› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,011 - 10,020 (kaikkiaan 10,024)
1 2 3 … 1 001 1 002 1 003

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 11.8.2025, 17:40

    Minkä vuosisadan tai vuosituhannen monimuotoisuustilanteeseen.

    Edelliseen Punaisen kirjan 2010 julkaisuun.

     

    isaskar keturi 11.8.2025, 17:59

    Hyytiäinen ja Sääksjärvi peräänkuulutti tämän päivän MTssä yhteisen luontovision perään. Yhteinen luontovisio olisi helpompi saavuttaa, kun yksityismetsät yksityistettäisiin ja kaikki niiden käyttö olisi vastikkeellista. Eli marjastajat ja muut kulkijat tarvitsivat samalla tavoin luvan kuin metsästäjä. Palautuisi ymmärrys siitä, että metsät eivät ole yhteistä omaisuutta ja sitä kautta parempi käsitys siitä, että metsän ”sosialisoimiseen” millään tavoin pitäisi koko yhteiskunnan osallistua kuluihin eli korvata se omistajalle. Suojelun rahoittamiseksi määrättäisiin kaikille ”luontovero” YLE-veron tapaan. Luontoverolla lunastetaan yhteisiä virkistysoikeuksia määrätyille paikoille ja kustannetaan suojelun kuluja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.8.2025, 18:07

    Nykyistä monimuotoisuutta voidaan yrittää verrata siihen tilanteeseen, joka vallitsi ennen ihmisen laajaa vaikutusta. Ehkä voisi ajatella, että pysyvä asutus ja maanviljely (aluksi kaskeaminen) ja polttopuiden kerääminen muuttivat tilanteen. Nyt painetta lajeja kohtaan lisää elinympäristöjen muutoksen ohella ilmaston muutos.

    Meidän tulee kai olla huolissaan myös niistä metsälajeista, jotka eivät vaadi harvinaista arvometsää, mutta ovat silti uhanalaistuneet. Esimerkkinä vaikka monenlaisten metsien yleislaji  hömötiainen.

    Kurki Kurki 11.8.2025, 18:22

    Ei päälekkäisyyksiä tarkoittaa taulukkoa 5 kuten Hyvärinen sinulle kirjoitti, mutta ei lajeja luonnossa. Luonnossa vanhoissa kangasmetsissä on punaisen kirjan luvuilla havainnollistaen 3949/3950 lajia, joista 800/801 lajia on parhaiten vanhoissa kangasmetsissä viihtyvää lajia.

    No niin tietenkin tarkoittaa. Ei sinun sitä minulle tarvitse selittää. Tästä olen kekusteltu niin monella foorumilla. Pakaheen ”parhaiten” tarkoittanee  lajien ensisijaista elinympäristöä, jotka Taulukko 5 esittää.

    Koska nuo valitut 800/801 lajia toimituskunnan mielestä on parhaiten edustanut vanhoja kangasmetsiä.

    Niin tietenkin.

    Miksi vanhoissa kangasmetsissä olisi pitänyt arvioida enemmän lajeja, jos nämä 800/801 lajia ovat ne lajit kangasmetsien 3949/3950 lajista jotka parhaiten kuvastavat vanhoja metsiä?

    Sen vuoksi otin kysymyksen esille että, miksi vanhoihin kangasmetsiin ei ole arvioitu enempää lajeja. Sehän on niille katastrofi, kun on näin vähän ensisijaisia lajeja kaikista kangasmetsien lajeista, niitä ”Parhaiten” menestyviä lajeja, kun on vain 801?

    Minä olen ymmärtänyt Taulukon 5 informaation niin, että vanhat metsät ovat metsien lajeille huono elinympäristö? Kuten edellä jo sanoin että, jos vanhoista metsistä tehdään lakjien uhanalaisarvio kaikista 9499 lajista, niin jo 80 kasvilajia olisi hävinny (RE) ja suurin osa lajeista olisi uhanalaisia.

    Samoin muissa vanhojen metsien elinympäritöissä kuten lehdot ja muut tarkemmin määrittelemättömät vanhat metsät.

    Punaisessa kirjassa arvioitujen vanhojen metsien lajien lukumäärän perusteella ei voida arvioida vanhojen metsien kaikkien lajien määrää, näin myös Punaista kirjaa toimittanut Hyvärinen on todennut.

    No ei tietenkään voi sanoa tarkkaa lajien lukumäärää vanhoissa metsissä, mutta Taulukon 5 mukaan ne ovat hiton huono elinympäristö metsälajeille.

    Minä en tiedä sanoa onko AJ oikessa ja ymmärtänyt.

    Pakahe ei ainakaan ole ymmärtänyt pointtia, mihin olen tähdännyt Taulukon 5 antamalla informaatiolla.

     

    isaskar keturi 11.8.2025, 18:23

    Meidän ei tarvitse olla huolissaan mistään yksittäisen lajin kohtalosta. Tärkeämpää on yleinen monimuotoisuus, joka näkyy lajien ja erilaisten biotooppien kirjona sekä niiden elinvoimaisuutena keskimäärin. Yksittäisillä lajeilla voi mennä huonosti niin moninaisista syistä ja jopa aivan luonnonvaihtelun vuoksi, ettei niiden perässä kannata tehdä radikaaleja ratkaisuja. Tässäkin pätee varsin hyvin yleinen varoivaisuuperiaate.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.8.2025, 19:16

    Niinpä isaskar, mutta jotenkin pitää mitata onnistuminen. Se tehdään mittaamalla metsien ominaispiirteitä (eri luontotyypeissä) ja indikaattorilajien tai lajiryhmien kannan kehitystä. Pelkkä lajien kokonaismäärä ei riitä, vaan pitää analysoida myös yksittäisiä lajeja kehityssuuntineen. Kun tiedetään niiden elintavat, voidaan arvioida metsätalouden vaikutus kannan tilaan jollain tarkkuudella. Onko sitten jonkin lajin kohdalla menty ylilyönteihin? Tulee mieleen melko yleinen liito-orava: metsätalouden hakkuurajoitukset elinpiireillä ovat ehkä tarpeettoman kovat suhteessa sopeutuvaisen eläimen vaatimuksiin?

