› Keskustelut › Metsänomistus › Mitkä ovat valituksen aiheet tulevan metsälain uudistuksen jälkeen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Mitkä ovat valituksen aiheet tulevan metsälain uudistuksen jälkeen?

    Sent on: 25.6.2012, 18:40

    Valmisteilla olevassa metsälain uudistuksessa valtio ei määrää metsänhoidosta enää yhtä tarkkaan kuin aiemmin, kertoo aluejohtaja Heikki Rahko Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomesta.

    – Tällaisenkin 30-vuotiaan männikön voi päätehakata eli kaikki puut pois. Ja hakkuun jälkeiset tiheys- ja pohjapintavaatimukset höllenee jonkin verran.

    Kun valtio höllentää metsänhoito vaatimuksiaan, virheiden tekokin on aiempaa mahdollisempaa metsässä. Metsänomistajan taloudellinen vastuu kasvaa ja se on tervettä, sanoo Rahko.

    – Eihän valtiovalta kenenkään pankkisäästöihin tai osakeomistukseenkaan puutu. Tämä on askel siihen suuntaan, että metsäkin aletaan nähdä yksityisenä omistuksena.

    Metsälain uudistusta valmisteleva työryhmä jättänee esityksensä 30. kesäkuuta.

    Jouni Pilto Yle Kainuu

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 11.7.2012, 20:56

    Hirviasioita kehitellään nykyisin kaupalliseen suuntaan raportoimalla suoraan vastuulliselle ministerille. Metsänomistajilta tai MTK:lta ei ilmeisesti kysellä mitään. Netistä löytyy seuraava haulla MMM:n Riistatalous elinkeinona – työryhmän raportti, jossa sanaa, hirvi, ei taida esiintyä:

    ” Riistatalous elinkeinona -hankkeen ohjausryhmä luovutti 3.7.2012 raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Raportin mukaan riistaan ja metsästykseen liittyvillä palveluilla voidaan löytää innovatiivisia ratkaisuja luonnonvarojen kestävän ja vastuullisen käytön edistämiseksi tukemaan talouskasvua. Raportissa nostetaan esille elinkeinomuodossa tapahtuvan riistatalouden, metsästysmatkailun ja metsästyksen kehittämisen ekonomiset ja sosiologiset edellytykset. Tarpeellisena toimenpiteenä pidetään muun muassa riistatalousyrittäjien vapaaehtoisuuteen perustuva toiminnan sertifiointi korkeatasoisen tarjonnan ja palvelun kehittämiseksi. Ohjausryhmä ehdottaa myös, että lainsäädännöllisten esteiden helpottamista riistatilayrittämisen kannalta selvitetään. Ohjausryhmän mukaan on oleellista pohtia metsästysmatkailun integroimista osaksi luontomatkailua. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/riistatalous/68sIY50Vb/HANKERAPORTTI – Riistatalous elinkeinona.pdf. Lisätietoja antaa ohjausryhmän puheenjohtaja, ministeri Kalevi Hemilä, p. 0400 412933.”

    Samasta aiheesta Metsätalous kesäkuu 4/2012 sivut 28-31, jossa teksti ja kuvat oli pantu Tiina Eklundin nimiin. Tärkein oli osin peitetty metsäkanalinnun kuvan hämärään. Hirvi-sanaa oli käytetty tässäkin säästeliäästi.

    Raportissa mainittua luontomatkailua ja sen varassa toimivaa yrittämistä tuettaisiin valtion varoin, samoinkuin myös tällaiseen käyttöön antautuneita metsänomistajiakin. Muille jäisivät vain vahingot ja verenpaineen nousun aiheuttamat vaivat.

    suorittava porras suorittava porras 11.7.2012, 21:35

    Turha pelätä metsästysmatkailun lisääntymistä ainakaan hirvien osalta nykyisillä kannan tiheyksillä. Jos kymmeniä miehiä ramppaa kolme kuukautta hirvien perässä saamatta kaatokiintiötä täyteen , niin miten voi kuvitella , että onnistuu metsästysmatkailijan vaatiman suurisarvisen sonnin kaataminen. Kaiken lisäksi viimevuosina metsässä on nähty vain nuoria tappisarviuroksia ja vanhoja lehmiä.

