Keskustelut Metsänomistus Moniko saa pääasiallisen elantonsa puun myynnistä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
  • Moniko saa pääasiallisen elantonsa puun myynnistä?

    Kun ”globalisaatio” vei työpaikan päätin sinnitellä metsän turvin eläkeikään. Terveyttä oli tallella ja isä oli lapsena vienyt metsätöihin, joten jotain tiesi ja viihtyi metsässä.
    Metsä olisi liian pieni pitkaikaiseen elantoon, mutta satavuotiaat kuusikot on syytä uudistaa, ehkä niillä elelisi muutana vuoden. Miksei tekisi raivauksia, istutuksia ja muita kevyitä hommia itse, sen sijaan, että ruikuttaisi kohtaloaan jossain sohvan nurkassa.

    Investoinnit: moottorisaha, raivaussaha, turvavarusteet, pari pottiputkea, taimivakka, pari metsäalan kurssia, ei muita työkaluja vaan työhaluja. Ei paha.

    Tässä on huomannut mielenkiintoisen epäkohdan. Jos saan vaikkapa keskimäärin 20.000€ verotettavaa tuloa vuodessa, niin siitä menee pääomatuloveroa 30%.
    Jos ansiotöissä tai eläkkeellä ansaitsee saman, on vero jossain 15% paikkeilla.

    Poliitikot puheissaan antavat ymmärtää, että kaikki pääomatuloja saavat ovat suurituloisia.

  • mehänpoika

    Vastaan kysymykseen näin: Hyvin moni jo nykyisin, mutta mahdollisuus olisi lisätä määrä jopa sata-kertaiseksi. Tähän tarvitaan muutamia toimia. Ensiksi pitäisi luoda paremmat metsänhoidon edellytykset, että myös motivaatio metsänhoitoon saataisiin palautettua.

    Välttämättömänä toimena pitäisi ensitilassa metsästäjäjärjestöt suojelijoineen ampua kuuhun. No, se ei ole mahdollista, joten helpompi ja inhimillisempi vaihtoehto olisi säätää pakkolaki metsästäjäjärjestöjen lakkauttamiseksi tuotantoelämälle sekä yhteiskunnalle vahingollisena ja vaarallisena.

    Eihän metsien uudistamisen kannalta ole mitään järkeä ylläpitää sellaisia harrastuksia, joiden toimien vuoksi ei voida käyttää maapohjan vaatimusten mukaista puulajia metsien uudistamisessa. Maantieliikenteen osalla samat järjestöt ylläpitävät hirvikolariautomaattia ja kauhua ihmisten turvallisuudesta. Metsänhoidosta ja maantieliikenteestä on tehty onnenkauppaa. Mielestäni tämä ei ole oikein.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Pääasialliseen elantoon tarvitaan melkoisen kookas metsätila Etelä-Suomessakin ,200 ha minimi mielestäni.Sen kokoisia tiloja on vain harvoilla.Hyvä esimerkki meiltäpäin: tusina yli 200 ha ja neljätuhatta pienempää,keskikoko isot mukaan lukien n.30 ha.Nykyisillä metsän hinnoilla miljoonan euron tila oltava käytännössä,jos pääasiallisen toimeentulon saa.

    Kyllä metsäinen 30 ha:n tilakin jollekin on toimeentulon antanut ja perujakin reilusti jäänyt,kun nuukasti ovat eläneet.Kaikki on suhteelista,joten paljon kulutustottumisesta ja taloustaidoista ,millä toimeen tulee.

    Timppa

    Muista Planter huolehtia eläketurvastasi.
    Luulisi, että jokaisen lähitienoilla löytyisi istutus-/perkauskohteita, joista saisi kohtuullisen palkankin.

    jees h-valta

    Olen hiukan lievästi eri mieltä metsäkupsan parinsadan hehtaarin tarpeesta elämiseen. Riippu niin paljon mikä on elintasovaatimus. Kakkosena tulee heti metsä rakenne. Jos pystyy jatkuvasti pyörittämään muutaman hehtaarin päätehakkuita on viidentoista-parinkymmenen tuhannen nettoansio pääomaveronkin jälkeen mahdollista. Sillä kyllä pitäisi sen mo:n elää minun järkeni mukaan. Ja tuo on kyllä mahdollista alle sadankin hehtaarin tiluksilla. Mutta velkarumpaa sillä ei ole enää kovin helppo rullata joten omia tars olla.
    Ja kolmas on sitten kauppakumppani. Jos saa varmasti sitoutettua vuosittain myös toteutuksiin on asiat jo aika hyvin mallillaan. Se taas vaatii nöyrtymistä sopimuskumppanuuteen joka täällä on kirosana syystä jota tiedä en. Ja asia josta tiedän tämän luonaavan on oma eletty elämä ja puuntuotanto vuodesta -95 alkaen. Se on pyörinyt joka vuosi niin kauppojen kuin toteutumienkin suhteen. Toki olen vielä palkkalistoilla mutta esim. juuri nyt olen vakaasti suuntautumassa ulos työstä ensin tämän kevennetyn kautta. Mutta se josta tiedän että se luonaa on että palkkatuloni on viimevuodet mennyt aika tyyni juuri velkarumpan pyöritykseen joten käytännössä elämä on ollut metsätulojen varassa.Lähivuodet pudottaa velat pois joten myös palkka joutaa mennä.

