Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 4,640)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Meitä  eläkeläisiä on niin pirun paljon, että meistä on tullut puolueille pyhä lehmä. Ei kukaan uskalla puuttua asioihin, vaikka aihetta olisi. Töissä ollessani en koskaan saanut niin hyviä korotuksia kuin mihin MJO viittasi. Ja silloin raha olisi ollut enemmän tarpeen kuin nyt. On muistettava, että enemmän kuin joka neljäs euro on tänään eläke-euro. Miksi meidän pitäisi välttää kaikki leikkaukset? Eläke on ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sama kohtelu olisi paikallaan kuin nuoremmille työttömille.

    Perko

    Virtasen AIV-liuokset oli vallankumous. Ne ei ainoastaan estänyt rasvojen härskiintymistä, vaan mahdollisti sen, että lehmät lypsivät korkealaatuista maitoa ympäri vuoden – myös talvella, jolloin aiemmin kärsittiin puutteesta. Se oli teknologinen harppaus, joka loi pohjan 60-luvun nousulle.

    Maatalousoppilaitokset ja emäntäkoulut valjastettiin yhteen tavoitteeseen: mahdollisimman korkeaan ja laadukkaaseen tuotantoon. ’oppi tuottaa sitä mitä opetetaan’, ja suomalainen viljelijä on ollut huippu maailmanluokan oppilas ja eläinlääkärit rinnalla.

    Paljonko tuotantoa pitäisi supistaa, jotta se vastaisi vain kotimaan tarvetta vaarantamatta huoltovarmuutta?  Tukirahoitus ei katoa Suomesta viennin mukana se jää  tuottajalle.

    Timppa Timppa

    MInä olen erittäin hyvätuloinen eläkeläinen ja siitä voisi hyvin leikata.  Eläkeläinen ei tarvitse uutta asuntoa eikä panostaa lapsiin.  Alkoholiakin tarvitsee vähän, jos haluaa humaltua.  Terveyssyistä ei taas kannata.  Eikä muutenkaan.

    Nyky-Suomessa monilla eläkeläisillä on kyllä tosi hyvät tulot.  Samanlaisten kavereitteni kanssa ollaan puhuttu, että meutä voisi kyllä verottaa enemmän.  Kerran kauan sitten oli tulossa jotkut eduskuntavaalit ja ostoskeskuksessa oli Jyrki Katainen tekemässä vaalityötään.  Sanoin olevani hyvätuloinen eläkeläinen ja kyllä meitä voisi verottaa enemmän.  Kyllä kaikkien suut loksahtivat auki.  Taisin olla ensimmäinen, joka ei kitissyt veroista vaan sanoi mielellään maksavansa niitä lisää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MJO unohtaa nyt isot palkankorotukset, joilla korvattiin kova inflaatio joka alkoi Ukrainan sodan alettua. Muun muassa julkinen puoli sai hyvät korotukset, joihin ei olisi ollut varaa kun julkinen talous pyörii velalla.

    Riittänee varmaan maatalouskeskustelu. Vienti on ok kuten Perko selitti, mutta mieluummin pitemmälle jalostettua kuin eläviä eläimiä tai maataloustuotteita. Että toteutuisi se jalostus Suomessa ja kerrannaisvaikutukset. Mutta sianlihan ja broilerin kasvatusta vientiin en hyväksy eettisistä syistä.

    Keskustelu hyvinvointivaltiosta kiihtyy vaalien alla. HS pääkirjoitus ottaa kantaa että pitäisi määritellä mitä siihen kuuluu. Suomen ekonomistien pääekonomisti Eräpalo pohtii samassa lehdessä että menojen karsimista helpommin voisi onnistua tulojen lisääminen: kaikki verot samalle viivalle ja valintoja. Isot erät ovat vaikuttavimmat mutta myös metsätalous mainittiin eli kiinteistövero ja metsävähennys.

    Rane2

    ”Muun muassa julkinen puoli sai hyvät korotukset, joihin ei olisi ollut varaa kun julkinen talous pyörii velalla.”

    Julkisen alan korotukset 3,5 miljardia kolmevuotinen sopimus.Jostain syystä tuo (velkaelvytys)raha ei vastoin talousteorioita näy talouden vilkastumisena…

    käpysonni käpysonni

    Kiinteistövero metsälle sopii huonosti yhteen harmaan suojelun aiheuttaman epämääräisten hakkuurajoitusten kanssa. Et saa hakata ( tai saat mutta kukaan ei uskalla ostaa puita) ja silti joutuisit siitäkin pinta- alasta maksamaan kiinteistöveroa. Ei käy.

