› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoinen metsä tuottaa puuta talousmetsää paremmin

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 27 total)
1 2 3

  • Monimuotoinen metsä tuottaa puuta talousmetsää paremmin

    Sent on: 28.8.2016 at 11:20

    Hesarissa oli kolumni ao. otsikolla tänään sunnuntaina 28.8. http://www.hs.fi/koti/a1472096793813
    (HUOM. Linkki ja teksti lisätty kello 17.)

    Harri Hautajärvi
    Kirjoittaja on helsinkiläinen arkkitehti ja tekniikan tohtori.

    Tutkijat ovat saaneet puista selville ominaisuuksia, jotka äkkiseltään tuovat mieleen J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanin Taru sormusten herrasta ja siihen pohjautuvat elokuvat.

    Puut ovat aistivia ja tuntevia olentoja. Luonnontilaisissa metsissä ne ovat sosiaalisia, yhteydessä toisiinsa juuristojensa ja laajojen sienirihmastojen kautta. Puut oppivat ja muistavat. Ne auttavat ja varoittavat toisiaan, jakavat keskenään ravintoa, parantavat sairastuneita lajitovereitaan ja voivat elää jopa tuhansia vuosia. Luonnonmetsät ovat muurahaisyhdyskuntien tapaan superorganismeja, ja niissä kuhisee monisyinen viestintäverkosto.

    SEN SIJAAN ihmisen istuttamat puut talousmetsissä ja kaupunkien katujen vierillä eivät kykene verkostoitumaan. Siksi ne ovat alttiita taudeille ja tuhohyönteisille. Tällaiset puut jäävät usein lyhytikäisiksi ja kaatuvat helposti myrskyissä. Niistä ei kasva tiheäsyistä rakennuspuuta.

    Näin kiinnostavaa tutkimustietoa löytyy saksalaisen metsänhoitajan Peter Wohllebenin juuri suomennetusta menestyskirjasta Puiden salattu elämä – Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä (Gummerus) ja kasvitieteilijä Seppo Vuokon kirjasta Latva pilviä piirtää (Maahenki).

    Wohlleben hoitaa pieteetillä ikivanhaa metsää, josta kaadetaan valikoidusti vanhimpia puita. Tukit kuljetetaan hevosilla, sillä se tulee metsäkoneita halvemmaksi, eivätkä maaperä ja juuristot vaurioidu. Torjuntamyrkkyjä ei käytetä, ja lahoavat puut lannoittavat eläviä.

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija 29.8.2016 at 08:08

    Miten se menikään: – vale, emävale ja tilasto!
    Kaikki kunnia tutkijoille ja sitä kautta saaduille tiedoille.
    Käytäntöön ja olosuhteisiin soveltaminen on sitten tutkimistulosten seuraava askel.

    Tuon maapallon hiilidioksiitin lisääntyminen (myös muiden kaasujen) aiheuttaa varmaankin maapallon lämpenemisen ja ennalta arvaamattoman ilmaston muutoksen.

    Jos verrataan Suomen harvaanasuttua (keskimäärin) metsäistä maata, niin tuntuu ihmeelliseltä, että olemme suurimpia maapallon lämmittäjiä kuten EU:n päätöksistä voisi kuvitella.

    Jo pelkästään miljardien ihmiskeskittymät kaikkine kulutuksineen ovat aikamoisia hiilidioksidin päästäjiä pelkästään hengityksellään.
    Siihen sitten lisäksi suuret luonnon mullistukset.

    Jonkinlainen suhteellisuus tulisi olla paikallaan!

    MaalaisSeppo 29.8.2016 at 08:43

    En tyrmäisi Pohjolan ajatuksia suoralta kädeltä. Ilmakehään vapautuvan lisähiilidioksidin rajoittamiseksi on tehtävää vielä paljon jäljellä. Näitä toimenpiteitä tulee suunnata kunkin maan mahdollisuudet huomioiden. Ylikansoitetuissa maissa päästöjen vähentäminen on oleellisinta.

    Suomessa oleellisinta on käyttää mahdollisimman paljon biomassaa korvaamaan fossiilista energiaa. Lisäksi tulisi sitoa hiiltä johonkin. Biomassan tehotuotanto voi Suomessa perustua vain puuhun. Tällöin puuston vuotuinen kasvu pitää maksimoida. Koska vanhan metsän kasvu on vähäistä, vanhaa metsää ei pidä ihannoida. Metsien voimakas kasvu edellyttää, että puuston määrä/ha on suuri. Eli hyvin kasvavissa metsissä on puustoon todennäköisesti sitoutunut enemmän hiiltä kuin huonosti kasvaviin vanhoihin metsiin.

