Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,991 - 5,000 (kaikkiaan 5,001)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rukopiikki

    Nuoret aktiivisessa iässä olevat ovat aina ostaneet asuntoja/taloja tarpeen mukaa oli aika mikä tahansa, mikäli se on heille mahdollista. Tällä hetkellä nuoria ikäluokkia kohtaa suuri työttömyys ja pätkätyöt mikä ei mahdollista oman asunnon hankintaa. Pankista on muutenkin nyt vaikea saada asuntolainaa. Monilla seuduilla asunnot on arvottomia menee taloudella miten hyvin tahansa, koska syrjäkylillä ja pienissä taajamissa ihmisiä ei enää ole. Monet entiset kasvukeskuksetkin siinä tilassa, että väestö ei kasva eikä asunnoille tarvetta.

    Nostokoukku

    Apu – lehdessä miljonääri Seppo päivittelee Suomen verokäytäntöjä. Hän on ansainnut sijoituksillaan vuoden aikana satojatuhansia euroja eikä hänen ole tarvinnut maksaa niistä lainkaan veroja. Hän pitää rikkaiden suosimista vääränä. Hän kertoo, että verokikkailu  on vain yksi esimerkki monista etuoikeuksista joita hänen kaltaisilleen rikkaille on annettu. Hänen mielestään asia vaatii julkisuutta. Hän aikoo nostaa asiat julkisuuteen ennen vaaleja.

    Puu Hastelija

    ”Pennanen ei ole maksanut lainkaan veroja yli 600 000 euron indeksisijoituksista saamastaan tuotosta. Verottomuus johtuu siitä, että Pennanen on jättänyt rahat tuottamaan lisää voittoa.”

    Eli nostis kaipailee, että saisimme maksaa puuston kasvusta veroa reaaliajassa? Myyt puita tai et.

    Samoin tämä Seppo selvittää, miten tappiot vähentämällä välttää maksamasta veroja.

    Melkoisia epäkohtia onkin. Jos Seppo haluaisi toimia näitä ”epäkohtia” korjaten, niin hän realisoisi sijoitustensa tuotot ja jättäisi tappiot ilmoittamatta verottajalle.

    Poistetaan tappioiden vähennysoikeus ja otetaan käyttöön laskennallinen verotus realisoimattomille tuotoille. Tuo jälkimmäinen olisi ihan huippu. Kun sijoitusten arvo laskisi, niin aina kun arvot nousisi pääsisi verottamaan uudelleen.

    Tätä Suomi tarvitsee! Palkitaan riskin otosta.

    Nostokoukku

    En minä mitään kaipaile. Toistin vain miljonäärin mielipiteen rikkaitten kohtelusta veroasioissa.

    Panu Panu

    Hollantiin on kai nyt tulossa/tullut tämä realisoimattomien tuottojen verotus. Metsien pinta-alaverotus oli juuri sitä, samoin omaisuusvero tavallaan tosin sitä maksettiin vaikka tulisi tappioita.

    Jos realisoimattomista tuotoista maksetaan vero niin sitten vastaavasti realisoimattomat tappiot ovat vähennyskelpoisia. Tämä on yksi tapa verottaa, työläämpi vaan kaikille osapuolille. Esim. omistetuille metsätiloille pitäisi määrittää käypä arvo joka vuosi ja laskea tuliko sinä vuonna voittoa vai tappiota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiljaisen suojelun suosio ainakin vähenisi jos metsiin kertyneestä puustosta pitäisi maksaa veroa. Entäs realisoimattomat tuotot muissa omaisuuslajeissa, tulisiko kaikki verolle pantavaksi?

    Visakallo Visakallo

    Meikäläisen ikäluokalla on omakohtainen kokemus metsän pinta-alaverotuksesta, omaisuusverosta ja manttaalimaksusta. Niiden kanssa oli silloin pärjättävä. Se vain jäi mieleen, ettei senaikainen verotus ollut alkuunkaan tasapuolista, sillä esim. osakeomistuksia eikä pankkitalletuksia verotetettu mitenkään.

    Kuusiuskova

    Ainaskin tulis valtavia verotuloja kuin jk-metsät voitais verottaa Perkon teoreettisten kasvumallien mukaan, jokaiselle jk-metsälle vero 23 motin (pelkkää tukkia)  vuosituoton mukaan!

    narisija

     

    Eikös pinta-alaverotuksen aikaan saanut verovapauden kymmeneksi vuodeksi päätehakkuun jälkeen ja määrätyissä tapauksissa ilmaiset taimet.

    Reima Muristo

    Verottaja on reilu, verot maksetaan vain toteutuneista tuloista. Eihän visvakollokaan selviäisi veroistaan jos verot maksettaisiin vuotuisesta metsän kasvusta.

Esillä 10 vastausta, 4,991 - 5,000 (kaikkiaan 5,001)