Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,471 - 4,480 (kaikkiaan 4,638)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MJO

    MJO unohtaa nyt isot palkankorotukset, joilla korvattiin kova inflaatio joka alkoi Ukrainan sodan alettua.

    Ei unohtanut, kun ei tiennyt. Taisin saada reilun 3% korotuksen. Se hävisi inflaatiolle. Työeläkkeet nousi 2023 6.8% ja 2024 5.7%

    Nostokoukku

    Tolopainen on toisaalla elvistellyt lukuisia kertoja varallisuudellaan ja sijoituksillaan. Mutta lisääkö vain pitäisi saada? Vanhan ukon? Oletko varannut viimeiseen paitaan kuinka paljon taskuja? Itse olen ollut hyvin pienipalkkainen ja vielä puolet pienempituloinen eläkeläinen. Mutta menotkin ovat pienentyneet. Työnteko on aika kallis harrastus. Mistään en ole oikeastaan joutunut luopumaan. Kaikki tärkein tarvittava on hankittu jo ennen eläkettä. Ja nyt elellään tyytyväisenä suu säkkiä myöten. Eläketuloani voi verottaa hyvinkin 10 % raskaammin. Siitä kertyisi valtion kassaan jopa kymppi enemmän kuukaudessa.

    Tolopainen Tolopainen

    Ei kiinteistövero ole mikään tiemaksu. Se on keksitty vero kuten monet muutkin. Autoilijat maksaa veroja ja maksuja 8mrd€. Tienpitoon menee pari miljardia. Maaseudulla tonttien kiinteistövero on aivan olematon.

    Tolopainen Tolopainen

    Nostokoukku onkin Evp eli elää vaimonsa palkalla. On siitä elvistellyt 15k€/kk, vai mitä se oli. Lähen päikkäreille.

    MJO

    Outokummulta pääsi aikoinaan eläkkeelle 52v. Kaikki valtion yhtiöt ovat ajaneet eläkesäätiönsä alas.

    Näin on. Ehkä katsottiin hieman epäreiluksi, että muutenkin raskaasti verotetussa maassa osa kansalaisista on yli 30 vuotta muiden elätettävänä. Jopa pitempään kuin heidän työelämä oli kestänyt.

    Nostokoukku

    Tuo 30 vuotta muiden elätettävänä on tätä päivää. Opiskeluajat ovat pidentyneet, syystä jos toisesta. Monet eivät tiedä vielä kolmikymppisenä mitä heistä isona tulee. Työurat jäävät väkisin lyhyiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ai MJO ei saanut korotusta. Mutta moni julkisen puolen työntekijä ja kai muutama yksityisenkin sai tuossa männä vuosina. Noiden julkisen alan sopimusten vaikutus ulottuu tähänkin vuoteen ja velanoton tarpeeseen.

    Sijoittajan mielestä olisi tärkeää herätellä kotimaista kulutusta. 75 % toimista pitäisi olla kasvutoimia ja 25 % leikkaustoimia. Nyt taitaa hallituksellamme olla suhde toisin päin.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fd1e056a-935f-4411-b821-78dd79686c06

     

    Rukopiikki

    Nämä tart upit on yleensä sellaisia että niistä ei paljoa hyötyä suomeen jää. Jos jotaina arvokasta keksitään niin se myydään ulkomaille. Tärkeämpiä ovat yritykseensä sitoutuvat ihmiset.

    Rukopiikki

    Tohtiiko nykyään ylioppilas opiskella muuta ku lääketiedettä. Mikään muu ei oikein enää työllistä niin varmasti että tohtisi lainalla lukea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Myydään startupit kyllä usein ulkomaille, mutta silloinkin monesti Suomeen jää myyntisumman lisäksi jonkin verran työntekijöitä. Sijoittaja sijoittaa myyntisummansa taas johonkin uuteen innovaatioon ja pyörä pyörii eteenpäin. Suomen yksi heikkous verrattuna Ruotsiin on tainnut olla riskirahan puute, mutta tämä vika korjautuu ainakin jonkin verran näiden yrityskauppojen myötä.

Esillä 10 vastausta, 4,471 - 4,480 (kaikkiaan 4,638)