    Pari asiaa on pidettävä visusti erillään toisistaan . Ne ovat metsästysmatkailu ja normaali seuruemetsästys. Metsästysmatkailu ei ole saanut juurikan jalansijaa nimenomaan maanomistajien vastustuksesta johtuen eikä tule saamaan jatkossakaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Matkailun edellyttämä hirvikannan kasvattaminen ei ole metsästäjienkään päällimmäisiä tavoitteita. Sen verran työläs seikkailu liian suureksi paisuneen hirvikannan pienentäminen oli.

    Ei liene sattumaa , että sana hirvi esiintyi niukasti raportissa . Eläin on yksinkertaisesti jo varsin laajoilla alueilla niin harvinainen , että sen metsästysmatkailullinen merkitys on olematon, paitsi ehkä harvinaisena nähtävyytenä. Raportin lintu kuvaa varmasti paremmin tulevan metsästysmatkailun ja yrittämisen luonnetta.

    mehänpoika 13.7.2012, 20:54

    Metsästäjä-lehti 4/2012 pääkirjoituksessaan kirjoittaa otsikolla, ”Kestävää kehitystä ja vihreää taloutta: Riistasta elinkeinoja?”, mm. seuraa:

    ”Varsinaisina riistatalouden elinkeinoina voidaan tunnistaa kolme yritystoiminnan päämuotoa.
    Ensimmäinen on metsästysmatkailuyrittäminen. —
    Toinen, kasvava elinkeinomuoto on riistayrittäjyys, joko omalla tai vuokratuilla alueilla toimien myydään kokonaisvaltaisia lintujen ja sorkkaeläinten metsästystapahtumia metsästäjäryhmille. —
    Kolmas liiketoiminnan mahdollisuus on riistatuotteiden jatkojalostus. Riistanlihan, nahkojen turkisten ja niiden jatkojalosteiden markkinoihin sisältyy runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. —”

    ”Ministeriön työryhmä esittää toimenpiteitä, joilla riistatalouden elinkeinoja voitaisiin edistää. Riistatalouselikeinot tulisi valtion tukipolitiikassa rinnastaa muihin maaseutuelikeinoihin. Lainsäädännöllisiä esteitä ja hidasteita olisi raivattava. Tarvitaan kehittämishankkeita, toiminnan sertifiointia, neuvontaa ja koulutusta.”

    Riistasta puhutaan, mutta hirvieläimiä ja karhua tarkoitetaan. Onkohan kukaan edes ajatellut, miten käy metsäluonnon monimuotoisuudelle ja metsänhoidon kannattavuudelle, jos tällaisia asioita tuodaan metsälakiin.

    Metsien kuusettumiset uhkaavat jo nytkin metsien terveyttä. Se voi koitua uhkaksi myös riistalle talviravinnon vähentyessä.

    Iron Man Iron Man 14.7.2012, 12:20

    Kylläpä on taas vaiheeksi pullan pehmeältä sp:tä todella typerää tekstiä.
    Ei niitä hirviä varmaan löydy jos istutaan tien varressa tuolilla passissa.
    Koetappas nyt vähän ryhdistäytyä,ja lopeta tuollainen lapsellinen samasta asiasta jankuttaminen.

    mehänpoika 14.7.2012, 19:17

    Metsästäjälehti 4/2012 sivulla 31 otsikoi MMM:n hallinnonalan uutta strategiaa:

    ”Ruoka ja uusiutuvat luonnonvarat – leipää ja hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta -strategialla ohjaamme koko hallinnonalan toimintaa suomalaisten kuluttajien paraaksi ja monimuotoisen luontomme ja maaseutumme säilyttämiseksi elinvoimaisena. Toiminnan tavoitteena on turvata kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luoda edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille.

