Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,021 - 10,030 (kaikkiaan 10,902)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla Gla

    Turhaan Husse turhaudut. Et vastannut kysymykseen, joka koski sinun mielipidettäsi keinoista luontokadon kääntämiseen. Linkeissäsi ei kerrota mielipidettäsi siitä, miten monimuotoisuusasiat saadaan talousmetsissä käyttöön siinä määrin, että kehityksen suunta on selvästi positiivinen.

    Timppa Timppa

    Kielletään tekoäly ja datakeskukset, niin luontoa säästyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane2:lla hyvä pohdinta, ja johtopäätös taitaa valitettavasti olla oikea.

    Ilmastonmuutos ja luontokato ovat molemmat edenneet pitkälle. Suunnan kääntäminen voi olla mahdotonta. Elikkä sopeutumista edessä, mutta miten väärien asioiden kanssa askaroiva ihmiskunta saa toimia aikaiseksi? Tarvitsisimme ainakin parempia johtajia.

    Ei heitetä kuitenkaan hanskoja tiskiin, vaan jokaisessa maassa kannattaa yrittää tehdä jotain. Toteutamme niitä sopimuksia, jotka poliitikkomme ovat allekirjoittaneet. Kustannuksia jaetaan eikä sälytetä niitä esimerkiksi heikosti kannattavan alkutuotannon niskaan.

    Blogistani löysin tiedon että luonnontilaisissa metsissä olisi suuruusluokkaa 2/3 enemmän lajeja kuin vastaavan talousmetsissä. Lähdettä en tiedä. Aika moni laji on siis säilynytkin – intensiivisestä hoidosta huolimatta. Tämä herättää toiveita, että ekosysteemit voivat sopeutua ja säilyä muutoksissa. Se on sääli kun eliölajeja häviää kokonaan ja voi olla myös haitallista ekosysteemien toiminnalle, siis riski.

    Perko

    Tuohelle kirjoitus halvaa koivikon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsien kätkemä -sarja vierailee juuri varusmiehille tutussa Örössä, jossa on tavattu jopa 100 uhanalaista perhoslajia.

    Kurki Kurki

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011402159.html

    Hesarissa mielipide vesien ruskettumisesta.

    Alkaa mennä ihan oikeaan suuntaan.

    Rantojen metsittyminen suuri syyllinen.

    Metsuri motokuski

    Minusta tuntuu että rannat olivat paljon enemmän metsäisiä satakunta vuotta sitten. Kaivettuja ojia toki vähemmän. On se vaan vaikeaa tunnustaa selvää asiaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Rantojen metsittyminen on pahin veden laadun pilaaja. Lehtipuu pahin sotkija. Lammastalous hoiti jokien ja järvien rannat ennen puhtaaksi.

    Metsuri motokuski

    Vai lammastalous…..:-)

    Nostokoukku

    Katsoin 50-luvun lopun ilmakuvia kotiseutuni järvien ja lampien rannoilta. Kovin olivat rannat sankan puustoisia ja luonnontilaisia ojittamattomia soita oli vedenjakajaseudulle tyypillisesti paljon. Ja vedet olivat ainakin 60-luvun lopulle asti nykyistä kirkkaampia. Alkoiko vesien tummuminen siitä, kun osa ojitetuista soista alkoi kasvamaan puuta jotka varistivat karikkeensa ojiin ja järviin? Ilmeisesti ojituksen järvivesiä kirkastava vaikutus ei jaksanut kompensoida puuston aiheuttamaa tummumista. Se jäi mietityttämään, kun vain pienellä osalla näistä ojitetuista karuista soista ojittamisella saatiin puuston kasvu aikaiseksi. Siitä huolimatta vesistöt lähtivät toimenpiteen jälkeen tummumaan.

    Monimuotoisuusasioissa Kurjen nokka on tainnut litistyä Punaisen kirjan kansien ja ojamaiden väliin.

Esillä 10 vastausta, 10,021 - 10,030 (kaikkiaan 10,902)