Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,391 - 4,400 (kaikkiaan 4,411)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • siniluoto

    Keskimääräiset eläkkeet – Eläketurvakeskus

    Eläkkeen rakenne                       Miehet Naiset Kaikki
    Keskimääräinen kokonaiseläke 2 388   1 930   2 138
    – työeläkkeen osuus 2 239   1 770   1 983
    – Kelan eläkkeen osuus (sis. takuueläkkeen) 128   148   139
    – SOLITA-eläkkeen osuus 21 13 16

    Keskipalkka Suomessa ja Mediaanipalkka 2024

    Keskipalkka 3 315 €/kk

    Pitäisikö työeläkeläisten osallistua valtion leikkaustalkoisiin ?

    työeläke on myöhennettyä palkanmaksua. Eläkeyhtiön varat ei ole valtion varoja. 40 – 50 kymppiset hyvävaraiset ekonomistit suosittelevat eläkeisiin puuttumista siinä samalla sahaavat omaa oksaa poikki.

    Valtiolla ei itsellään ole rahoja vaan kaikki kertyy veronmaksajilta. Näihin talkoisiin pitää kaikkien osallistua verotuksen kautta.

    Murto:

    ”Operaatio vaatii valtiovarainministeriön mukaan 8–10 miljardin euron sopeuttamisen, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan mukaan peräti 13 miljardia.”

    isaskar keturi

    Käpysonni haluaa keskustelua itse asiasta. ”Meidän on tosi vaikea käydä keskustelua tästä visiosta, että minkälainen valtion ja julkisen sektorin rooli on näiden muutosten ja leikkausten jälkeen. ” Julkisen sektorin rooli ei ole kustantaa liiketoiminnan kuluja. Samaiset patruunat huutaa aina ensimmäisenä valtiota apuun, jos bisness sakkaa – julkisen sektorin rooli ei ole tukea yritystoimintaa, vaan liike-elämän tulee eri mutkien kautta veroina (yritysverot, palkkaverot jne.) rahoittaa julkinen sektori, joka tuottaa yleishyödyllisiä (kansalaisille ja yrityselämälle) palveluita.

    Kun liike-elämä hoitaisi leiviskänsä, kaikilla olisi hyvä olla –

    ”Suomi ei ole jatkanut muiden Pohjoismaiden talouskasvua vaan on eriytynyt niistä.” Miksi? Koska se on liike-elämä, joka ei tee osaansa. Osa syynsä tietyillä kansalaisryhmillä, jotka tekevät kaikkensa kampittaakseen elinvoimaisia elinkeinoaloja (metsätalous, turvetuotanto, turkistarhaus…)

    Nostokoukku

    Mielestäni eläke ei ole myöhästettyä palkanmaksua, vaan eräänlaista ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.

    käpysonni käpysonni

    Julkisen sektorin rooli ei ole kustantaa liiketoiminnan kuluja. 

     

    ….sanoo isaskar keturi. Metka tuki on myös sitä että julkinen sektori kustantaa liiketoininnan  kuluja. Senkö kuitenkin hyväksyt? Metsätalous on liiketoimintaa, eikä julkisen sektorin kuulu kustantaa metsätalouden kuluja. Sovitaanko aluksi näin?

    Vain onko taas kyse että ei se ole iso menoerä valtion budjetissa, että kyllä tämän ”erityisryhmän” kuten metsänomistajat, kuuluu saada tämä tuki, mutta muut voivat kyllä luopua omista  tuistaan. Näinhän ajattelevat itsekkäästi kaikki ”erityisryhmät”

     

    Tolopainen Tolopainen

    Miten se näkyy julkisissa menoissa, että rahaa on vähän. Ei mitenkään. Lauttasaareen rakennettiin joutava silta hinta 320 milj€. Julkisella sektorilla on kalleimmat tes sopimukset voimassa, jotka koskaan on tehty. Mitään menosäästöjä ei tehdä. Monitoimiareenoja rakennetaan. Turhia uusia rautateitä suunnitellaan. Kansanedustajien sopeutumisrahaa ei ole poistettu. Rahapula ei näy missään. Hallitus ei ole leikannut menoja, se on lisännyt niitä miljardeilla. Sote menot kasvaa 4mrd€:lla, se johtuu palkkamenojen kasvusta. Kaikki puolueet haluavat jakaa rahaa, koska vain se tuo ääniä. Tässä järjestelmässä ei ole mahdollista leikata menoja.

    isaskar keturi

    Metka-tuet saa lopettaa saman tien, kun miljardien tuet osakeyhtiöille lakkaavat. 2024 yritystuet olivat n. 3,8 miljardia. Metka on siitä vajaa prosentti. Käpysonni se taitaakin kalastella suuria kaloja ja kohdistaa huomionsa olennaiseen?

    käpysonni käpysonni

    Varmaan noita yritystukia tullaankin leikkaamaan. Se on totta että yksikään puolue ei ole valmis tekemään niitä leikkauksia joita pitäisi tehdä. No kohta on troikka täällä tekemässä ne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Perassic Park Perassic Park

    Kun Risto Murto paaluttaa paluuta 56-60 -luvun todellisuuteen hyvinvointivaltion rahoituksen pettäessä, unohtuu eräs oleellinen ero.

    Kun ei ollut eläketurvaa, ei ollut eläkemaksujakaan, ei ollut ALV:ta, kunm stä ei kerätty ja palkan sivukulut olivat pienet.

    Nyt kaikki säilyvät tapissa, mutta vastine maksuille ainoastaan kustisttuu / katoaa..

    Tämä on sitä on väestön huoltosuhteen heikkenemistä käytännössä.

    Kurki Kurki

    Kun liike-elämä hoitaisi leiviskänsä, kaikilla olisi hyvä olla –

    Miten se on mahdollista, kun Suomessa beljakovilainen ay-liike?

    Nytkin vain Suomessa metsäteollisuus supistaa ja vähentää tuoantoa, kun meni ensimmäisenä tappiolle maailmanmarkkinoiden hintatason laskun myötä. Samaan aikaan Kiina ja Uruquay 400 e kuukausipalkalla lisäävät tuotantoa.

Esillä 10 vastausta, 4,391 - 4,400 (kaikkiaan 4,411)