Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 628)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Onhan niitä ojituksia tehty aikoinaan väärille maille , n. 1/6 -osa on ollut turhia. Eikä ollut vesiensuojelulla juuri merkitystä vielä 70-luvun alun ojitushankkeissakaan.    Valutuskentät on melko tehokkaita vesien puhdistajia ( muiden tapojen lisäksi), jos ne on riittävän laajoja ja oikein suunniteltu.  Pusikoitumisessa on se hyvä puoli että sopivissa kohdin esim. pajukot imee maaperästä liikaravinteita ja mm. raskasmetalleja jos niitä on lähtenyt liikkeelle veden mukana (esim. kaivoksilta) .

    Mutta soiden ennallistaminen ei sovi kuin pienelle osalle turvemaita vaikka sitä mainostetaan voitavan käyttää miltei joka paikassa ojitetuilla tm-alueilla .   Paras päästöjen sitomiskeino on matalat ojat. Joten itsestään umpeen kasvavat ojat, jos puun kasvu on riittävän hyvä , on se 1 :kkös konsti.   Esim. vanhoista turvemaametsistä ei enää edes haihdu co2:a  vaikka ojat olisi syviäkin  (Ojasen tutkimus) . Silloin niiden ennallistaminen vain lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä eikä vähentäisi.     Toivoa sopii, että EU:ssa ei tehdä hölmöjä päätöksiä esim. juuri turvemaiden ennallistamisesta. Siellä kun on kiire laatia uudet ohjeet jotka koskee myös Suomen metsien käsittelyjä .

    mehtäukko

    Risuparka voisi räkäpetäjästään huolestua katoavasta suomalaisesta-,  ja etenkin maaseudun kansasta. Jos heidät hävitetään tekemällä elämisen olot yhteiskunnan toimesta sietämättömiksi, saat kailotella vain niille uhanalaisille muille lotukoillellesi.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Monimuotoisuus jatkaa köytymistään ja tehtiin niin tai näin, nykyhetken rendi ja valitus jatkuu uutisella,  monimuotoisuus jatkaa köytymistään jatkossakin.Kautta-aikojen on kansa köyhtynyt ja herrat rikastuneen väittämän mukaan, mutta ei sekään taida ihan paikkaansa pitää.

    Miikkam

    Metsäkanalinnuille tulossa kovat oltavat kun pakkaset alkaa. Lunta ei juuri ole.

    Kurki

    Soiden ennallistamisen kiirehtimiseen on kaksi syytä: suokasvillisuuden ja ekosysteemin palauttaminen, joka auttaa muun muassa metsäkanalintuja, ja toinen syy on hiilivarastojen suojelu.

    Ainakaan Pohjois-Suomessa ei ole huolta suokasvillisuuden katoamisesta ja noiden metsäkanalintujen menestymisen kannalta suurin ongelma on pesien hävittäminen. Mitä minulla on kokemuksia kanalinnuista niin 8 kymmenestä pesästä tuhotaan jo munavaiheessa. Syyllisiä ovat pedot ja linnut. Ja loppuja eloonjääneitä uhkaa sitten kylmä alkukesä. Kanalinnun poikaset ovat jo muutaman viikon kuluttua sen verran lentokykyisiä, että pyrähtävät ojien yli. Kun törmää muutama päivä aiemmin kuoriutuneisiin kanalinnun poikasiin, niin silmänräpäyksessä katoavat piiloon ettei löydä hakemallakaan. Tuskimpa tuollaisella ripeydellä ojatkaan haittaa, jos ojissa on vähääkään luiskaa ja juuri turveojathan pitävät hyvin muotonsa. Siellä kosteiden ojien pohjillahan se ruokakin vipeltää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ojat ovat haitallisia paitsi fyysisinä esteinä, eniten ehkä suokasvillisuuden häviämisen takia. Eikös ainakin poikasvaiheen riekko ja jossain määrin metsokin (tupasvilla) viihdy suon ja kangasmaan reunavyöhykkeellä. Kun kaikki on tiheää metsää, reunoja ei enää samalla lailla löydy. Osalle turvemaista eli korpiin varmaan kyllä tulee tilalle mustikanvarvusto, joka taas kelpaa poikasille oikein hyvin.

    Kurki

    suon ja kangasmaan reunavyöhykkeellä.

    Kait ne viihtyvät reunavyöhykkeillä ja niitähän Suomessa riittää, kun aukkoja hakataan joka vuosi niin kankaille kuin suopohjillekin.

    Timppa

    Sen uskon, että tunturien luonto yksipuolistuu suuren poromäärän takia.  Senkin uskon, että saariston ja muun peura-alueen luonto yksipuolistuu runsaan peurakannan vuoksi.  Sekin on selvää, että niittylajistot häviävät, kun metsä valtaa niityt.

    Siinä ei ole kyllä mitään perusteita, että metsäluonto yksipuolistuisi.  Puustoa on nykyään eri-ikäisiä.  Myös vanhoja enemmän kuin 100-150 vuotta sitten. Lahopuun määrä lisääntyy väistämättä lumi- ja myrskytuhojen vuoksi.  Ja tietysti niiden tekopökkelöiden ja muiden jättöpuiden vuoksi.  Jos jotain harvinaista ötökkää ei satuta löytämään toista kertaa samasta paikasta, niin ei se merkitse vielä mitään.  Nimittäin Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria metsiä, joihin mahtuu vieläkin lukuisia tieteelle tuntemattomia lajeja.  Ja ne tunnetut ovat saattaneet vain siirtyä johonkin niiden kannalta suotuisempaan ekolokeroon.

    Metsuri motokuski

    Suomen metsien ja luonnonhoidossa on menty aina äärimmäisyydestä toiseen. Ennen ojitettiin kaikki suot ja oletettiin että näin saadaan hyvä kasvu pohja puulle. Nyt tiedetään että aina se ei onnistu. Ojituksista on tullut monella alueella suuri saastuttaja ja luonnon monimuotoisuuden köydyttäjä. Syy ei tietenkään ole metsänomistajien eikä kenenkään. Asiaa vain ei tiedetty. Nyt kun tiedetään otetaan vähän takaisin ja lopetetaan väärien työtapojen teko. Pahinta lienee että nyt mennään taas toiseen äärilaitaan jossa ennalistetaan sellaisia soita ja alavia maita joissa järkevällä hoidolla saadaan hyviä kasvupohjia säilytettyä.

    Näinhän se on joka asiassa. Luullaan että keksitään ratkaisu mutta onko se sitten kuitenkaan toimiva. Kaikki selviää ajallaan kun tutkimustieto kasvaa. Nyt tämä ilmaston lämpeneminen on taas sellainen buumi jossa tehdään ihan tyhmiäkin ratkaisuja ilman parempaa tietoa. Se selviää myöhemmin mitä hölmöyksiä tuli tehtyä ja oliko niistä vastaava hyötyä.

    Scientist Scientist

    Eivät metsäkanalinnut ole enää vähentyneet viimeisen 30 vuoden aikana, pikemminkin päinvastoin. Ainoastaan riekolla selvä laskeva trendi. Katsokaa Riisatakeskuksen sivuilta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 628)