› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoinen metsä tuottaa puuta talousmetsää paremmin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Monimuotoinen metsä tuottaa puuta talousmetsää paremmin

    Lähetetty: 28.8.2016, 11:20

    Hesarissa oli kolumni ao. otsikolla tänään sunnuntaina 28.8. http://www.hs.fi/koti/a1472096793813
    (HUOM. Linkki ja teksti lisätty kello 17.)

    Harri Hautajärvi
    Kirjoittaja on helsinkiläinen arkkitehti ja tekniikan tohtori.

    Tutkijat ovat saaneet puista selville ominaisuuksia, jotka äkkiseltään tuovat mieleen J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanin Taru sormusten herrasta ja siihen pohjautuvat elokuvat.

    Puut ovat aistivia ja tuntevia olentoja. Luonnontilaisissa metsissä ne ovat sosiaalisia, yhteydessä toisiinsa juuristojensa ja laajojen sienirihmastojen kautta. Puut oppivat ja muistavat. Ne auttavat ja varoittavat toisiaan, jakavat keskenään ravintoa, parantavat sairastuneita lajitovereitaan ja voivat elää jopa tuhansia vuosia. Luonnonmetsät ovat muurahaisyhdyskuntien tapaan superorganismeja, ja niissä kuhisee monisyinen viestintäverkosto.

    SEN SIJAAN ihmisen istuttamat puut talousmetsissä ja kaupunkien katujen vierillä eivät kykene verkostoitumaan. Siksi ne ovat alttiita taudeille ja tuhohyönteisille. Tällaiset puut jäävät usein lyhytikäisiksi ja kaatuvat helposti myrskyissä. Niistä ei kasva tiheäsyistä rakennuspuuta.

    Näin kiinnostavaa tutkimustietoa löytyy saksalaisen metsänhoitajan Peter Wohllebenin juuri suomennetusta menestyskirjasta Puiden salattu elämä – Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä (Gummerus) ja kasvitieteilijä Seppo Vuokon kirjasta Latva pilviä piirtää (Maahenki).

    Wohlleben hoitaa pieteetillä ikivanhaa metsää, josta kaadetaan valikoidusti vanhimpia puita. Tukit kuljetetaan hevosilla, sillä se tulee metsäkoneita halvemmaksi, eivätkä maaperä ja juuristot vaurioidu. Torjuntamyrkkyjä ei käytetä, ja lahoavat puut lannoittavat eläviä.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 28.8.2016, 16:01

    Hautajärvi siteerasi saksalaisen Peter Wohlllebenin kirjaa ”Puiden salattu elämä-Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä”. Kirjan mukaan puut auttavat ja hoivaavat toisiaan. En tunne Saksan puiden käyttäytymistä. Ainakin Suomen metsissä puiden kesken näyttäisi mieluummin vallitsevan sotatila, jossa heikommin menestyvät tapetaan ja syödään armotta.

    Naapurissa on runsas sata vuotta sitten metsäpalon jälkeen syntynyt männikkö, joka on saanut kehittyä luonnontilaisena. Meillä vieressä saman palometsää, jota harvennettu. Ei se luonnontilainen metsä kovinkaan hyvältä näytä. Olemassaolon taistelu on kuluttanut voimia. Meillä harvennusten jälkeen jäljellä ovat elinvoimaiset ja terveet puut. Ei muuten meilläkään käytetä myrkkyjä.

    Jos ”pieteetillä” poistettaisiin meidän laajoista männiköistä vain suurimmat puut, kuten Erkki Lähde esittää, niin kyllä ne metsät olisivat aikanaan käytännössä tuottamattomia. Uusia mäntyjä ei sinne isojen puiden alle juurikaan syntyisi. Alkuperäisistä puista osa on taantunut niin, että ne juuri ja juuri pysyvät hengissä, eikä niillä ole kykyä enää kasvaa suuriksi. Lopuksi alue pitäisi tehdä aukoksi. Sen uudistaminen ainakaan männynkylvöllä ei onnistu, sillä harvassa kasvavan puuston alle syntyy heinikko, joka tukahduttaa sirkkataimet. Tästäkin on omakohtaisia havaintoja kohdista, joissa lumituhot olivat harventaneet männikköä liikaa.