    Maaperään sitoutuvan hiilen määrää tulisi pyrkiä lisäämään. Keinot taitavat olla vähissä. Eräs keino olisi esim pajun lyhytkiertoviljely. Nykytilanteessa siinä ei kuitnkaan ole järkeä. Edellytyksenä olisi, että pajulle olisi markkinoilla kysyntää. Pelkkien juurien kasvattaminen ei ketään elätä.

    Timppa 29.8.2016 at 09:13

    Vielä tuohon Hautajärven väitteeseen, että ”Tasarakenteisen talousmetsän istutuspuihin iskee homesairauksia, jotka kulkeutuvat sahatavaran mukana rakennuksiin”.

    Kun tekniikan tohtori esittää tuollaisen väitteen, joka ei ole tutkijoiden yleisessä tiedossa, pitäisi ehdottomasti perustella väite. Luulisin, että Hautajärvi on ”onnistunut” suunnittelemaan muutaman hometalon ja keksinyt syyttää metsänkasvattajia.

    Olen nähnyt muutamasta talosta jo sen valmistuttua, että tuo on susi. Esimerkiksi meidän lähelle merenrannalle Espoossa kaupunki rakennutti puisen päiväkodin, joka oli kaamean hankala rakentaa ja rumakin. Ennen kaikkea se oli teknisesti susi. Sen näin heti. Ei ollenkaan räystäitä. Nyt se huputettu, kun sitä yritetään korjata. Koskaan siitä ei saa kunnollista, koska rannalla tuuli on ajanut sadevettä kaikki rakenteet täyteen ja talo on homeitiöpesä. Monet typerät rakennuttajat ovat antaneet arkkitehtien mellastaa vapaasti. Aivan suunnittelijan asenteesta ja ammattitaidosta on sitten kiinni millainen lopputulos on. Siis homehtuu vai ei.

    Sitäkin ihmettelen, että hometta esiintyy sellaisissakin rakennuksissa, jotka on toteutettu vuorenvarmasti ennen nykyistä jaksollista kasvatusta. Esimerkiksi n. 1900 valmistunut entinen kouluni Jyväskylän Lyseo, jonka päärakennus on niin homeinen, ettei siinä voi koulu toimia. Mitähän kautta ”talousmetsien homeitiöpuut” ovat senkin onnistuneet pilaamaan.

    Hautajärvi ei tunnu tietävän, että homeitiöitä on kaikkialla. Vasta sitten niistä tulee haitallisia, kun ne joutuvat orgaanisen aineen ja veden kanssa yhteyteen.

    hemputtaja 29.8.2016 at 09:22

    ### Hyviä kysymyksiä Puun takaiselta. Hesarista en osaa sanoa muuta kuin että lehti ei ole taustaltaan punavihreä mutta toki muutama toimittaja voi olla. Lehti kirjoittaa vähän luontoaiheista yleensäkin, ehkä osin siksi että sillä alalla on Suomessa laaja ja asiantunteva aikakauslehdistö.

    —snip–

    Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ###

    Ei tuo Hesarin outo metsäalan vastaisuus ole uusi asia. Usein olen miettinyt, että mikä siinä oikein on takana.

    Esim. 25.8.1982 Helsingin Sanomat ilmoittaa, että ”Saaste tuhonnut Suomessa metsää 20 000 hehtaaria”. Sama aviisi ilmituo myös 5.5.1985 Prof. Lähteen jymäköitä lausuntoja Otsikolla ”Prof. Lähde: Metsä tuhoutuu miten käy ihmisen.”
    ——————–
    Tuo puiden yhteistoiminta ynnä muut hienoudet sitten. Eivät taida olla ihan perättömiä väitteitä. Hiljan näin uutisen (en muista missä), jossa erikoista hiilidioksidia syötettiin havupuiden latvaan – ja kas – hetken päästä sitä löytyi myös läheisten lehtipuiden varastoista. Asialla olivat mykoritsat.

    Ei yhteistoiminta silti poista kilpailua. Kyllä se puut kilpailijan näivettävätkin.

    A.Jalkanen 29.8.2016 at 09:34

    Jos joku jaksaisi kommentoida sinne Hesarin nettisivuille, siellä paranisi keskustelun taso…

    Ehkä Hesarissa halutaan suosia toisinajattelijoita? Ihan kunnioitettava pyrkimys sekin, mutta tasapuolisuuden nimessä pitäisi joskus tuoda esiin metsätalouden valtavirtaakin.

    Hiiliproblematiikkaan sen verran, että Euroopan tasolla taakanjaossa ilmeisesti huomioidaan maiden kyky selviytyä päästöjen vähentämisestä. Toivon mukaan paras mahdollinen tekniikka leviää koko EU-alueelle. Monesti on jopa niin että köyhemmillä alueilla panostus päästöjen vähennyksiin on tehokkainta, koska siellä on alempi lähtötaso.

