› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,991 - 10,000 (kaikkiaan 10,002)
1 2 3 … 999 1 000 1 001

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 10.8.2025, 16:12

    Voihan täälläkin tavallinen peltomaisema olla kaavalla suojeltu arvokkaana.

    Perko 10.8.2025, 17:43

    Yhteiskunnan kautta  kansalaisten rahoittamat maisemat ja suojelualueet tuottavat heikosti vientituloja. Vähänkäsitelty raakapuun vientituotto prosentteina tuottaisi ehkä parhaiten myös puuntuottajalle maisemaa ja luontoa säästäen .

    isaskar keturi 10.8.2025, 17:53

    Irlannissa oli vuosituhannen vaihteessa kova metsitysurakka käynnissä, FSC sertifikaatin keskeisiä kriteerejä oli vähintään 15% aukean (nummen) säilytys ja pienvesien (purojen ja jokien) suojelu. Aukea vaatimus siitä huolimatta, että Irlanti on alunperin ollut yli 90% metsien vallassa, kunnes britit hävittivät metsät ”puskarosvojen” kiinni saamiseksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.8.2025, 19:35

    Hömötiainen kirjoittaa hyvin, ja olen monestakin asiasta samaa mieltä. Hänellä on blogissaan tällainen oletus:

    Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja alueiden siirtäminen pois puuntuotannosta tarkoittavat aina myös sitä, että ihmiskunnan tarvitsema uusiutuva raaka-aine tulee tuottaa yhä pienemmillä alueilla ja siten ne ohjaavat luonnon käyttöä yhä voimaperäisempään suuntaan käytössä olevilla alueilla.

    Tämä pitää paikkansa, jos toimitaan rajallisella alueella kuten Suomessa ja jos metsistä halutaan hakata (pienemmältä pinta-alalta) edelleen sama määrä puuta. Metsäteollisuuden tuotanto on kuitenkin maapallonlaajuista, jolloin hakkuumahdollisuuksien pieneneminen meillä johtaa tuotannon siirtymiseen muualle. Tämä voi olla haitallista tai ei, riippuen siitä mihin se siirtyy; voi käydä niinkin, että pienempien alueiden sijasta puuntuotantoon otetaan lisää alueita tai perustetaan uusia viljelymetsiä.

    Vaikka keskenämme pitäisimme metsien säästämistä kuinka tyhmänä, meidän ratkaisuihin ja liikkumavaraan vaikuttaa meidän omien mielihalujen lisäksi kansainvälinen sääntely: bd-sopimus ja EU-jäsenyys. Nämä molemmat edellyttävät meiltä toimia. Tässä sääntelykehikossa maankäyttömme ei enää ole täysin meidän omissa käsissä ja vapaasti valittavissa, vaan metsiä on suojeltava ja säästettävä hiilinieluksi.

    Perko 10.8.2025, 19:59

    Täällä nollatuloksella kampailevan  tamppaajan on jo liikaa taakkaa korjata maailmanlaajuisia  ongelmia joista konsernit  päällimmäisenä ovat ryöstämässä.

    Visakallo Visakallo 10.8.2025, 20:59

    isaskar keturin kirjoittamaan lisään, että Britannian puolella on aivan samoja vaatimuksia maiseman avoimena säilyttämiseksi. Metsitystä vastustetaan kiivaasti. Samoin on myös Islannissa. Kaikkia näitä maita yhdistää se, että ovat aikoinaan kuitenkin olleet kauttaaltaan metsien peitossa. Islannissa metsä-aiheisella matkalla käydessäni esitinkin isännille suojelija-vaihtoa Islannin ja Suomen kesken!

    Kurki Kurki 10.8.2025, 21:10

    Vanhojen metsien lajien uhanalaisuusarviossa keskitytään pääasiassa vanhoissa metsissä eläviin lajeihin ja niiden uhanalaisuuteen.

    No eikö samoin keskitytä Taulukon 5 ”Muissa metsissä” eläviin 8336 lajiin?

    Esko Hyvärinen näkyy vielä vesittävän vanhojen metsien monimuotoisuutta siirtämällä niiden ensisijaista lajistoa muihin metsiin. Vanhojen metsien lahopuulajit menestyvät talousmetsissä myös, kun lahopuuta on riittävästi.

    Metsissä on n 4800 hyönteislajia ja n 2700 sieni/jäkälälajia. 

    Totta, että hyönteiset ja seinet ja jäkälät muodostavat yhdessä suurimman metsässä elävien lajiston. Lajitietokeskuksen mukaan nuo luvut ovat vähän korkeammat 6277 hyönteiset ja 3299 sienet ja jäkälät. Yhteensä 9578 lajia kaikista arvioiduista 10317 lajista, joka on 93%.

    Vanhoihin metsiin Lajitietokeskus sijoittaa hyönteisiä vain 546 lajia eli 11-osan kaikista ja sienistä ja jäkälistä 537 lajia eli 1/6 osan.

