se aiheuttaa maissa, joissa on pulaa makeasta vedestä ja laidunmaista ja nämä ongelmat siirretään automaattisesti koskemaan myös Suomea, missä näitä ongelmia ei oikeasti ole. Naudanlihantuotanto

    ei siis missään nimessä ole mikään ilmastopahis,  vaikka viherklusteri niin valheellisesti väittääkin.

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 4,601)