Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,181 - 5,190 (kaikkiaan 5,242)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • mehtäukko

    Hyvin ottaa trolli kierroksia.

    Husq165R

    ”Parku  nousee parvessa kun joku sanoo, enskasta ei  jää mittään.”

    Heh!

    Eikös AJ:n laskelmat osoittaneet juuri tuon ainakin oikeansuuntaiseksi! 100%:n tuotto kun omat saa pois! Lieneekö AJ:lla edes ollut korkovaikutus mukana!

    Mutta niinhän se olikin että ”Tuplataan puun tuotanto ja myydään sellut maailmalle! Samalla paluukyydissä laivallinen rahaa takaisin kotiin!”

    Siinä on sitä nykyaikaa/tulevaisuutta ja realisimia runsaasti mukana! Heh!

     

    Visakallo Visakallo

    Kaipaisin korkolaskentaan hieman neuvoja. Osaisiko esim. Husq165R, Perko, tai Jovain auttaa? Ongelma on seuraavanlainen: Miten korkolaskelmissa huomioidaan se, ettei metsien uudistaminen ole maksanut minulle viime vuosikymmeninä käytännössä mitään? Taimet ja siemenet tulevat puukauppojen tekijäisinä, samoin maanmuokkaukset. Lisäksi, jos päätehakattavana on ollut kuusikoita, niiden maanmuokkaus on hoitunut kannonnostoilla, ja lisäksi kannoista ja latvusmassoista on tullut melkoisesti rahaa ainespuukauppojen lisäksi. Niillä rahoilla on voinut uudistaa myös ne uudistusalat, joissa ei ole ollut kuusikkoja. Sitten on vielä taaimikoiden hoitoihin maksettu Kemerat ja Metkat, jopa useampaan kertaan samoille kohteille. Eli, miten kirjaan tällaisissa tapauksissa minulle syntyneet tappiot? Entä, miten häivytän ensiharvennuksen, 2.harvennuksen, sekä 3. harvennuksen hakkuutulot niin, etteivät ne näy kiertoaikaisina tuloina?

    Kuusiuskova

    Kohta tulee taas Visa sellaiset laskelmat tappioista että oksat pois. Minä en kyllä ymmärrä herrojen matematiikkaa ollenkaan. Pitäisikö heidän olla mieluummin valtiovarainministeriössä, täällä kaikki asiantuntemus menee vaan hukkaan meidän tyhmien seurassa.

    Nostokoukku

    Visan olisi viisainta käyttää samaa matematiikkaa, millä minä sain laskettua itseni hiilineutraaliksi. Pössyttelen isoruokaisella lavamaasturilla hiiltä ilmakehään. Mutta ei hätää. Tilaan aamulla etelänmatkan lentokoneella. Iltapäivällä peruutan matkan. Näin olen kompensoinut itseni hiilineutraaliksi. Tämä on sitä korkeampaa matematiikkaa, mitä Eu käyttää.

    Visa vaihtaa havut taimiin ja kannot muokkauksiin. Kummatkin vaihtotavarat olisivat jääneet muuten aukkoon lahoamaan. Myöhemmissä työvaiheissa niistä olisi ollut vain harmia.( onkohan tämä harmaata taloutta ).Minä vaihdan lentämättömän lentoni lavamaasturin sakeisiin pakokaasuihin.

    Visakallo Visakallo

    Tähän asti ovat nämä palstan korkeamman matematiikan airueet väittäneet minua valehtelijaksi. Minua on nyt alkanut vaivata outo ajatus siitä, että uskovatko he itsekään siihen väitteeseensä?

    Kuusiuskova

    He on uskossaan niin vahvoja….vai ovatko?

    Nostokoukku

    Kun järki ja usko loppuu, otetaan yleensä periaatteet käyttöön.

    Matematiikka on siitä hauska tiede, että laskea voi hyvin monella tavalla, mutta oikein voi laskea vain yhdellä tavalla.

    Visakallo Visakallo

    Matematiikka on tarvittaessa myös luovaa. Tuli aikoinaan keskusteltua kavereiden kanssa, jotka olivat olleet  Neuvostoliiton aikaan töissä sikäläisissä yhtiöissä. Kertoivat, että kirjanpitäjä oli silloin jopa tärkeämpi henkilö kuin itse johtaja. Jos yhtiölle tuli hyvin tuloja, ne piti häivyttää johonkin, sillä suunnitelmatalous-sysmeemi ei sallinut suuria voittoja.

    Nostokoukku

    Kirjanpito, etenkään suuryhtiöiden kirjanpito, ei ole matematiikkaa. Se on laillistettua rikollisuutta. Tämän Visankin kertoma esimerkki NL:stä osoittaa. Ja voi hyvänen aika, kuinka kommunistisen suunnitelmatalouden ja kapitalistisen markkinatalouden tavoitteet ovat tässä  kirjanpitoasiassa yhtenevät.

Esillä 10 vastausta, 5,181 - 5,190 (kaikkiaan 5,242)