Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,031 - 5,040 (kaikkiaan 5,068)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Mitä tekemistä onniellisuudella suhteessa kilpailukykyyn on? Oma ”kilpailukykyni” putosi 60%, kun jäin eläkkeelle, mutta olin paljon onnellisempi kuin työelämässä.

    isaskar keturi

    Ei Suomesta rahaa puutu, kun 35 milj. on varaa laittaa konkurssikypsään ja/tai erittäin riskialttiiseen yksityisten toimijoiden rakennushankkeeseen.

    Nostokoukulle – yleinen ajatus onnellisuuden avaimesta on vapaus valita. Sehän kasvaa potenssiin, kun jää eläkkeelle, jos/kun eläke on kuitenkin kohtuullinen ja on mahdollisuus vielä metsästä saada lisätuloa.

    Nostokoukku

    Metsäalalta on vaikea saada kohtuullista eläkettä. Kun metsäalan palkatkaan eivät ole kohtuulliset.

    Nostokoukku

    Suomalaisten nuorten nettovarallisuus on euroalueen heikoin. Alueen keskiarvo on 24 500 euroa, suomalaisten 5 700 euroa. Ei ole ihme, jos asuntokauppa ei käy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Chatham Housen yksi analyysi osui silmään Facebookissa. Puhujan mukaan USA on Kiinaa jäljessä tekoälyssä (jenkkien ratkaisut ovat kalliimpia käyttää), tieteellisissä artikkeleissa ja patenttien määrässä. Eurooppa on Kiinaan verrattuna vielä enemmän jäljessä kuin USA. Olisi todella hyvä jos EU ja USA voisivat toimia yhteistyössä vastapainona – no ehkä jonkun seuraavan presidentin aikana sitten…

    Kuusiuskova

    Suomen ongelma on valtava velkavuori, jolle kukaan ei todellisuudessa näytä tosissaan haluavan tehdä mitään. Pelkät korot 6 mrd. No, kuten yksi vassari Marinin hallituksen aikana: Suomen kannattaa ottaa velkaa, korot niin matalat. Tosin kaikki velat pitää joskus maksaa takaisin…

    Nostokoukku

    Rahaa tuntuu olevan enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Tuolloin nousi valtava kohu 200 euron aamiaisista. Nyt 35 000 000 euroa löytyy helposti hyväveljen hallihankeelle.

    Perassic Park Perassic Park

    Jan Vapaavuori lobbaamaan EU:sta rahaa Suomelle kaikenlaisiin hankkeisiin.

    Visakallo Visakallo

    Metka-tukien kokonaismäärä on samaa kokoluokaa/vuosi kuin nyt kiistelty hallituki. Jostain syystä Metka-tuista uutisoitaessa helposti asiaa paremmin tuntemattomalle syntyy mielikuva, että koko summa menisi vain yksittäisten metsänomistajien taimikoiden hoitoon, vaikka niiden osuus koko potista on vain reilu puolet. No, tähän on jo niin totuttu, että yksityisten metsänomistajien syyllistäminen milloin mihinkin on meillä Suomessa urbaani jokaisenoikeus.

    https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/metsatalouden-tukia-on-haettu-ennatyksellisen-paljon-vuoden-2026-tukivarat-eivat-tule-riittamaan-0

    konstapylkkerö2

    Melko kyseenalaista on, saadaanko taloutta kasvuun noilla koplauksilla . Aikaisemmista tosin paljon suuremmista summista oli kyse esim. Umts-kaupoissa jossa Tuppurainen taisi olla mukana ikävästi.

    Korjaus: Umts-kaupat olikin aikasemmin, kun Lipponen oli  vastuussa omistusohjauksesta. Tuppurainen oli puikoissa Fortumin Uniper- mokan aikana.

Esillä 10 vastausta, 5,031 - 5,040 (kaikkiaan 5,068)