Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,431 - 4,440 (kaikkiaan 4,584)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mettämiäs

    Minun ei kannata enää edes yrittää puhua ilmaisesta hirvenlihasta, ei ole enää vuosikymmeniin juttu mennyt läpi…

    Tolopainen Tolopainen

    Luulo ei ole tiedonväärti, kana on vähiten haitallisin luonnolle. Ei aiheuta metaani päästöjä ym. Hiilijalanjälki pienin. Sitten sika ja nauta kaikkein eniten päästöjä tuottava.

    mettämiäs

    Ei kirjoitettukaan luonnonhaitoista eikä päästöistä vaan hinnasta. Vaatii korkeampaa matematiikkaa ja erinomaista esitystaitoa, jos laskee/väittää pakastimessa olevan hirvijauhelihan olevan ilmaista.

    Tolopainen Tolopainen

    Vastasin AJ:lle, tuo ilmainen hirvenliha oli slogan tai vitsiksi tarkoitettu.

    Nostokoukku

    Ei se hirvenliha kallista ole. Lupamaksu 120 € aikuinen, 50 € vasa. Pakastimet vie sähköä muutaman kympin vuodessa. Kaikki muu on harrastamisen kustannuksia ja niitä tulee jokaisesta harrastuksesta. Vähän sama, jos Lapissa mäenlaskukeskuksissa mäenlaskussa kävijä laskisi sille kustannukset ja ynnäilisi paljonko tuli pujottelun maailmancup piste maksamaan. Näin minä sen hinnan lasken kohtuullisen innokkaana hirvenmetsästyksen harrastajana.

    MJO

    Hirvenlihaa hinta voi olla jollekin kallista ja jollekin halpaa. Jos pelkästään metsästystä varten hankkii mönkijää, kärryä, koiran + sen vuosittaiset kulut. Hintaa varmasti kertyy. Toiselle riittää perintökivääri, ampumakokeet, lupamaksut yms. Silloin on edullinen kilohinta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tutkimus vaikuttaa tukevan Tolopaisen näkemystä, että nauta on päästöpahis metaanin päästöjen ja kovan rehunkulutuksen vuoksi. Lihanauta oletettavasti pienempi kuim maidontuottaja. Silläkin lienee merkitystä, että nauta voi laiduntaa osan vuodesta ja osa talvenkin rehusta tulee nurmesta.

    Siispä suositellaan ylipäätään lihan kulutuksen vähentämistä, eli sitä että tuotettaisiin ruokaa suoraan ihmisille eikä kierrätettäisi kasvintuotantoa rehuna kotieläinten kautta.

    Oheisessa julkaisussa näkyy kartassa Itämeren pahimmat fosforin päästelijät vuonna 2019: Varsinais-Suomi, Puola ja Tanska.

    https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/

    Nostokoukku

    Pakosti se on kierrätettävä naudan kautta, jos jauhelihaa haluaa. Heinästä sitä ei suoraan saa. Heinä ja härkäherne ja niistä tehdyt korvikkeet ovat syömäkelvottomia.

    Tolopainen Tolopainen

    Makkara on kuitenkin vaihtunut kananfileeksi ala Snellman. Ei taida muita valmistajia olla, hyvä tuote. Kaiken maailman gotlerit ja vurstit on jääneet menneisyyteen.

    Nostokoukku

    Kanafile, ällöttävän makuinen ja ällöttävä myös tuotantotapansa vuoksi. Kun ruisleivälle laittaa paksusti Aura-juustoa ja paksun siivun gotleria, on makunautinto taattu. Kun oikein hiukoo, on suolan puute, on meetvurstitangosta leikattu paksu pala poikaa. Suurin osa vanhoista ihmisistä kärsii suolan puutteesta.

Esillä 10 vastausta, 4,431 - 4,440 (kaikkiaan 4,584)