    Me emme Kurki tiedä mikä nykyisten lajien tilanne olisi ilman ihmisvaikutusta, koska vain ihmisen muuttamia alueita on jäljellä. Joten nykyisistä havainnoista on hankala päätellä iän tai luonnontilaisuuden asteen suhteen erilaisten metsien arvoa elinympäristönä ja siinä tulisi olla varovainen. Vaikka olisi arvometsän sirpale jossain jäljellä, niin sen ympärillä oleva talousmetsä on vaikuttanut sirpaleen lajistoon. Myös se että ihminen on muuttanut metsien häiriödynamiikkaa, mm. estänyt metsäpaloja ja hyönteistuhoja.

    Pakahe Pakahe 11.8.2025, 19:23

    Minä olen ymmärtänyt täysin mihin tähtäät, enkä usko että se on kenellekään muullekaan jäänyt epäselväksi.

    Mutta valitettavasti et itse tunnu ymmärtävän, että kangasmetsien n 3950 tai vanhojen kangasmetsien n 800 arvioidun lajin perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä em alueiden kokonaislajimääristä.

    Jos metsissämme on 9498 punaisessa kirjassa arvioitua lajia, silloinhan sinun logiikalla arvioidun 3950 lajin kangasmetsät ovat lajiköyhä.

    Enkä edes viitsi aloittaa keskustelua, mitä kaikkea luonnon moninaisuudelle tarkoitetaan.

    En usko että tätä jaarittelua enää kukaan jaksaa lukea.

     

     

    Gla Gla 11.8.2025, 20:12

    AJ: ”Kannattaisiko ihmisen älylliset resurssit (kellä niitä on) suunnata luontokadon ja ilmastonmuutoksen kääntämiseen eikä niiden kieltämiseen?”

    Husse: ”Nopean miettimisen jälkeen vastaisin tuohon kyllä!”

    Jokunen päivä sitten kysyin joltain kevytnimimerkiltä keinoja luontokadon kääntämiseen. En ole huomannut vastausta, mutta epäilemättä Hussella on tähän ajatus valmiina.

    Husq165R 11.8.2025, 20:29

    Vähän turhauttavaa kun kymmenennen kerran samat 2 min googletustyöt eri kirjoittajilta, mutta mennään vk:n hengessä! Yhdeksällä ekalla kerralla oli ihan varmasti eri linkit. Mutta hyvä, että aihe kiinnostaa. Aloita vaikkapa noista:

    http://www.metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa

    http://www.mhy.fi/metsatietoa/metsan-monimuotoisuus

    koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/09/Kangas_Ollikainen_Valtion-vanhojen-metsien-suojelu-Hyodyt-ja-kustannukset-epasuorat-vaikutukset-ja-riskit-2024-09-03.pdf

    Noista saa luultavasti periaatteita ja yleiskatsausta. Spirittiä ja isompaa kuvaa. Hevijuuserit alkaa näkemään itse monimuotoisuuden kehityskohteita, voimavarojen ja massitilanteen mukaan. Suuri osa noista on ilmaisia tai pieniä kustannuksia vaativia huomioimisia. Ei kuitenkaan vaikeata.

    Varmaankin olet jo nuo huomioinut ja mitali sulle pitäisi siitä antaa. Mutta luultavasti ihan kaikki ei ole samalla tasolla.

    Rane2 11.8.2025, 20:32

    AJ: ”Kannattaisiko ihmisen älylliset resurssit (kellä niitä on) suunnata luontokadon ja ilmastonmuutoksen kääntämiseen eikä niiden kieltämiseen?”

    Nyt kun olemme kaikki nyökytelleet niskamme kipeiksi niin ehkä kuitenkin olisi hyvä miettiä mitä Anneli oikeastaan kysyi?

    Eli onko ylipäätään mahdollista kääntää ilmastonmuutosta?No ei,tutkijoilla on käsittääkseni aika yksimielinen käsitys että ilmasto tulee muuttumaan vääjäämättä.Se että lämpiääkö vai kylmeneekö Suomi on sitten epäselvää.

    Entä luontokadon kääntäminen?Sekään ei tule onnistumaan johtuen ilmaston muuttumisesta.Lämpenee tai kylmenee jotkut lajit tulevat häviämään tai harvinaistumaan vääjäämättä.Esim. metsien museoiminen on turhaa ja kallista resurssien tuhlausta.Lahopuuta tulee löytymään tulevaisuuden talousmetsistä yllin kyllin.

    Oikea vastaus mitä Annelikin varmasti hakee on että ihmisen älylliset resurssit kannattaa (ja ehdottomasti pitäisi) suunnata sen ennakoimiseen millä toimilla selviämme ilmaston muuttumisesta mahdollisimman sujuvasti.

Esillä 10 vastausta, 10,011 - 10,020 (kaikkiaan 10,024)
1 2 3 … 1 001 1 002 1 003