    Visakallo Visakallo

    Yhden asian uskallan kyllä sanoa aivan varmasti, sillä tiedän sen oikein hyvin myös omasta kokemuksesta:
    Metsää kannattaa hoitaa hyvin, olisi sitä sitten minkä verran hyvänsä.
    Aina silloin tällöin jopa tällä palstalla sanotaan, että kasvaahan se metsä vaikka ei tee sille mitään.
    – kasvaa toki, mutta onhan siinä vinha ero, jos hoitamalla tuoton saa kaksin-, jopa kolminkertaiseksi.
    Kaiken lisäsäksi verottaja sponsoroi hyvää metsänhoitoa.
    Jatkuvaa kasvatusta harjoittavien poppamiesten metsänhoitoa se ei sentään sponsosoroi.

    oksapuu

    Niin

    300 hehtaaria täällä etelässä lienee jo aika hyvä, tuolla saa jo 30 vuoden kierrolla 10ha leimikon joka vuosi.

    jees h-valta

    Kuten aiemmin mainitsin tavoitteemme ja elintasomme varsinkin ovat eritasoisia vaatimuksiltaan. Oksapuu tarvitsee 300ha:a ja minä satakunta.

    Jätkä pätkät

    Jos metsän kehitysluokkien jakauma on tavoitteiden mukainen, pohjat hyvät ja itse tekee harvennushakkuun ja hoitotyöt, niinreilu kaksisataa hehtaaria pitäisi riittää siihen, että päätehakkuuta keskimäärin kolme hehtaaria vuodessa, Kasvatushakkuita n. 20 vuoden välein, ellei tyydytä yhteen harvennuskertaan.
    RS-hommat itse tehden. Istutukset ja kylvöt itse tehden. Konehommat urakoitsijoilla.
    Hyvällä hoidolla lisäkasvu lienee 1000 – 1500 myyntipuukiintoa vuodessa.
    Pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa 30 prosenttia, koska kulujahan on myös työn tekemisestä.
    Jos kunto on kohdallaan, myös moottorisahahommista saa hankintamies jonkinlaisen palkan. Lasken hankintakaupaksi senkin, että ajattaa puut jopa tehtaalle asti, onhan se työvaihe ostajalta pois.
    Lisätyönä voisi ajatella vaikkapa halkojen tekemistä myyntiin, klapien säkittämistä ja myyntiä, jopa metsähakkeen hankintaa ja myyntiä.
    Monet metsätilalliset tekevät omista puistaan hirsirakennuksia, esim yhden mökin vuodessa, taikka rakoliitereitä / venevajoja ym.
    Metsä on kyllä minut elättänyt, vaikkakaan ei oma metsä.

    Planter Planter

    Pienemmällä metsätilalla kannatta ehdottomasti hyödyntää metsänantimista muutakin kuin ainespuu.
    Klapikaupassa on kova kilpailu ainakin tällä seudulla. Sopii paremmin maanviljelijä/metsänomistajalle, jolla sopivaa tilaa ja kalustoa vajaakäytöllä. Pelkkä klapikone voi riittää lisäinvestoinniksi.

    Joulukuusessakin on sama runkohinta, kuin päätehakkuulla, mutta kiertoaika vain murto-osa. Oksistakin saattaa saada monikertaisen hinnan runkoon verrattuna koristehavukaupassa. Mielikuvituksella ja paikallisiin markkinoihin soveltaen pystyy helposti tuplaamaan alle 100 hehtaarin metsän tuoton.

    Itse joudun valittavasti maksamaan tuon 30% veroa nettotulosta, eli käteen jäävästä tulosta.

    Caballista

    Hyvä ketju. Ruokakaupassa maksetaan jauhot ja maidot tuloilla. Veroja myös maksetaan tuloista, ainostaan hankintakaupan työnosuutta voidaan pitää positiivisenä menona.

    Ihmisen rahantarve vaihtelee merkittävästi elämäntilanteen mukaan. Vaimo + pari lasta tarkoittaa erilaista tarvetta kuin tilanne jossa voi asua yksin merikontissa metsän keskellä.

    Omalla työllä saa revittyä pieneltäkin tilalta tarpeeksi rahaa, läppärillä metsiä hoitavalla pitää olla enemmän metsiä. Läppärillä metsiä hoitavalla pitää olla se reilut 200 hehtaaria hyvällä jakaumalla, leipäänsä palasina maailmalta keräävällä riittää vähemmän. Läppäriomistajalla on myös reilusti enemmän aikaa kuluttaa rahoja kuin metsässä möyrivällä omistajalla.

    Metsästä voi saada tuloja myös tekemällä töitä toisille. Sen jälkeen kun omat metsät ovat kasvukulmassa, voi lähteä heiluttamaan raivaussahaa rahaa vastaan läppääriomistajien metsiin.

    Itse kuulun noiden kahden ryhmän väliin. Tykkään möyriä metsässä, mutta myös ulkoistan hakkuita pystykaupalla. Emme ole (vielä) laajentaneet hankkeita joulukuusiin ja visakoivuihin, ehkä sekin päivä vielä tulee.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)