› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoinen metsä tuottaa puuta talousmetsää paremmin

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Monimuotoinen metsä tuottaa puuta talousmetsää paremmin

    Sent on: 28.8.2016, 11:20

    Hesarissa oli kolumni ao. otsikolla tänään sunnuntaina 28.8. http://www.hs.fi/koti/a1472096793813
    (HUOM. Linkki ja teksti lisätty kello 17.)

    Harri Hautajärvi
    Kirjoittaja on helsinkiläinen arkkitehti ja tekniikan tohtori.

    Tutkijat ovat saaneet puista selville ominaisuuksia, jotka äkkiseltään tuovat mieleen J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanin Taru sormusten herrasta ja siihen pohjautuvat elokuvat.

    Puut ovat aistivia ja tuntevia olentoja. Luonnontilaisissa metsissä ne ovat sosiaalisia, yhteydessä toisiinsa juuristojensa ja laajojen sienirihmastojen kautta. Puut oppivat ja muistavat. Ne auttavat ja varoittavat toisiaan, jakavat keskenään ravintoa, parantavat sairastuneita lajitovereitaan ja voivat elää jopa tuhansia vuosia. Luonnonmetsät ovat muurahaisyhdyskuntien tapaan superorganismeja, ja niissä kuhisee monisyinen viestintäverkosto.

    SEN SIJAAN ihmisen istuttamat puut talousmetsissä ja kaupunkien katujen vierillä eivät kykene verkostoitumaan. Siksi ne ovat alttiita taudeille ja tuhohyönteisille. Tällaiset puut jäävät usein lyhytikäisiksi ja kaatuvat helposti myrskyissä. Niistä ei kasva tiheäsyistä rakennuspuuta.

    Näin kiinnostavaa tutkimustietoa löytyy saksalaisen metsänhoitajan Peter Wohllebenin juuri suomennetusta menestyskirjasta Puiden salattu elämä – Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä (Gummerus) ja kasvitieteilijä Seppo Vuokon kirjasta Latva pilviä piirtää (Maahenki).

    Wohlleben hoitaa pieteetillä ikivanhaa metsää, josta kaadetaan valikoidusti vanhimpia puita. Tukit kuljetetaan hevosilla, sillä se tulee metsäkoneita halvemmaksi, eivätkä maaperä ja juuristot vaurioidu. Torjuntamyrkkyjä ei käytetä, ja lahoavat puut lannoittavat eläviä.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 31.8.2016, 14:49

    Avohakkuun jälkeen syntyvässä viljelymetsässä on runkoja paljon vähemmän kuin ”villimetsässä”, joten puuta kohden on sienirihmastoa takuulla paljon enemmän. Mykorritsaa tulee taimitarhalta paakkujen mukana ja kuten tiedetään, rihmastot kehittyvät vauhdilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.8.2016, 17:06

    Voipi olla näinkin että koska avohakkuun jälkeisessä tilanteessa kasvuolot ovat hyvät ja puiden välinen kilpailu minimoitu, ne pärjäävät vähemmillä sienirihmoilla kuin aarniometsän puut.

    Vielä lisäys tuohon kilpailuun. Jossain uutisoitiin sellainen tutkimustulos, että hyvissä oloissa eliölajit kilpailevat toisensa kanssa verisesti, mutta karuissa oloissa yhteistyö on eloonjäännin tae. Äkkiseltään ajattelisi toisin päin, niin että runsaasta kakusta riittäisi kaikille, eikä tarvitsisi kilpailla. Ihmisyhteisöt ovat sitten ihan oma juttunsa.

    jack 31.8.2016, 19:21

    Ei ne mitään kehity,

    Gla Gla 5.9.2016, 22:16

    Timppa: ”Sen Wohllebenin havaintoja en voi kiistää, mutta tulkinta saattaa olla totaalisen väärin.”

    Uskon, että puut kommunikoivat tavalla tai toisella. En tiedä, tapahtuuko se juuri nyt esitetyllä tavalla. Mutta kuten muistaakseni Hemputtaja jo paljon aiemmin esitti samoja ajatuksia, totesin tuohon, että vain ihmisen ajattelukyvyn rajoittuneisuus estää ymmärtämästä tämän kaltaisia asioita.

    Tekisikin mieleni sanoa asian olevan juuri, kuten Timppa sanoo. Toisaalta mikä on oikea tulkinta asiasta, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan? Jos tätä ei tiedetä, ei voida ottaa kantaa tulkinnan oikeellisuuteen. No, Timppa esittikin asian ehdollisena.

    Monimuotoinen metsä voi tuottaa puuta paremmin kuin monokulttuuri, mutta metsätalouden harjoittajan näkökulmasta katsottuna taloudellinen tulos voi monokulttuurissa olla parempi. Luonto ei tuota sahureille tukkia, vaan pyörittää pitkän ajan kuluessa kehittynyttä ekosysteemiä, jossa lenko puu on vähintään yhtä arvokas kuin suorakin, laho järeä haapa huomattavasti arvokkaampi kuin terve kuusi jne. Vaikka itsekin pidän tärkeänä monimuotoisuuden merkitystä metsän elinvoimaisuudelle, Hesarin jutussa ei mielestäni käsitellä metsätaloutta riittävän täsmällisesti. Ja ihmekös tuo, kun markkinapohjaista tietoa on kovin niukasti vaihtoehtoisista menetelmistä saatavilla. On kuitenkin harmi, että luultavasti suurin osa ei aktiivisista metsätalouden harjoittajista ei tätä asiaa tunnista, eikä siksi osaa viitata kintaalla koko jutulle.

    Timppa 6.9.2016, 08:40

    Jos tuo Wohllebenin teoria puiden välisestä yhteistyöstä olisi totta, niin sen kyllä huomaisi silloin, kun metsään syystä tai toisesta syntyy aukko. Silloinhan aukkoa reunustavien puiden pitäisi lopettaa kasvunsa ja tunkea energiansa aukkoon syntyvien uusien taimien kasvattamiseksi. Tapahtuuko sitten näin? Kuten jokainen tietää, aukon vieressä olevat puut alkavat kasvattaa oksiaan sinne päin ainakin saadakseen valoa, mutta samalla estävät uusien kilpailevien puiden kehittymisen. Erityisesti oman lajin yksilöiden kehitystä torpataan. Katselkaapa vaikka, kuinka useimmiten käy kuusikossa ajouralle syntyville kuusentaimille.

    Metsuri motokuski 6.9.2016, 08:45

    Minusta se kommnukointi on juuri sitä että toinen yrittää syrjäyttää toisen ja viedä siltä ravintoa ja valoa niin paljon kuin suinkin. Sitähän se on tuo timpan mainitsema varjostaminen.

    Gla Gla 6.9.2016, 10:29

    Ainoa varma asia on, että kyse on hyvin monimutkaisesta asiasta, eikä sitä voi talousmetsän kasvattajan lasien läpi perinteisten puun kasvua arvioivien menetelmien avulla määritellä. Eihän tiede tunne edes sitä, miten ihminen toimii ja millaiset mekanismit sitä eri tilanteissa ohjaa, saati sitten että tunnettaisiin puita. Me ainoastaan tiedämme suunnilleen sen, miten puut saadaan kasvamaan kohtalaisen hyvin. Jos alamme olettaa viestinnästä jotain mitä emme oikeasti tunne ja aletaan sen perusteella ohjaamaan metsätaloutta, lähes 100% varmuudella pieleen menee.

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)
1 2 3