Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,541 - 4,550 (kaikkiaan 4,602)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Ola_Pallonivel

    Kotiin menee tietoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Wilma pimputtaa viestiä joka päivä.

    Viime vuosituhannella oli reissuvihko, joka säilyi yleensä tyhjänä. Ei ollut silloin vanhemmilla paljon tietoa, mitä koulussa tapahtuu.

    Vanhempien asenteella koulunkäyntiä kohtaan on toki suuri vaikutus.

    Apli

    Ammattidiesel olisi pitänyt saada suomeenkin, tai ainakin sekoitevelvoitteen lasku, kun katsoo öljyn hintaa niin suunta on ylöspäin eikä rauhaa Iran ole näköpiirissä.

    Brent crude oil – Price – Chart – Historical Data – News

    MJO

    Vanhempien asenteella koulunkäyntiä kohtaan on toki suuri vaikutus.

    Tänä päivänä tulee alakouluun sellaista ainesta, että sääliksi käy lapsiraukkoja. Sosiaalisesti hyvin pelokkaita, kun lapsille ei ole yksinkertaisesti puhuttu, eli ei normaalia sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa. Silloin ei voi odottaa kovinkaan kehittynyttä kielenkäyttöä. Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen on varmasti hitaampaa verrattuna normaalioloissa kasvaneisiin. Samaten motoriset taidot ovat joillakin tosi huonot. Ei osata edes juosta. Pallon kiinniottaminen täysin mahdoton, kuperkeikasta puhumattakaan.
    Ei siinä wilmat tai koulujen opetusmetodit auta, jos toiset lähtee sellaiselta takamatkalta. Nämä on onneksi harnaisuuksia ja löytyy niitä 6 ällän ylioppilaita tänäkin päivänä.

    Visakallo Visakallo

    Viikko vierähti mukavasti mm. Rail Baltican rakennustöihin tutustuessa. Suomalaisyhtiöt ja suomalaiset rakentavat nyt Baltttiassa vähän niin kuin  vanhaan neuvostoaikaan konsanaan. Ei voi kuin ihailla Viron, Latvian ja Liettuan yhteishanketta, jonka kaiken lisäksi EU valta-osaltaan rahoittaa. Uusia asemia, siltoja, rataa ja teitä syntyy kolmen maan alueelle kunnioitettava määrä. Suomi jää valitettavasti maana sivuun tällaisista suurista EU-liikennehankkeista. Jotenkin tuntuu, että kaikki ei aivan ole Suomen osalta kohdallaan, kun bensakin on Balttiassa n. 45 senttiä halvempaa, ja kaikki pienemmätkin tiet kuitenkin erinomaisessa kunnossa.

    MJO

    Ei kait Suomi edes hae mitään. Tynkkyset keskityy Orbaneiden kanssa haukkumaan EU:ta. Jos sieltä jotain saisi, niin se ei silloin palvelisi heidän intressejään.

    Eikös Tornioonkin tehty kiskot Euroopan leveydellä ja siitä maailma aukeaa. Ainoastaan junat puuttuu. Kuulema yksikään juna ei ole käynyt asemalaiturin valmistumisen jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Espoossa rakennetaan kolmatta kesää kaupunkirataa eli toista raidetta välillä Leppävaara – Kauklahti. Asukkailla on kestämistä kun joka kesä on räjäytykset, rekkaliikenne ja pölyt. Ehkä se on sen arvoista kunhan valmistuu. Kaupunkirata liittyi myös Turun oikorataan joka saattaa nyt viivästyä säästöjen vuoksi, ja pääministerimmekin vaihtuu vuoden päästä.

    käpysonni käpysonni

    Baltian maissa ei rahaa tuhlata kehitysapuun ja maahanmuuttajien elättämiseen, toisin kuin Suomessa, joten heillä rahaa riittää järkeviin asioihin, oman kansan hyödyksi.

    isaskar keturi

    Vanhempien asenteella koulunkäyntiä kohtaan on toki suuri vaikutus.” Ei kyse ole asenteesta kouluun vaan ylipäätään elämään. Oppilaan oma asenne ratkaisee ja tuo tulosta, mutta asenne omaksutaan kotoa. Ei meillä vanhemmat osallistuneet koulunkäyntiin (jos kohta eivät olisi osanneetkaan auttaa kiertokoulupohjalta) eikä numeroista maksettu eikä piiskattu, mutta asenne oli, että mikä tehdään, tehdään kunnolla, että siitä voi olla ylpeä jälkeenpäinkin – helpompi tehdä hyvin kuin korjata jälkiä. Tämä asenne Suomesta puuttuu nykyisin – ammattiylpeys on haudattu jo 80-luvulla,

    Tolopainen Tolopainen

    Suomen päärata rakennettiin jo Venäjän vallan aikana. Hiukan on Baltia kehityksestä jäljessä ja ovat huomattavasti köyhempiä. Eipä ole valittamista kun katsoo saldoa.

    Perko

    Lisätäänkö seuraavan  hallituksen pikajuna yhteys Tikkurilaan?    Jos  keminmaalainen  pompsahtaa pintaan niin on monella topparoikalla töitä.

Esillä 10 vastausta, 4,541 - 4,550 (kaikkiaan 4,602)