    Uudessa strategiassa nostetaan siis sekä ruoka että uusiutuvat luonnonvarat vahvasti esille. Riistatalouden osalta merkittävää on hyvinvoinnin ja sen edistämisen aiempaa vahvempi rooli. Metsästäjien kannalta riistatalous on siten keskeisessä asemassa molemmissa politiikkakokonaisuuksissa. Riista on kuluttajien arvostamaa ja eettistä ruokaa. Metsästys sekä riistanhoito luovat taloudellista, sosiaalista, kulttuurillista ja terveydellistä hyvinvointia laajalti.

    Ministeriön sisäistä organisaatiota tullaan uudistamaan uuden strategian mukaisesti. Sidosryhmäyhteistyön sujuvuudesta eri muodoissaan tulemme jatkossakin huolehtimaan.

    Ministeri Jari Koskisen vahvistama hallintoalan strtegia on sateenvarjona muille ministeriön ja sen alaisten virastojen vahvistamille strategioille. Olennaista on, että ministeriön politiikkasektoreiden omat strategiat päivitetään toteuttamaan uuden hallinnonalan strategian linjauksia. Riirtakonserni on jo ehtinyt toimia juuri näin, mistä lämmin kiitos kaikille sen päivittämiseen osallistuneille.

    Riistakonsernin strategian päivityksessä vahvistettiin juuri riistatalouden moninaisten hyvinvointivaikutusten merkitystä. —”

    Edellinen kaikki on ko. ministeriön kansliapäällikön nimissä julkistettua tekstiä. Tuntuu siltä, että ministeriö on vahvasti metsästäjävetoista. Muut maaseutuelinkeinot ovat alkaneet jo aikoja sitten kärsiä tälläisestä kehityksestä.

    suorittava porras suorittava porras 14.7.2012, 21:27

    En olisi lainkaan varma , että asiaa on lähdetty ajamaan nimenomaan metsästäjien toiveesta. Uskoisin , että maaseutuyrittäjät ovat olleet aktiivisia juuri tässä nimenomaisessa tapauksessa.

    Suomen riistakanta ei ole kovinkaan runsas täyttämään vaativien turistimetsästäjien odotukset. Oma haasteensa on jokamiehenoikeudet. Elämysmatkailu koirasafareineen ja karhunhaaskoineen on aiheuttanut erimielisyyksiä ympäristössään. Niinkin vaaraton laji , kuin marjastus liiketoimintana , on saanut MTK:n takajaloilleen. Turistimetsästys tulisi tähän samaan sarjaan.

    Nimenomaan hirvikannan kasvattaminen riittävän suureksi metsästysmatkailun kannalta on se asia , joka saattaa asettaa hankkeen vastatuuleen.
    Tuntuukin vähän oudolta , että jotkut ovat esittänet turistimetsästystä keinoksi vähentää hirvien määrää. Kaupallinen metsästysmatkailu edellyttää saaliskantojen voimaksta kasvattamista.

    jees h-valta 14.7.2012, 22:16

    Tuosta kyllä suorittavan kanssa samaa mieltä. Emme tarvitse tänne mitään ”kaikkea mikä liikkuu ampujia”.
    En myös näe kovin tarpeellisena tuota MTK:n sauhuamista noista kaupallisista marjastajista. Kun ei kotoperäinen sakki niitä muuten kyllä nouki. Kuin silloin tietysti sinne änketään joukkoon kiukuttelemaan. Kai ne suomalaiset pelkää susia ja karhuja.
    Kummaa kun ei ne elukat niitä thailandeja syö.

    mehänpoika 15.7.2012, 08:29

    Metsästäjä-lehti 4/2012 numero 4, sivulla 15 Suomen riistakeskuksen puheenjohtaja kirjoittaa:

    ”Metsätaloudessa muutoksen mahdollisuudet

    —
    Metsätaloudessa on tapahtumassa lyhyellä aikavälillä varsinainen muutosten vyöry. Metsäkeskuslaki tuli voimaan tämän vuoden alussa ja äskettäin myös ministeriö tiedotti metsänhoitoyhdistyslain muutosvalmistelun aloittamisesta. Lisäksi Metsähallituksesta valmistellaan parhaillaan erityisliikelaitosta. Samaan aikaan myös metsälain muutostyö on käynnissä, ja kestävän metsätalouden rahoituslaki on nykyisellään voimassa vain ensi vuoden loppuun saakka. Riistatalouden kannalta näihin muutoksiin sisältyy runsaasti mahdollisuuksia.
    —”

    Mielestäni metsätalous on aivan liikaa joustanut metsästäjien harjoittaman hirvenlihan tuotannossa niin yksityisten metsänomistajien kuin muidenkin metsänomistajaryhmien metsissä. Tähän tulisi saada muutos uuden metsälain avulla. Hirvenmetsästyskin on vain metsän sivutuote, joten se pitää ohjata lain voimin sille kuuluvaan asemaan. Kemera-tuet eivät kuulune metsän sivutuotteen tukemiseen, mitä hirvestysmatkailu on. tukemiseen.

    suorittava porras suorittava porras 15.7.2012, 09:43

    Pelkästään metsästäjien piikkiin ei tule laittaa hirvikannan reipasta kasvukehitystä yli 10 vuotta sitten. Hirvien pääravintoa , vesakoita , ei enää tuolloin ollut suotavaa käsitellää kemiallisesti. Silloin voimassa olleet kemera-käytännöt ohjasivat myös viivyttämään taimikonhoitoa aivan liikaa. Monelle kemerarajan saavuttamien oli vasta se hetki , kun katsottiin taimikoiden kaipaavan huoltoa. Tällöin oltiin jo rajusti myöhässä hirviä ajatellen ja taimikoiden kasvukin oli jo alkanut kärsiä. Myöhään tehdyt raivaukset puolestaan vauhdittivat uuden lehtipiuuviidakon syntymisen aukkoisiin taimikoihin runsaasti kasvuvoimaa siältävistä kannoista. Hirville oli tarjolla yltäkyllin ruokaa eri-ikäisissä metsissä taimikonhoitojen laiminlyöntien takia.

    Yhdyn täysin ” mehänpojan” näkemyksiin siinä , että metsänhoito- /kemera-varoja ei tule suunnata metsästysmatkailun kehittämiseen. Sen liiketoimintamuodon tuet on haettava, jos yleensä tarpeen, jostain muualta. Vähenevät tuet on ehdottomasti suunnattava metsätalouden kehittämiseen ja sielläkin mieluummin taimikoiden varhaishoitoon. Näin toimien on vähällä rahallaa saatavissa suurin mahdollinen hyöty tulevaisuuden metsätaloutta ajatellen.

    Gla Gla 16.7.2012, 05:48

    Jees: ”En myös näe kovin tarpeellisena tuota MTK:n sauhuamista noista kaupallisista marjastajista. Kun ei kotoperäinen sakki niitä muuten kyllä nouki. Kuin silloin tietysti sinne änketään joukkoon kiukuttelemaan.”

    MTK haluaa estää kaupallisen poiminnan jokamiehenoikeuksilla. MTK ei halua estää kaupallista poimintaa. Minusta tuossa ei ole ongelmaa. Sen sijaan on hyvä vetää rajat jokamiehenoikeuksille. Mutta kohtahan me saadaan ympäristöministeriön näkemys aiheesta, kun ohjeensa syksyllä julkistavat.

    Jees: ”Kai ne suomalaiset pelkää susia ja karhuja.
    Kummaa kun ei ne elukat niitä thailandeja syö.”

    Tuskin petojen pelko poimintaa rajoittaa. Ollaan vaan totuttu siihen, että marketista saa kaiken paljon vaivattomammin. Niitä, jotka poimimisesta nauttivat, on yhä vähemmän. Tuskin itsekään marjoja ja sieniä itse poimisin, jos se ei olisi mukavaa puuhaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4