    Vanha metsä on hyvä hiilivarasto ja nuori metsä on hyvä hiilen sitoja. Kuten tässä edellä on oikein elegantisti tuotu esille, ei metsiä kannata museoida enempää kuin on tarpeen monimuotoisuuden säilyttämisesksi. Niitä kannattaa kasvattaa kustannustehokkaasti ja käyttää arvokkaisiin tuotteisiin.

    Länsiväylä-lehdessä eräs puuseppä valittelee, että metsiä kasvatetaan selluteollisuuden tarpeisiin. Tämähän ei pidä paikkaansa, mutta se pitänee, että erikoispuulajeja on vaikea löytää kun niitä kasvatetaan vähänlaisesti.

    Rane 29.8.2016 at 09:38

    Tämä saksalaisen tutkijan väite että talousmetsien puut ja eliölajit eivät kykene verkostoitumaan kaipaisi perusteluja.Perustuukohan tuo johonkin oikeaan tutkimukseen vai onko kyseessä samanlainen kärjistävä julkisuudenhakukeino kuin tohtori Vaaran korruptioväitteet toisaalla?

    A.Jalkanen 29.8.2016 at 09:46

    Pitäisi lukea ao teokset että tuohon puiden verkostoitumiseen osaisi vastata. Epäilen että tulokset ovat alustavia. Se voi pitää paikkansa, että vanhassa metsässä verkostot ehtivät kehittyä paremmiksi, mutta puiden kykyyn tämä ei liittyne. Lannoitus ja avohakkuu muuttavat voimakkaasti maaperää, joten ne voivat väliaikaisesti häiritä siinä toimivia pieneliöitä kuten mykoritsoja (kirjoitan itsepäisesti mykoritsa ja kanttarelli, vaikka ne eivät ole ns. oikeita muotoja).

    Timppa 29.8.2016 at 11:31

    Eivätkö avohakkuut pitemmässä juoksussa elvytä niitä mykoritsoja siitä päätellen, että kasvatusmetsissä puunkasvu on parempi kuin ikääntyneissä metsissä. Insinöörinä olen tottunut mittaamaan tuloksia. Siis koska jaksollisella kasvatuksella päästään parempaan metsänkasvuun kuin jatkuvalla, niin kaiketi olot siellä maan alla ovat keskimäärin paremmat.

    kuusessa ollaan 29.8.2016 at 11:59

    Niin, kannattaa myös muistaa sellainen asia, että kaskiviljelystä ja puun polttamisesta savuna ilmaan luovuttiin alkujaan metsänkasvatuksen vuoksi.

    Itseäni huolestuttaa näissä kirjoituksissa se mielikuvan luonti, että koko suomalainen metsä olisi kuolemassa. Kun vähänkin ajelee sivuteitä tai ylipäätänsä ympäri suomea, tajuaa kuinka järjettömästi meillä on metsää, tai puuston peittämää maaperää. Vaikka olisi uudistushakattu, silti metsissä on edelleen elämää ja heti jos kiilusilmäinen metsuri on selkänsä kääntänyt, luonto paikkaa tilanteen sopivimmaksi katsomallaan tavalla, käyttämätön peltokin metsittyy nopeasti. Näitä kohteita on yllättävän paljon, hoitomattomat metsäkuviot, myrskyjen synnyttämät pikkuaukot muiden muassa.

    Kauhukuvia on kiva kehitellä, ne myy.

    Timppa 30.8.2016 at 18:24

    Jospa se onkin niin päin, että sienet maassa ovat tuhatvuotiaita ja käyttävät puita ”lypsylehminään”. Kun ”maidontulo” alkaa heiketä, niin sienet alkavat hoitaa ”lypsäviään”. Silloin voisi uskoa tosiaan tapahtuvan, että otetaan ravinteita jostain puusta ja siirretään toiseen puuhun.

    Sen Wohllebenin havaintoja en voi kiistää, mutta tulkinta saattaa olla totaalisen väärin. Kuten jokainen tietää, niin puilla sekä lajikohtainen että yksilökohtainen kilpailu on armotonta, joten on todella vaikeaa uskoa puiden solidaarisuuteen. Talousmetsissä sienillä menee tosi hyvin, koska ”karja” on runsas ja hyvinvoiva. Silloin sienirihmojakin on paljon. Siksi päästään aivan huippuluokan puunkasvuihin luonnonmetsiin verrattuna, mistä esimerkiksi Puuntakusella on esimerkkejä.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 27 total)
1 2 3