Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Jos ensi talvena ei kainuussa aloiteta suurta petojahtia, niin metsäpeuralle saa pian sanoa hyvästit.

Muuallakaan suomessa olevat metsäpeurat eivä ole enää koko ajan runsastuvalta petokannalta suojassa.

Susi, karhu, ahma, ilves eivät ole maailmanlaajuisesti häviämisvaarassa toisin kuin metsäpeura.

Suomessa pesii raportoinnin mukaan 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin kuusi vuotta sitten. Erotus edelliseen raportointikertaan on siis lähes kolme miljoonaa paria.

Hyvärinen ei varmaan ole kuullut, että lintujen kannat voivat vaihdella vuosittain kovasti.

Hanna tuolla lainauksella yrittää huuhaa Hesarin lailla kertoa meille, kuinka Suomen metsätalous on  aiheuttanut 3 miljoonan muuttolintuparin katoamiseen Suomen metsistä.

Uhanalaisia metsien lintulajeja varsinaisesti on vain 4, eikä niillä ole mitään tekemistä tuon 3 miljoonan parin vähentymisen kanssa.

– varpupöllön D (dereasing)-vähenevä kanta,  pitkällä aikavälilla kuitenkin sekin nouseva

– riekko S (stable) lyhyellä ja pitemmällä ajalla kanta on hieman nouseva ja esiintymisalue on ollut supistuva

– töyhtötiainen D (decreasing)-laskeva ja kanta lyhyellä ajalla S (stable)-vakaa ja esiintymisalan laajuus I (increasing)-nouseva

– pyy S (stable)-vakaa kanta lyhyellä ja pitkällä ajalla ja esiintymisalue hiemn supistuva

”– Metsien ja soiden ojituksilla on pilattu Lapissa valtava määrä näitä elintärkeitä pienvesiä.”

-Kyllä se niin on, että voimalaitoksilla ei ole mitään tekemistä lohikalojen kantoihin, vain ojituksilla on.

https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Suomen%20yhteenveto%202025%20lintudirektiivin%20raportoinnista%20ja%20vertailu%20edelliseen%202019%20raportointiin_0_0.pdf

Tämä on tosiaan tärkein muuttolintujen määrään vaikuttava asia. Selkälokin yhteydessä tästä jo puhuttiin kansainvälisesti toimivan Birdlifen jutussa:

Selkälokin pesintämenestystä heikentävät niin talvehtimisalueilla kerätyt ympäristömyrkyt kuin kilpailu lähisukuisten lajien sekä saalistajien kanssa pesimäalueilla. Tutkimusten perusteella poikasten tiedetään kuolleen esimerkiksi Suomenlahdella yleisesti myrkkyjen aiheuttamiin vaurioihin. Selkälokin poikasia saalistavat harmaalokit, ja nyttemmin myös merikotkat. Rauhoittamattomien harmaa- ja merilokin vainon yhteydessä myös selkälokkeja päätyy säännöllisesti uhriksi.

Talvehtimisalueelta tänne pesimään selvinneiden pesintä ei onnistu puhtaassakaan ympäristössä elimistöön jo kertyneiden myrkkyjen takia. Yleisestikin ottaen muuttomatka on muuttolinnuille vaarallisin vaihe elämässä ja aiheuttaa suurimmat tappiot. Muuttomatkalla maankäytön muutokset esim. rakentamisen taka on hävittänyt valtavasti levähdysalueita. Tämä ei ole ihme, kun verrataan asukastiheyttä Suomessa ja Keski-Euroopassa. Etelä-Euroopassa edelleen lintujen laiton pyydystäminen verkoilla on yleistä.

Toki on ihan hyvä, että Suomessa keskitytään siihen, mihin meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Silti reaaliteetit pitää tunnustaa ja ymmärtää oman toimintamme mahdollisuuksien rajat.

Totta töräjätte! Kun osamme hoidetaan kunnolla niin se riittää ja mahdollisuuksien rajat on tiedostettava! Luonto väki voi haihatella ja vikahan on tietenkin aina muissa: media, asenteelliset tutkijat jne!

Täytyy muistaa myös joku muu-kortti, jonka käytössä me mo;t ollaan aika reippaita! Nyt tuo oja jäi puroon kiinni, mutta joku muu saa sen korjata tai aikanaan luonto itse! Tähän kohtaan ei jätetä laho puuta, jättäköön joku muu! Kiinalaisia on enemmän, hoitakoon siellä jotkut muut…!

Kiitollisena ja arvoa antaen käytännön kokemuksen omaaville ja aikaa ja vaivaa uhraaville kirjoituskilpailijoille.

Hanna

Hoidetut metsät tasaiseen harvuuteen harvennettuna on varsin yksitoikkoisen näköisiä ja tylsiä. Lisäksi yleensä poistetaan kaikki vänkkyrät ja känkkyrät kierot puut.

Kun jättää metsään tiheysvaihtelua ja puuryhmiä ja niitä kieroja vänkkyröitäkin pystyyn, niin ne tuovat maisemaan eloa ja vaihtelevuutta. Monimuotoisuutta silmälle ja ehkä luonnon elukoillekin.

Ihminen pyrkii tekemään metsistä liian siistejä.