› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisen metsän askelmerkit

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 21 22 23 … 32 33 34
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2019, 13:17

    Pihabongaus, Lintuatlas ja linjalaskenta kertovat samaa: käpytikka on runsastunut ja lisäksi laajentanut levinneisyysaluettaan kohti pohjoista. Itse veikkaan kuitenkin, että metsätaloden aiheuttama lahon lehtipuun määrän väheneminen on paras selittäjä. Hömötiaisen levinneisyys Lapissa on laajentunut ja siellä lahopuun määräkin on kohentunut.

    Timppa 13.4.2019, 14:45

     Hömötiaisen levinneisyys Lapissa on laajentunut ja siellä lahopuun määräkin on kohentunut.

    Pohjois-Suomessa lahopuun määrä on vähentynyt.  Niin muistelen sinunkin kirjoittaneen.  Etelässä lahopuu on lisääntynyt merkittävästi.

     

    Planter Planter 13.4.2019, 16:08

    Mitenkä määritellään lahopuun ja kuolleen puun ero? Kuolleen puun määrä metsissä on kaksinkertaistunut 1970-luvulta lähtien, mutta lahopuun määrä pysynyt likimain samana. Miksi kuollutta puuta ei muutu enemmän lahopuuksi, vaikka sitä ei enää juurikaan korjata polttopuuksi?

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2019, 17:28

    Saattaa olla että muistin väärin päin eri alueiden lahopuut. Jostain syystä hömötiainen on kuitenkin tykännyt levittäytyä pohjoiseen päin.

    Timppa 13.4.2019, 17:45

    ”Saattaa olla että muistin väärin päin eri alueiden lahopuut. Jostain syystä hömötiainen on kuitenkin tykännyt levittäytyä pohjoiseen päin.”

    Jospa syynä on, ettei siellä pohjoisessa ole tikkoja niin paljon kuin etelässä.  Katsopa vaikka linkittämmäsi tikkatiheyttä.

    Timppa 14.4.2019, 12:27

    Tämänpäiväisessä Hesarissa oli yksi monimuotoisuuteen liittyvä menestystarina.  Nimittäin valkoselkätikan yleistyminen.  Lehden mukaan kanta on lisääntynyt 1990-luvun alun 20-25 pesivästä parista nykyiseen 200-250 pesivään pariin ja uhanalaisuusluokka muuttunut erittäin uhanalaisesta vaarantueeksi.

    Ruokaa riittää, koska syövät myös kaarnakuoriaisten toukkia.   Lintua ei kyllä kannata vahingossakaan tappaa, sillä lasku on yli 4000 euroa.

    +

     

    Visakallo Visakallo 14.4.2019, 16:57

    Samassa jutussa kerrottiin myös, kuinka valkoselkätikkojen kannan vahvistuminen on myös Venäjältä tapahtuneen voimakkaan vaelluksen ansiota. Samaan suuntaan on toiminut ilmastonmuutos. Leudommat talvet ovat auttaneet tikkoja selviytymään. Osaltaan on auttanut myös talviruokinta. Minunkin pihassani lintujen ruokintapaikalla valkoselkätikka on vakituinen vieras läskinpalan kimppussa.

    Visakallo Visakallo 14.4.2019, 17:34

    Jos 90-luvun alussa oltaisiin silloisen ympäristöministeriön telaketju-lunnonsuojelun asemasta oltu hieman viisaampia, ja tarjottu metsänomistajille markka-aikaan vaikkapa kymppitonnia onnistuneesta valkoselkätikan pesinnästä, olisi tikkojen suojelu maksanut vain promillen siihen kulutetusta rahasta, tikkoja olisi moninkerroin enenemmän ja kaikilla hyvä mieli. Sen sijaan hyvin monelle metsänomistajalle, -kuten minullekin, jäi ikuinen muistiviha stalinistisin ottein toimineita ympäristöhallinnon maiharitakkisia risupartoja kohtaan. Nykypolvien on syytä tietää, että nyt pesivät valkoselkätikat ovat vääränlaisesta hallintotavasta johtuen Suomen historian kalleimmaksi tulleita lintuja.

    puunhalaaja 14.4.2019, 18:21

     Sen sijaan hyvin monelle metsänomistajalle, -kuten minullekin, jäi ikuinen muistiviha stalinistisin ottein toimineita ympäristöhallinnon maiharitakkisia risupartoja kohtaan.

    Tuo on valitettavan totta. Onneksi toimintamalli on minusta mennyt selvästi parempaan suuntaan.

    Timppa 14.4.2019, 18:56

    ”Sen sijaan hyvin monelle metsänomistajalle, -kuten minullekin, jäi ikuinen muistiviha stalinistisin ottein toimineita ympäristöhallinnon maiharitakkisia risupartoja kohtaan.”

    Vielä vihaisempia taitavat olla, jos ovat hengissä, Luhangan Onkisalon asukkaat, jotka eivät saaneet tietä pikään aikaan koteihinsa siksi, että tiereitillä saattoi olla joskus havaittu valkoselkätikka.  Paljolla rahalle sitten paljon myöhemmin rakennettiin tie.

    Jutun opetushan on se, ettei luontoa voi määrätä.  Joskus toimii näin ja toisella kertaa taas aivan toisin.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 340)
1 2 3 … 21 22 23 … 32 33 34