Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,401 - 4,410 (kaikkiaan 4,411)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kurki Kurki

    Yritystuet ovat olemassa työllistämässä suomalaisia työntekijöitä. Muuten olisivat 400 e/kk muualta.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010381904.html

    Tämäkään toiminta ei suomalaisia työllistäisi, jos palkkatukea ei olisi. Jos yritys ei tee voittoa, niin sitä ei ole olemassa.

    Suomen suurimmat yritystuet viime vuonna kuitannut varustamoyhtiö Viking Line irrotti keskiviikkona omistajilleen osinkoa. Se oli euron osaketta kohden, mikä vastaa 48 prosenttia voitoista.

    Sitten kauppalaivaston palkkatuki.

    AI:    Suomen kauppalaivaston tukijärjestelmän tavoitteena on varmistaa suomalaisten alusten kilpailukyky, ylläpitää Suomen lipun alla purjehtivaa laivastoa ja turvata huoltovarmuus. Keskeisin tuki on miehistökustannustuki, jolla palautetaan työnantajamaksuja, sekä verotuet, joiden arvo on yhteensä merkittävä, satoja miljoonia euroja vuodessa

    Rane2

    Valtion tukia pitää tarkastella investointeina ja miten ne tuottaa.Metkassa ilmeisesti jaetaan rahaa yhä suurempi osuus kaikenlaisiin luonnonhoito ja ympäristötoimiin jotka toki tehdessä työllistävät mutta eivät jatkossa tuota mitään.Toisin kuin metsänhoitotoimet…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane, jaat aika jyrkästi toimet hyödyllisiin ja ei hyödyllisiin. Metkalla saadaan aikaan muun muassa parempaa vesien suojelua ja METSO-rahoituksella kattavampi suojelualueiden verkosto. Muutkin kuin puu ovat hyödyllisiä metsien ekosysteemipalveluita. Niiden hyöty ei näy suoraan metsäsektorin tuottoina mutta ne voivat auttaa muita sektoreita, kuten vesien ja metsien varassa tapahtuvaa virkistystä ja matkailua. Puhdas ja runsas vesivaranto voi olla arvokas ”sininen kulta” ilmaston lämmetessä! Tässä jälleen yksi syy lisää miksi niitä kannattaa tukea.

    Tuo on ikävä juttu jos Metsäuutisissa kerrottu energiatehokkuuden sääntely alkaa estää puurakentamisen kasvua.

    isaskar keturi

    Kukahan ne metsäteollisuuden palkat sopii? Ei julkinen talous ainakaan. Eiköhän nuo ole liike-elämän sisäisiä ongelmia, jollei osata palkkakustannuksia sovittaa oikein…tai näin ainakin elinkeinoelämä vakuuttaa…

    Metkan ympäristötuet on katsottava haittakorvauksiksi, joten ne eivät tosiasiallisesti ole yritystukia kuten esim. metsänhoidon ja tienrakennuksen tuet.

    ”Valtion tukia pitää tarkastella investointeina ja miten ne tuottaa.” kyllä mutta yhteiskunnan investoidessa, sen tulisi tuottaa yhteiskunnallista hyvää, eikä lisäosinkoja omistajille.

    Rane2

    No kun Metka-tuella tehdään esim. taimikonhoitoa niin siinä tekijä saa palkan mutta myös sen metsän arvokasvu lisääntyy ja tuottaa valtiolle lisää verotuloja tulevaisuudessa.

    Kun Metkalla tekee jotain luonto-tai suojelutoimia tai vaikkapa jollain yritystuella pyörittää laivaliikennettä niin mitään tulevaisuusvaikutusta ei synny.Ympäristötoimissa maksetaan se työ ja sitten saattaa se metsä siirtyä pois metsätaloustoiminnasta eli tuotto on negatiivinen.Laivatuilla maksetaan joka vuosi vaikkapa ne osingot mutta tukia on maksettava joka vuosi että sama toiminta pysyy pystyssä…

    Perko

    Metsäkeskusteluun tulisi nostaa vahva ehdotus siitä, että järeän puuston ylläpitämisestä palkittaisiin suoraan verotuksen kautta: jos jokaisesta puunmyynnistä jätettäisiin vero 20 % pienemmäksi silloin, kun kaadettavan puuston keskitilavuus saavuttaa esim 600–800 litran runkokoon, loisimme Suomen metsiin pysyvän, tuottoa lisäävän ja arvokkaan puustopääoman. Tämä veroporkkana kannustaisi metsänomistajia siirtymään pois lyhytnäköisistä maksimihakkuista ja varmistaisi jatkuvan metsäntuoton, jossa puun arvokasvu euroina hyödynnetään loppuun asti ennen hakkuuta. Valtio ei tässä mallissa menettäisi mitään, sillä järeämmän tukkipuun korkeampi myyntihinta ja suurempi kuutiomäärä pitäisivät verokertymän euroina vähintään ennallaan, samalla kun tarve julkisille tuille, kuten metka-avustuksille, poistuisi metsän muuttuessa omavaraiseksi ja kestäväksi tuotantomenetelmäksi. Metsän ei pidä olla liian täysi, jotta uutta kasvua syntyy, mutta ei liian harvakaan, jotta hiilivarasto säilyy.

    isaskar keturi

    Oma ehdotukseni hiilinielumaksuksi olisi yksinkertainen: kasvaneesta puustopääomasta maksetaan korvaus hiilitonnien mukaan. Jos taas puustopääoma pienenee, tulot on saatu puuta myymällä. Saat itse valita, kerrytätkö hiilivarastoa vai myyt puut. Markkinat määrää kumpi on edullisempaa ja päätöksessä voit painottaa omia arvojasi. Siis täysin markkinalähtöinen malli. Inventointikierto on niin nopea, että se riittää mittaustavaksi.

    Nostokoukku

    Kauppalaivaston tuki on perusteltua, mutta ei uivien ravintoloiden tuki. Jos tukea maksetaan yli 20 miljoonaa risteilyvarustamolle, niin eikö saman verran kuuluisi myös maalla oleville juottoloille. Ne taitavat lisäksi maksaa harvoin osinkoja ulkomaisille omistajille. Olut on tietenkin tärkeä huoltovarmuuden kannalta, mutta voisihan sitä tuoda maahan normaaleilla rahtilaivoillakin.

    MJO

    Oma ehdotukseni hiilinielumaksuksi olisi yksinkertainen: kasvaneesta puustopääomasta maksetaan korvaus hiilitonnien mukaan.

    Maksun saatuasi olet velvollinen pitämään hiilitonnit sidottuna. Jos saat hiilinielumaksun, niin sen jälkeen hakatessasi puuston olen velvollinen maksamaan myös takaisin hiilipäästömaksuja.

    isaskar keturi

    Lukutaitoja olen aiemminkin ihmetellyt – kannattaisi lukea loppuun asti ajatuksen kanssa. On maksettu menneestä hiilensidonnasta. Kun hiiltä ei sidota, tulot tulee puun myynnistä. Jos haluaa olla hiilinielu, ei myy ja puut kasvaa ja koko tulovirta koostuu puuston tilavuuden kasvusta (hiilinielusta), kunnes se ei enää kasva.

    Mutta noinhan siinä tietysti tässä maailmanajassa kävisi, että se pirulle annettu pikkusormi meni rannetta myöten…

Esillä 10 vastausta, 4,401 - 4,410 (kaikkiaan 4,411)