Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,490 vastausta, 124 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 22 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 9,491)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • reservuaari-indeksi

    ” Jatkuvan kasvatuksen lisääminen ei ole siihen toimiva lääke…”

    Puuki. Jatkuvaa kasvatusta ei tässäkään viestiketjussa ole maininnut muut kuin eka sivulla joku.

    Kuusettumisen lisääntyminen (ja sitä kautta monimuotoisuuden väheneminen) johtuu isolta osalta maalaisliittolaisvetoisesta hirvipolitiikasta.

    ♥ Kerttu
    Turvekauppias Parkanosta

    P.S. Turpeen polttaminen on lopetettava välittömästi. Kirjattava perustuslakiin kiellettynä energiana vielä tällä hallituskaudella.

    A.Jalkanen

    Ei liene tarpeen kiistellä siitä tarvitaanko monimuotoisuuden vähenemistä hidastavia toimia metsätaloudessa. Niitä on tarpeen tehostaa niin kauan että tulokset osoittavat ainakin yleisten lajien kohdalla parempaa suuntaa. Ilmatonmuutoksen vauhti kiihtyy, mikä entisestään korostaa metsätalouden toimien tärkeyttä. Hirvieläinten ja porojen aiheuttama monimuototuho pitää myös saada jo aisoihin.

    reservuaari-indeksi

    Mitä ihmettä nimim. ajalkanen! Taidat olla  nyt pahemman kerran erehtynyt.

    Nuo samat maalaisliittolaisessa kuplassa elävät ovat kirjoittaneet vuosikaudet täällä miten monimuotoisuus itseasiassa lisääntyy eikä vähene. Ilmastonmuutosta ei ole, tai jos vähän on ollutkin niin se menee ohi ”vuoden sisällä”. Hiilidioksidi on hyvä asia, sitä on limpparissakin.

    Jne. Eikä ole pahemmin näyttänyt häiritsevän uuninpankojengin sepustukset.

    Kannattaisko niillä ”palstan ehdottoman eliitin” kesäretkillä kertoa pari asiaa noille hörhönillittäjille. Vaikka sieltä fakta-osastolta, jos ei muuta tule mieleen.

    ♥ Kerttu
    turvekauppias, Pyhäntä

     

    Puuki

    Revalle :

    Jk:n ( ja tyvilaho esimerkin ) otin mukaan koska useimmiten asiasta  tietämättömät tai muuten puutteellisesti informoidut esittävät jk:a patenttiratkaisuksi metsien monimuotoisuuden lisäämiseen mitä se ei suinkaan ole.  Keskustelupalstahan on siitä hieno paikka kirjoitella, että omiakin ajatuksia ja mielipiteitä voi tuoda esille eikä ole tarkoituskaan , että pitäisi vain kerrata samoja asioita vuodesta toiseen tai kirjoittaa jostain jutusta vain,  jos se on jo aiemmin mainittu samassa ketjussa.

    Turvetta voidaan nostaa myös aiheuttamatta vesistöongelmia, esim. leveätelaisella kaivinkoneella ilman ojitusten tekemistä.   Jos itse olisin myynyt joskus turvetta, jonka kerääminen on tehty vanhoilla menetelmillä ja ilman nykykäytännön mukaisia vesien suojelutoimia, niin tekisin niin että kompensoisin aiheuttamiani päästöjä esim. istuttamalla uusia puuntaimia keräämään hiilidioksidipäästöjä.  Uudet taimet nimittäin sitoo enemmän hiiltä kiertoaikana kuin vanha puusto on ehtinyt samassa ajassa tehdä.

    PS (Tekstiä en muuttanut , siihen tuli vain jatkokappale, jota joku ei näköjään hyväksy. Se onkin tavallista, että omista päästöistä ei niin väliä kunhan joku toinen hoitaa asian).

    reservuaari-indeksi

    (Poistettu. Tekstiä johon viittasin, muutettiin merkittävästi)

    P.S. Minulla ei ole mitään tekemistä turvetuotannon kanssa. Joskus olen tosin ostanut huussin turvekuiviketta. Olen käyttänyt tuota turvekauppias yms.-titteliä ”Ranea kakkoseen” miellyttääkseni, koska hän luulee minun olevan/olleen Vapolla töissä. Tämän turvekauppias-legendan alkujuuret on vuosia vanhoja. Ihan hauskoja sinällään.

    Miikkam

    Miksi risuparta on kirjanpainajista huolissaan? Sehän on monimuotoisuuden tuleva paratiisi jos 500m3/ha kuusikko kuolee pystyyn. Se kun vielä palaa niin avot!