    Hautajärven mukaan ilmaston lämpenemistä hidastetaan parhaiten monimuotoisilla metsillä, joissa puut saavat elää vanhoiksi. Meillä on vanhoja kuusikoita ja männiköitä. Eivät ne kuitenkaan erityisen monimuotoisilta näytä ja ovat vielä lajiköyhiäkin.. Niiden kasvukin on alle normaalin talousmetsän kasvun, joten ei niistä taida olla ilmastontorjuntaakaan. Ihmiselle terveyden ja hyvinvoinnin lähteiksikään ne eivät oikein kelpaa. Ei niistä ainakaan marjoja löydä. Toisin on tilanne esimerkiksi männikköön 7 vuotta sitten tehdyssä aukossa, josta löytyy valtavasti mustikoita ja puolikoita.

    A.Jalkanen 28.8.2016, 16:17

    Jatkoa…

    SUOMESSA luonnonmukaiset metsänhoitotavat olivat kiellettyjä yli 60 vuotta, vuoteen 2014 asti. Maamme on pirstottu kauttaaltaan avohakkuilla ja ojituksilla, jotka pilaavat luontoa, maisemia ja vesistöjä ja aiheuttavat tulvia. Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde kertoo pitkästä taistelusta ”metsämustelmissaan” Suomalainen metsäsota – Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun (Into).

    Lähde on tutkinut, että metsä tuottaa parhaiten poimimalla aika ajoin suurimpia puita. Silloin saadaan enemmän tukkipuuta, ja se ei ole homeille altista heikkoa höttöä vaan tiheäsyistä ja kestävää. Tasarakenteisten talousmetsien istutuspuihin iskee homesairauksia, jotka kulkeutuvat sahatavaran mukana rakennuksiin.

    SUOMEN metsistä enää muutama prosentti on luonnontilaisia, ja niiden eliölajeista jo yli 800 on uhanalaisia. Mihin enää tarvitaan aukeiksi raastettuja, monotonisia puupeltoja? Useissa maissa avohakkuut on jo kielletty ja puupeltoja palautetaan oikeiksi, monimuotoisiksi metsiksi.

    Ilmaston lämpenemistä hidastetaan tehokkaimmin monimuotoisilla metsillä, joissa puut saavat elää vanhoiksi. Niissä on rikas lajisto, ja ihmisellekin ne ovat terveyden ja hyvinvoinnin lähteitä.

    PS Ihan railakkaita kommentteja sinne Hesarin sivulle on jo tullut. Täälläkin voi keskustella, mutta nämä aiheet ovat jo aika ”tyhjiin kaluttu luu”, eli ns. ”taputeltu”. Ainut minulle entuudestaan täysin tuntematon väite on tuo että tehotuotettu puutavara sisältää homeitiöitä (!). Olisi mielenkiintoista kuulla, missä noista kirjoista (joista en ole lukenut yhtäkään) tuo väite esiintyy.

    Visakallo 28.8.2016, 16:35

    Helsingin Sanomat on muuten melko asiallisena lehtenä jostain syystä ottanut metsäasioissa 7-päivää -lehden tyylin, ja marssittaa kotoa ja maailmalta kaikki mahdolliset metsäiset alkemistit näyttävästi estredille.
    Toimintaa voidaan toki perustella lehdistön- ja mielipiteen vapaudella, mutta sillä on myös kääntöpuolensa.
    Vähitellen koko lehden uskottavuus alkaa heiketä, ja siihen sillä ei ole varaa.
    Nyt kuitenkin mennään vielä jonkin aikaa näillä, kunnes linja muuttuu asialliseksi myös metsäjuttujen osalta.

