Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 5,242)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Kuuran hautaaminen on samalla erittäin huono uutinen Spinnova koska kyseessä sama tuote.

    Metsuri motokuski

    Varmaan näin mutta kun ei mennyt kaupaksi. Puuvilla on vielä niin paljon edullisempi tuote.

    Tolopainen

    Kalevi Sorsa säätiö laittoi kortensa talouskeskusteluun. Heidän mielestään ennusteet menevät aina pieleen, samoin niihin perustuva talouspolitiikka, ettäs tiedätte. Ei tässä mitään kannata tehdä.

    mettämiäs

    Kuuran koetehdas Äänekoskella maksoi aikoinaan 50 milj. euroa eli kyllä uusien tuotteiden kehittäminen volyymibisneksessä on aika karua hommaa…

    Nostokoukku

    Kuura kaatui kuulemma puukuidun aasialaisen vastaavan ylikapasiteettiin. Sama tauti kuin muillakin puupohjaisilla tuotteilla. Ja kukaan ei suostu maksamaan ylimääräistä vastuullisesti tuotetusta tuotteesta.

    Nimimerkillä Ostettiinko sertifikaatit suotta.

    Perko

    Kuitutuotto per hehtaari. Tehokas tulos; Hyvällä puuvillapellolla saadaan helposti 1 000 – 1 500 kg puhdasta kuitua hehtaarilta joka ikinen vuosi.

    Metsän on hidas.  Jos suomalainen kuitupuun kasvu tuottaa harvennuksessa esimerkiksi 40 kuutiota kuitupuuta hehtaarilta 30 vuoden odotuksen jälkeen, se tarkoittaa kuiva-aineeksi ja puhtaaksi kuitumassaksi laskettuna vain reilua 300–400 kiloa kuitua per hehtaari per vuosi. Puuvilla tuottaa siis pinta-alaan ja aikaan suhteutettuna moninkertaisen kuitumäärän.     Propsin hintaan niillä ei muuteta.

    Kuusiuskova

    Ja tännekiin ängetään jk, kohta kerrotaan että jk avulla Suomi nousee…Totuus on vaan päinvastainen.

    Husq165R

    Niin että jk:n sijaan jaksollisella kasvatuksella Suomi nousee! On vk:n valehoureet tehneet mm. ku:hun lähtemättömän vaikutuksen! Ei näkyvissä häivähdystäkään mistään kriittisestä ajattelusta! Itse itseään kun ihannoi niin ei tule erimielisyyksiä!

    Kuusiuskova

    No paljon paremmin kuin jk. Muista Husse että Perko kaipaa takaisin 60-luvulle puunkasvatuksessa ja puunhankinnassa.

    Lentelijä kuulostaa ihan Kremlin ja Pekingin entisiltä isänniltä.

    Perko

    Propagandalla  Metsäteollisuus  ja hallintomme on istuttanut mehänomistajiin syvän uskon aukkohakkuisiin ja taimirulettiin uskottelemalla, että suuryhtiöiden miljarditulokset olisivat jokaisen  metsänomistajan henkkohtaista tuloa.  Sitä he  selittävät vieläkin.   Parku  nousee parvessa kun joku sanoo, enskasta ei  jää mittään.

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 5,242)