Keskustelut Puukauppa Mo:en talkootyö metsissä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 60)
  • Mo:en talkootyö metsissä

    Paljonko olet mo:na oman arviosi mukaan rahoittanut metsäteollisuutta ja muuta elinkeinoelämää ym. ”säpinää” taloudessa kuitupuun myynnillä ?   Vastapainoksi pitää myöntää, että m-teollisuus ja  verottajakin on kuitenkin jotain antanut takasin päinkin .  kantohinnat on silti olleet viime vuosikymmeninä enempi tai vähempi (katsantokannasta riippuen)  kuin  talkootyön lisäavustusta; verrattavissa lähinnä kahvi-/pulla- , ja makkara tarjoiluun talkoissa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos katsoo metsäyhtiöiden tuloksia niin kyllä niiden korrelaatio puun hintojen kanssa on aika huono, paitsi sahoilla se yhteys jotenkin on toiminut.

    saminmetsa2

    Puusta maksetaan niin huonosti verrattuna siihen mitä saa kun koko tilan myy, ettei sijoituspalstoilta (22 kpl) kannata myydä kuin pakolliset enskat ja siemenpuiden poistot. Uudistuskypsät on hankintavaiheessa jo siloteltu. Metsätilojen tuotto on hyvällä tasolla, mutta kassavirran pitää tulla muualta.

    Puuki

    On se vähän ristiriitaista, että mm. verotuksella on ensin laskettu ja sitten nostettu metsätilojen hinnat korkealle mutta samalla laskettu arvokkaan puuraakaa-aineen hinta niin alas. Se vähentää laadukkaan tukkipuun kasvatusta ja muutenkin hyvän mh:n mielekkyyttä.

    Puuki

    Norm. myyntiverovelvolliset  maksaa puunmyynnistä veroa oikeasti 24 %+ 30/34 % ~  yleensä n. 54% keskimäärin. (- vähennykset käytetyistä tuotantopanoksista).    Perusteluksi väitteelle riittää se , kun verrataan puun kantohintojen kehitystä verrattuna esim. tukkuhintaindeksiin n. 35 vuoden ajalta.  Siitäkin  indeksistä (joka ei vastaa kuluttajahintaindeksissä tapahtunutta nousua) ollaan jäljessä  vähintään 200 % .   Eli uusi alv , kun se aikoinaan tuli (aluksi nykyistä pienempänä, kuten myös pääomavero% oli ) jäi mo:en maksettavaksi vaikka se nimellisesti onkin ostajan maksama lisä puun hintaan.        Jonakin kokonaisveroaste vielä  menisi ellei suuri enemmistö puun kasvattajista ja myyjistä  olisi keskimääräisen vuosiansiotilaston keskitason alapuolella eikä yläpuolella tai oikeammin siellä korkeimmassa 10 %:ssa jolle tulotasolle puunmyyntivero% asettuu käytännössä.   Tavan mo:t on siis mopen asemassa lypsylehminä kuten polttomoottoriautolijatkin  pääosin vihervaspurituksesta johtuen.    Metsät on suurimmaksi osaksi  sosialisoitu korkealla verotuksella ja muilla uusilla vaatimuksilla lisätään painostusta ns. takaoven kautta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisäksi perintöverot kerran tai useammin sukupolvessa.

    Puuki

    Hyvä lisähuomautus AJ.  Kvartaali min. on 25 v metsänkasvatuksessa ja siihen sis. useimmiten ainakin yksi perintöveron maksukierros.

    Myyntihinnaltaan aliarvostettu kotimainen hyvälaatuinen puu (suoruus, lujuus  ja pienet oksat) menee mitättömällä hinnalla jatkojalostukseen jossa sen arvo vähintään 10 x:stuu . Silti kasvatuskustannukset on lisääntyneet moninkertaiksi muun hintakehityksen mukana nousten jatkuvasti ja verotus lisääntynyt .  Tätä menoa ei kauan enää kestä ja puut jää metsiin tikkojen , teerien, metsojen ja ötököiden ruoaksi .  Joku punvihriä suojelija porukka (ja Pietikäisen klaani)  voi olla aluksi innoissaan kehityksestä mutta oikeasti ei ole sekään hyvä tapa edes metsien kannalta suojelumielessä, hyvästä hiilitaseesta puhumattakaan.

    Petkeles Petkeles

    Ainahan tästä oravanpyörästä voisi hypätä pois. Metsätilojen hinnat on ath-lukemissa. Samaan aikaan palsta on täynnä aktiivijäsenten ketjuja siitä, miten nyt ahdistaa verot/metsitystuki/vihreät/lahopuu ja mitä näitä nyt onkaan MT:n myllystä poimittuja. 🙂

    Rane
    Puuki

    Voi hypätä pois myllystä. Itsekin olen jo  lopettanut leimikoiden myynnin, kun sain tärkeimmät aavistushakkuutkin tehtyä onnistuneesti.  Kork. jonkin harvennuksen vois enää teettää, kun ei kehtaa katsoa metsän pilalle menemistä.   Lahopuut ym. ei ahdista yhtään ,kun ne on helppoja kohteita.  Ennemmin voi joskus ahdistaa erilaisten vapaamatkustajapiirien lyhytnäköisyys metsien suhteen.  Toisten omaisuutta on hyvin helppo esittää  suojeltavaksi.  Jos jääpi joskus ihan köyhäksi metsän myynnin kieltojen yms. takia, voisi muuttaa vaikka väkisin johonkin vihreän puoluetoimiston tai esim. fsc-sertifirman toimiston huoneeseeen loisimaan solidaarisuutta vaatien.   On sillä V.Niinistöllä tai S. Pietikäiselläkin varmaan jokin joutilas kämppä myös Suomessa jonka voisi sitten vallata,  rauhanomaisesti tietenkin. Uskon vakaasti että ymmärrystä heiltä löytyy aktiiviseen toimintaan , kun ovat tottuneet itsekin olemaan toisten kukkarolla vaikkakin paljon isommassa mittakaavassa tietysti.

    Seuraava sukupolvi saa tapella, jos haluaa uusien suojeluvaatimusten  ym. lisävaatimusten kanssa miten parhaaksi näkee.  MT myllystä ei ole tarvinnut  yhtään uutta asiaa poimia . Ne on tuttuja juttuja jo usean vuosikymmenen ajalta ihan omasta takaa.

    Visakallo Visakallo

    Petkeles se jatkaa viisasteluaan, kun ei näytä muuta täällä osaavan. Siitä Petkeles voi olla toki tyytyväinen, että hyvin moni metsistään nyt luopuukin. Niitä liitetään yhteismetsiin, muutetaan suojelualueiksi, myydään rahastoille ja yksityisille. Aika moni metsätila myös jää uinumaan ainakin yhden sukupolven ajaksi. Sitkeimmät meistä jatkavat metsätilayrittämistä ja sukupolvenvaihdoksia kuten tähänkin asti. Ollaan otettu oppia niistä Neuvosto-Eestin viimeisistä talonpojista, jota pitivät tilansa itsenäisinä lähes koko neuvostoajan. Se jos mikä vaati älyä, taitoa ja sitä sitkeyttä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 60)