    Timppa 28.8.2016, 16:39

    Minusta mielenkiintoinen piirre puitten käyttäytymisessä on nähtävissä jo aika pienissä taimissa. Perkaan siis nyt 6 vuotta sitten kylvämääni mäntytaimikkoa. Suurin osa taimista pyrkii mahdollisimman nopeasti kohti taivasta. Sitten porukassa on osa sellaisia, joita kiinnostaa vallata mahdollisimman laaja ympäristö eli muuttua aikanaan susipuiksi, jotka omisivat useampien normaalien puiden kasvutilan.

    Nämä susipuun alut kyllä päättävät päivänsä tällä kertaa. Miksiköhän näitä syntyy? Onko vika geeneissä vai kasvupaikan poikkeavissa olosuhteissa. Eivät ne ainakaan sosiaalisilta vaikuta.

    Hesarissa muuten kirjoitettiin, että politiikassa on siirrytty ”totuuden jälkeiseen aikaan” Hautajärven kirjoitus täyttää kyllä mielestäni saman kriteerin.

    harrastelija 28.8.2016, 17:11

    Monimuotoinen metsä tuntuu jo nimenä varsin hyvältä. Siinä on omat hyvät puolensa ja kun muisti yltää tuonne 1950-60 luvulle, niin monesti tuli hyvä ja rauhallinen tunne kauniissa metsässä käyskennellessä hyvällä polulla.

    Nykyisinhän metsiin ei tule polkuja, koska kulkureitit ja kulkuvehkeet ovat erilaiset. Eräässä puolipoliittisessa tilaisuudessa sain nauttia Erkki Lähteen esitystä.

    Radiosta sattuman kaupalla tuli korviini puiden antamista haihtuvista aineosista, jotka ovat terveellisiä ihmisen ja varmaankin eläintenkin elimistölle.
    Tähän kyllä on helppo yhtyä.
    Kaikki varmaankin muistavat, kun ennen tuberkuloosin jyllätessä hoitolaitokset sijoitettiin mäntymetsäisille kankaille. Tunnetuin lähiseudulla oli Päivärinteen parantola.

    Tuo on kyllä puppua, että jatkuva kasvatus olisi kielletty 60 vuotta! Mistä sellainen kielto löytyy?
    Näillä tämän hetken kantohinnoilla kannattaa jo harkita monimuotoista jatkuvaa kasvatusta. Vähentäkööt teollisuus laitoksia, jos puu ei sitten riitä.

    pikkutukki 28.8.2016, 18:03

    Mitä harrastelijalle kuuluu ? Mielipiteet ovat viime aikoina ärhäköityneet ?

    Jätkä 28.8.2016, 19:03

    Yksityismetsälaki totesi 50 – luvulla: Metsää älköön hävitettäkö. Lisäksi: metsän hävittämistä on sen käsittely siten, että sen luontainen uudistuminen vaaraantuu.

    Harsintahakkuun on todettu jo silloin vaarantavan metsän luontaisen uudistumisen ja tulevan puuston kehityksen.

    ”Luontainen uudistuminen ” on tapahtunut metsäpalojen kautta, eikä se paljoa eroa avohakkuusta, varsinkaan jos alue kulotetaan.
    Nyt suoritetaan ”pystykulotuksia”, jotka markkeeraavat luonnon metsäpaloja ja jäljelle jää myös hiiltyneitä runkoja pieneliöiden hyväksi.

    Viisikymmenluvulta lähtien jatkuvaa kasvatusta tehneiden metsät pantiin hakkuukieltoon ja metsänraiskauksesta tulleet myyntitulot tuomittiin valtiolle. Teon tekijälle vielä vankeutta muutamaksi vuodeksi.