    Planter

    Uusimmassa Metsälehdessä oli aika pysäyttävä Häyrysen Mikon juttu ojituksista. Kartoilla oli näytetty miten ojitukset ovat lisääntyneet 60-vuoden aikana. Otin kansalaisen karttapaikasta Suomi-neidon vyötäröltä ja Pohjanmaalta satunnaisia kohtia ja zoomasin tarkaksi. Nehän näyttävät miltei poikkeuksetta samanlaisilta kuin Häyrysen jutun 2019 kuva. Suomessa on tehty ihan tajuton määrä metsäojituksia, varmaan yli miljoona kilometriä.

    Niillä alueilla luontoarvoja on menetetty ja vesistöjä pilattu, lopullisesti. Kyllä tuo ojitusverkosto ajaa humusta ja ravinteita vesistöihin tulva-aikoina. Ei tässä voi mitenkään laittaa päätä pensaaseen vaikka pensaita on siellä mahdoton määrä.

    Satelliittikuvien perusteella biomassaa kyllä kasvaa tajuton määrä, pöheikköjä joita ei uusin sukupolvi enää halua eikä ehdi raivaamaan ja hoitamaan. Jotenkin koneellisesti ne pitäisi pystyä hoitamaan, muuten ei tule mitään.

    A.Jalkanen

    Taidat olla  nyt pahemman kerran erehtynyt. En usko.

    Ihmiskunnan suurimmat haasteet:

    1. ilmastonmuutos

    2. monimuotoisuuden ts. elinympäristöjen ja lajien kato

    3. väestöräjähdys.

    Hienoa jos turvetuotannon vesistöpäästöt voidaan estää uudella tekniikalla! Käyttöön otettavat alueet voisi myös yrittää valita niin että laaja pintavalutuskenttä on mahdollista tehdä ja se on toimiva. Edellyttää ainakin riittävää kaltevuutta, niin että vesi ei mene suoraan yli eikä toisaalta nouse turvekentälle keväällä lumien sulaessa? Vaikka turpeen poltto ajettaisiin alas, muita hyviä käyttökohteita sille varmaan edelleen on.

    Turhaan ojitettuja soita alkaa yhä enemmän ennallistua itsekseen kun niitä ei kunnosteta, joten suopuolella luulisi monimuotoisuuden kohenevan, vielä jos saadaan eteläisen puolen soita suojeltua lisää.

    Budjetissa on nyt kohtalaisen isot panostukset metsien ja soiden suojeluun. Sen lisäksi pitäisi talousmetsien luonnonhoitoa jatkaa päättäväisesti. Äskettäin lainsuojattomiksi joutuneet ei-pienialaiset arvokkaat metsäkohteet – kuten pienvesien lähiympäristöt – pitäisi käsitellä järkevästi, esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen opein.

     

     

    reservuaari-indeksi

    Planter: ”Ei tässä voi mitenkään laittaa päätä pensaaseen”

    Niinhän sitä luulisi.

    Pari viikkoa sitten joku asiaan perehtynyt tutkija muistutti ojittamiseen liittyvistä ongelmista. Niihin (usein turhiin) ojituksiinhan on tutkimuksissa yhdistetty mm. kanalintujen väheneminen. Saati sitten ne muut haittavaikutukset.

    Alle vuorokaudessa joku MTK:n nilkki (Tiihonen tms.) kiirehti kertomaan että rajoittamaton ojien kaivaminen on kansalaisoikeus ja -velvollisuus!

    Jonkinasteinen ongelma on, että käytännön kannalta merkittävän (uunin pankolla pötköttelevän rauhanyhdistysläisen nillittäjäjengin) omistaja- ja neuvontaryhmän silmissä nuo maalaisliiton militanttisiiven lausunnot on jumalan sanasta seuraava -ylös päin.

    ♥ Kerttu

    mehtäukko

    Tyhjänpäiväistä lätinää on syyllistää mo:t aikoinaan virallista tieto/taitoa ojituksistakin antaneen tahon tekosista. Silloin oli muotivillitys sitä, ylilyöntejä tapahtui roppakaupalla, mutta suunta on muuttunt aikoja sitten. Ja niin meni turpeennoston luvituksissakin. Menee edelleen kaivostoimintojen osalta.

    Syvät ojat, kanahavukoiden rauhoitus ja pienpetojen runsastuminen yhdistettynä hallaisiin poikue-aikoihin oli hyvä yhdistelmä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 9,491)