Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 5,001)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Ilmeisesti perko ei käytä noita palveluja ja sen vuoksi ne voidaan hinnoitella miten sattuu. Jos matkailijat käyttää muutamia satoja miljoonia suomen luontomatkailuun niin voihan sen hyvin romuttaa. Mitäpä niistäkin tulleilla verorahoilla tekee.

    Perko

    Täysin maksuttomat palvelut (€0)..  Luontopolut ja vaellusreitit: Kaikki valtion mailla ja kansallispuistoissa olevat merkityt reitit, pitkospuut ja sillat ovat ilmaisia. Laavut, kodat, tulipaikat (sisältäen polttopuut) ja kuivakäymälät ovat vapaasti käytettävissä ilman maksua. Huom: Valtion säästötoimien vuoksi huollettujen tulipaikkojen määrää on karsittu, mutta jäljelle jäävät ovat ilmaisia.

    Autiotuvat ja päivätuvat: Yksinkertaisissa autiotuvissa kuka tahansa vaeltaja saa levähtää ja yöpyä 1–2 yötä täysin maksutta

    Vuokratuvat (esim. 60–200 € / vrk / koko tupa): Vuokratupa tai -mökki varataan kokonaan oman ryhmän yksityiskäyttöön. Hinta riippuu varustelutasosta, koosta ja sijainnista (Lapin suosituimmat eräkämpät ovat kalliimpia).

    Olen käyttänyt, tosin  tarjottuna ”lahjontana”!!  Muutenkin ole vaeltanut kuukausia luonnonpuistoissa  viran puolesta ja harrastuksen takia.

    Kuusiuskova

    Suosittelne vahvasti liikkumista luonnossa niin paljon kuin mahdollista. Itsekin olen intohimoinen suunnistaja, on mukava nähdä ja liikkua erilaisissa metsissä ja samalla haastaa itseään. Onneksi vuoden kohokohta Jukola on kahdenviikon päästä.

    Nostokoukku

    Eikö lintujen ja metsäneläinten häirintäkielto koske Jukolan viestiä? Ainakin täytyisi koskea. Satoja ihmisiä höntää kieli vyön alla metsiä poikasaikaan yötä päivää. Onko Jukolassa olutteltta?

    Tomperi Tomperi

    Ei häiritse eläimiä ja luontoa tutkittu asia. Kuka tutki ja miten se onkin sitten ihan eri juttu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niklas Kaskeala kiertää Pro Vegen nimissä puoluekokouksissa. Viesti on tämä (Linkedinistä):

    Suomalaisen ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa 53 prosenttia tulee kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Luonnonvarakeskuksen mukaan ruokasektorin liikevaihto voisi kasvaa 4,8 miljardilla eurolla ja arvonlisä 1,75 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä, jos otamme kasvumahdollisuudet tosissamme. Jos emme panosta, kehitys jää paljon vaatimattomammaksi. Liikevaihto kasvaisi vain 2 miljardilla ja arvonlisä 570 miljoonalla eurolla. Valintojen ero on miljardiluokkaa.

    Kyse on myös huoltovarmuudesta. Suomen kasviproteiinituotanto voisi kattaa jopa 98 prosenttia proteiinikulutuksestamme, kun osuus on nyt 29 prosenttia. Se ei tarkoita, etteikö eläinproteiinia tuotettaisi jatkossakin. Mutta se kertoo, kuinka suuri potentiaali kotimaisessa kasviproteiinissa on.

    Kasviproteiinien tuotanto on kriisinkestävämpää ja vähemmän riippuvaista tuontipanoksista, kuten rehusta ja lannoitteista. Monet proteiinikasvit myös sitovat typpeä, mikä parantaa lannoiteomavaraisuutta. Samalla kasvipainotteisempi ruoantuotanto auttaisi sisävesiä ja Itämerta.

    Apli

    Hienoa että tuli Jääkiekon Maailmamestaruus, se on varma merkki että talouskin jatkaa kasvua olemme oikealla uralla, kohta varmasti kerrottaan että asuntojenkin hinnat kääntyneet roimaan nousuun(:

    Visakallo Visakallo

    Aika monella saikkupäivällä se talouskasvu taidettiin aloittaa…

    Perassic Park Perassic Park

    Talous on joukkopsykologiaa.

    Samoin kuin pörssiosakkeiden kanssa, asuntojakaan ei osteta silloin kun ne ovat halvimmillaan. Vasta kun hinnat nousevat riittävästi, uskalletaan ostaa. (Koska muutkin).

    Itse uskon että aallonpohja on selätetty. Itse käännettä ei näe kuin vasta jälkikäteen.

     

    Apli

    Alkoholin tilastoitu kulutus laski 1970-luvun tasolle | Uutissuomalainen | Keskisuomalainen

    Ei maistu viinakaan enää suomalaisille tai sitten sitä tuodaan yhä enemmän ulkomailta.. Ehkä alkoholinkin verotus kotimaassa alkaa olla tapissa.

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 5,001)