    Visakallo 28.8.2016, 20:45

    En aikaisemmin ottanut aivan tosissani käsitettä punavihreässä kuplassa elämisestä, pidin sitä enemmänkin nokkelana vitsinä.
    Nyt on kyllä myönnettävä, että osa pääkaupunkilaisesta, -ainakin omasta mielestään älymystöstä, elää ainakin metsäasiossa sellaisen sisällä.
    En tiedä asian taustoja, mutta jostain syystä Helsingin Sanomat on lähtenyt tähän aivan kritiikittömästi mukaan, jopa journalistisen tasapuolisuuden hyläten.
    Viimeksi taas tänään kuulin tuttavaltani, ettei hänenkään metsätaloutta käsittelevää kirjoitustaan julkaistu.
    Mikään sellainen mielipide, jossa metsätaloutta lähestytään elinkeino- ja yrittäjälähtöisesti, ei julkaista.
    Tämä on hyvin erikoista, koska jopa maataloudesta kirjoittaminen on siirtynyt alaa kohdanneen kriisin jälkeen realismin puolelle.
    Mitä niin vaarallista suomalaisessa metsätilayrittäjyydessä on, ettei siitä voi edes jotain lukijoille kertoa?

    Visakallo 29.8.2016, 06:03

    Veli Pohjosen alla olevassa HS:n julkaisemassa jutussa on mielestäni melkoisia ristiriitaisuuksia.
    Mihin on unohtunut pajun lyhytkierrossa vapautuva hiilidiksidi?
    Miksi nopeasti kasvatettava talousmetsä on huono asia, mutta nopeasti kasvatettava paju on hyvä asia?
    Miksi hitaasti kasvava ja vähän hiiltä sitova luonnonmetsä on hyvä asia, mutta nopeasti kasvava ja paljon hiiltä sitova talousmetsä on huono asia?

    Suomen on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
    Voimme pudottaa lukemaa 1,7 prosenttiyksiköllä, kun käytämme talousmaatamme hiilinieluina.
    Komission tähän tarkoitukseen hyväksymiä keinoja ovat avoimen maan metsitys, parannettu laiduntalous ja parannettu peltoviljely.
    Paras vaihtoehto näistä kolmesta nielusta on metsä. Monivuotisena kasvustona se muodostaa suuren hiilen varaston. Kun valitaan tarkoitukseen sopiva puulaji, metsä on tehokkaampi nielu kuin peltojen ja laidunten viljelykasvit.

    Pohjoismaissa lupaavimpia vaihtoehtoja ovat puun lyhytkiertoviljelmät.
    Niille valitut lehtipuut, etenkin biomassapaju, synnyttävät hiilelle nopeasti uuden varaston
    Hienojuuret varisevat lehtien tavoin maaperään. Uusia hienojuuria syntyy ja kasvaa koko roudattoman kauden ajan. Hienojuuret ja lehdet lisäävät yhdessä maan humusta.
    Suomessa pitkän kiertoajan luonnonmetsät ovat muhkein hiilen varasto, joka kasvaa koko ajan korkoa.
    Sen lisääminen komission esittämään palettiin olisi eduksi maamme metsätaloudelle.

    Veli Pohjonen
    Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

    A.Jalkanen 29.8.2016, 07:18

    Hyviä kysymyksiä Puun takaiselta. Hesarista en osaa sanoa muuta kuin että lehti ei ole taustaltaan punavihreä mutta toki muutama toimittaja voi olla. Lehti kirjoittaa vähän luontoaiheista yleensäkin, ehkä osin siksi että sillä alalla on Suomessa laaja ja asiantunteva aikakauslehdistö.

    Komission nuiva suhtautuminen puustoon hiilen sitojana voi liittyä tilastoinnin haasteellisuuteen. Viljelypinta-alojen ja tapojen seuranta on paljon helpompaa ja tarkempaa kuin puustobiomassan vaihtelujen seuranta. Molempia tilastoidaan toki jo nyt EU:n tasolla, mutta kaikissa maissa ei ole yhtä hyvä metsäninventointi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3