    Timppa Timppa

    Tässä meikäläisen kommentti sinne Hesarin keskusteluun:

    Erämaja ei ymmärrä metsävähennyksen ideaa. Kun joku ostaa metsää, niin yleensä mukana tulee hakattavaa puustoakin. Kun sitten puuta myydään, niin metsävähennys mahdollistaa tämän hankintamenon vähentämisen. Aivan kuten minkä muun yrityksen tuotantoon tarvitsemansa tuotantopanoksen hankintamenon. Tietysti metsävähennyksen voisi poistaakin. Tämä laskisi metsämaan hintoja, koska metsävähennys nostaa kauppahintojakin. Silloin myyntivoitot pienenisivät. Mikä sitten olisi lopputulos. En osaa sanoa.

    Kiinteistöt maksavat kiinteistöveroa tontista ja rakennuksista. Saavat vastineeksi tiet tontilleen ja niiden ylläpidon. Suomessa on 120000 km metsäautoteitä, joiden ylläpidosta vastaavat pääosin metsänomistajat. Homma on tehokasta verrattuna yhteiskunnan toimintaan. Jos metsistä jouduttaisiin maksamaan kiinteistöveroa, niin vastineeksi pitäisi saada yhteiskunnan ylläpitämät metsäautotiet viimeiseen kääntölenkkiin saakka. Taatusti tulisi monin verroin kalliimmaksi siirtää tämä ylläpito yhteiskunnalle. Kun meidän tie tarvitsee korjausta, niin lähetetään kartta kaivinkonemiehelle, että korjaa tie. Sitten lähetetään kartta murskeen toimittajalle. Levitä ja tasaa murske. Yksinkertaista. Korjataan se mikä on tarpeen ilman mitään byrokratiaa. Pysytään vain nykysysteemissä.

    Todellakin täytyy todeta, että ekonomistien kannattaisi ehkä paneutua asiaan enemmän ennen ulostulojaan.

    Tolopainen Tolopainen

    Eläkkeitä on leikattu niin kauan kuin jaksaa muistaa. Outokummulta pääsi aikoinaan eläkkeelle 52v. Kaikki valtion yhtiöt ovat ajaneet eläkesäätiönsä alas. Aluksi työeläke maksettiin kolmen viimeisen parhaan vuoden keskiarvosta laskettuna. Sitten viimeisen kymmenen vuoden ansioista, nykyisin lasketaan mukaan koko työura. Meikäläisen ikäluokka oli ensimmäinen, jolle tehtiin leikkaus alkavaan eläkkeeseen elinaika kertoimella. Sitten viherpiipertäjät, jotka eivät ole olleet päivääkään töissä tulevat puhumaan eläkkeiden leikkauksista. Epäilemättä ne tulevat jatkumaan, eivät pety toiveissaan. Jos Timpalla on liikaa eläketuloja, niistä pääsee lahjoittamalla eroon.

    Miten menot pienee samana päivänä puoleen, kun jää eläkkeelle siitä mitä ne ovat kun käy töissä. Minulle tuota ei ainakaan ole tapahtunut. Verotus kiristyi lähes 10% yksikköä verrattuna palkkatuloon.

    Olen kuitenkin varma, että olipa eläke suuri tai pieni, sen maksaminen kaikkien kohdalla eräänä päivänä päättyy.

    konstapylkkerö2

    Haja-asutusalueilla kiinteistöverolle ei saa vastinetta. Talotie pitää hoitaa kokonaan itse vaikka menee toista tonnia kiinteistöveroja vuodessa.

    Ylimääräiset tulot voi hyvin lahjoittaa tarvitseville. Se sopii niin työikäisille kuin eläkeläisillekin.

    Apli

    Valtion tiet on monesti huonommassa kunnossa kuin yksityisten pitämät eikä homma varmaan parane jatkossakaan nykyisessä valtion raha tilanteessa. Maatalous ja metsätalous isommat kärsijät tästä mutta eipä ole kiinnostanut ketään. Pääasia että saadaan tunnin juna.

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 4,640)