    Vanhoihin metsiin Lajitietokeskus sijoittaa vain 1157 lajia kaikista 10317 lajista eli vai 11%. Punaisessa kirjassa luku oli 1163.

    Metsien elinvoimaisia lajeja Lajitietokeskus ilmoittaa 9261 lajia eli uhanalsia lajeja jää sitten 1056 lajia, kun Punaisen kirjan mukaan niitä oli 833. Johtunee siitä, että Punainen kirja on arvioinut 818 lajia vähemmän kuin Lajitietokeskus. Mutta suhteelisesti luvut ovat lähellä toisiaan.

    Lajitietokeskus vahvistaa Punaisen kirjan Taulukon 5 informaation aivan kuten Seppo Vuokonkin käsitykset.

    Jos Suomen kaikki metsien lajit 9500..10300 arvioitasiin vaihojen metsien elinympäristöistä, niin elinvoimaisia lajeja (LC) mahdollisesti olisi 1500..2000 lajia, hävinneitä(RE) satoja ellei tuhansia ja loput olisivat eriasteisia uhanalaisluokkia (VU, EN ja CR).

    Ikävä kyllä mikään ei muuttunut edellisiin arvioihin.

     

     

     

    Pakahe Pakahe 10.8.2025, 22:48

    En uskonutkaan, että Kurjen mieli muuttuisi, mutta ainakin muille asia toivon mukaan jotenkin selkeni.

    Punainen kirja arvioi lajien uhanalaisuutta, arvioitujen lajien määrän perusteella ei voida tehdä päätelmiä esim vanhojen metsien kaikkien lajien määrästä, varsinkaan kun suurta osaa lajeista ei ole uudelleen arvioitu koska ne on aiemmin metsien pääluokissa todettu yleisiksi ja elinvoimaiseksi.

    Sekä lajitietokeskuksen että Punaisen kirjan vanhat metsät, varjoiset metsät, harjumetsät ja muut erikoismääreillä haettavien alueiden arvioitujen lajien lista on edellä mainittujen alueiden erityispiirrelajeja, joitten lajien lisäksi em alueilla elävät tuhannet yleiset ja elinvoimaiset metsien lajit.

    Vaikka kuinka yrität väittää, puut, sammalet, sienet, metsäkanalinnut, petolinnut, nisäkkäät (poislukien liito-orava) ovat yleisiä myös vanhoissa metsissä vaikka lajit eivät ole noissa listoissa.

    Vuokon vähän yli 100 kukkakasvin arvion perusteella ei voi tehdä suuria päätelmiä.

    Kurki nyt nosti esille Lajitietokeskuksen vanhat metsät lajimäärän, mutta eihän siellä ole listattu vanhoihin metsiin yhtään lajia, kun käytetään Kurjen määrettä ensisijainen elinympäristö. Miksiköhän näin on?

    Sieltä sun täältä noukitaan lukuja mutta ei oikein tiedetä mitä luvut tarkoittavat.

    Kurki Kurki 11.8.2025, 07:19

    Pakahe voisi seilvittää oman käsityksensä, mitä tuo luku 801 arvioitua lajia /Vanhat kangasmetsät tarkoittaa Taulukossa 5.

    Samoin mitä luku 3149 arvioitua lajia/ Muut kangasmetsät.

    Ovatko Vanhat kangasmetsät ja Muut kangasmetsät arvioitujen lajien ensisijaisia elinympäristöjä, joissa ne menestyvät parhaiten ja sitten niistä on läydetty uhanalaisia lajeja?

    Minä sain vastauksen Esko Hyväriseltä, että Taulukon 5 arvioidut lajit eivät ole päällekkäisiä.

    Kurki Kurki 11.8.2025, 07:27

    Ilkka Herlin oli eilen uutisissa Kuusamon Kuusinkijoen entisöinnin valmistuttua, jota on tukenut rahallisesti.

    Mainitsi seuraavaksi Suomesta Itämereen valuvien ravinteiden vähentämisestä.

    Linkistä:

    Ilkka Herlin on viettänyt vapaa-aikaansa Kuusamossa vuodesta 1978 lähtien. Hänet tunnetaan vahvana Itämeren suojelun puolestapuhujana ja suojelun rahoittajana.

    – Olen viihtynyt Kuusamossa pitkään, ja lahjoitus on velkani Kuusamolle. Kuusamossakin metsiä on hakattu paljon vuosikymmenten aikana ja vedet ovat samentuneet. Meidän on tehtävä kaikkemme, että saamme palautettua luontoa ennalleen, Ilkka Herlin sanoo.

    https://yle.fi/a/74-20176453

Esillä 10 vastausta, 9,991 - 10,000 (kaikkiaan 10,002)
1 2 3 … 999 1 000 1 001