Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 6 vastausta, 4,511 - 4,516 (kaikkiaan 4,516)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Se on kuulemma huono asia, jos menoja vähennetään. No ei ole vähennetty yhtään, budjetin loppusumma on yli 90mrd€. Menoja on lisätty reippaasti. saksia ei ole käytetty. Pari seuraavaa hallitusta joutuu leikkauspuuhiin, toivottavasti kommarit ja demarit on seuraavassa hallituksessa. Vaalivoitolla pääsee käyttämään saksia, alkaa olla pakko. Tarkkis odottaa. Tarvitsemme kunnon vasemistoenemistöisen hallituksen laittamaan eläkkeiden ryöstöverotukselle stopin. Opiskeluun lukukausimaksut ja oppikirjat voivat ostaa vanhemmat ja maksaa kouluruokailun. Vuosikausien turhat opiskelut pitää tiivistää pariksi vuodeksi, se riittää kaikkiin akateemisiin tutkintoihin. Keskikoulu ja seminaari riitti ennen kansakoulun opettajan tutkinnoksi ja hyvin opittiin lukemaan. Nykyiset maisterit eivät osaa opettaa edes kaikille lukutaitoa peruskoulun 10v kuluessa. On tehottomuus huipussa.

    Apli

    Surullista oli että ns ammattidiesel jäi pöydälle samoin polttoaineen sekoitevelvoitteen lasku. Hyvää oli että yrittäjien eläkeasiat saatiin kuntoon.. Ja valtion väkeä vähennetään taas.. Seuraava hallitus saa tosiaan historian kovimmat leikkaustalkoot eteensä, sekä verojen korotukset, ei tule olemaan helppoa heillä varsinkin kun työttömyyden kasvu tuntuu jatkuvan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa on ollut nyt mielipidekirjoituksia siitä pitäisikö peruskoulussa järjestää valtakunnallinen päättökoe lukion yo-kirjoitusten tapaan. Ongelmia peruskoulussa on paljonkin ja niitä ei korjata mittaamalla osaamista. Mutta sen puutteen loppukoe korjaisi, että eri opettajien arvosanat eivät ole aina yhteismitallisia. Paha puute kun noilla arvosanoilla pyritään jatko-opintoihin. Olen agitoinut  keskusteluissa, että peruskoululainen osallistuisi valtakunnalliseen tasokokeeseen luokka-asteilla 3, 6 ja 9.

    Ilta-Sanomissa on juttu siitä, miten oppilaat nykyään käyttävät tekoälyä hyväksi koulussa. Juttuun haastateltiin lukiolaisia, mutta yläasteellakin tämä osataan, jos se on mahdollista. Jos kokeita tehdään tietokoneella joka on yhteydessä nettiin, siellä voi luntata. Koeympäristön pitää olla lukion Abitti-järjestelmän tapaan irti netistä. Esseet tekoäly kirjoittaa näppärästi. On toki myös hyödyllisiä tekoälyn käyttömuotoja kuten kokeisiin kertaaminen.

    Tekoälyn tulo kouluun vain korostaa sitä, että objektiivista osaamisen mittaamista todellakin tarvitaan.

    MJO

    Opiskeluun lukukausimaksut ja oppikirjat voivat ostaa vanhemmat ja maksaa kouluruokailun.

    Tervetuloa tälle vuosituhannelle. Oppikirjat ja maksulliset ruokailut on ollut arkipäivää jo yli 30 vuotta.

    No ei ole vähennetty yhtään, budjetin loppusumma on yli 90mrd€.

    Mikähän kallistui? Eläkeläisten hoitokotimaksut. On se ihme homma, että jollakin voi olla miljoona omaisuus ja yhteiskunta maksaa 4000-5000€/kk hoidot.

    isaskar keturi

    Koko koulutusjärjestelmä pitäisi uudistaa. Elämme siinä yhä aikaa kuin kaikki tieto olisi painetuissa kirjoissa ja tiedonhaku olisi työlästä. Ei ole tarpeen päntätä päähän tietoa, mikä on koko ajan parempana ja ajantasaisena kaikkien saatavilla. Koulutusjärjestelmän tulisi valmentaa oppilaat ja opiskelijat tiedon hyödyntämiseen ja sellaisten taitojen oppimiseen, joita tarvitsee harjoitella. Esimerkkinä voisi sanoa aikanaan opiskeltu lajien tunteminen – ei mitään hyötyä muistitietona, kun voit ottaa kuvan ja kone kertoo, mikä kasvi kyseessä. Sen sijaan perusteet siihen miten lajitietoa voi käyttää työssään hyväksi, olisi hyödyllistä tietoa.

    Matematiikkaa ja fysiikan soveltamista tulee harjoitella. Tosin tekoäly osaa jo nekin, mutta on syytä tuntea mekanismit, joihin laskenta perustuu.

    Ainakin omalta osalta ole usein miettinyt, että ainakin 80% päntätystä tiedosta on ollut työelämässä menestymisen kannalta tarpeeton ja ole sen tiedon voinut hakea tarvittaessani muutamassa minuutissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä. Puhutaan että omaisten tulee ottaa enemmän vastuuta vanhusten hoidosta, mutta varakkailta vanhuksilta voidaan myös edellyttää enemmän omavastuuta.

Esillä 6 vastausta, 4,511 - 4,516 (kaikkiaan 4,516)