Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,898 vastausta, 138 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 33 minuuttia sitten Nostokoukku toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,121 - 10,130 (kaikkiaan 10,899)

1 2 3 … 1 012 1 013 1 014 … 1 088 1 089 1 090

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

Nostokoukku 16.9.2025, 08:13

Kävin hakemassa hirvikoiranpennun pois erään koneurakoitsijan metsästä. Ihmettelin miksi se ei tule vaikka vihelsin huulet kuiviksi. No metsässä se selvisi. Isäntä oli ojittanut metsäkuvion. Itse kaivamansa ojat olivat varmasti kaksi metriä syvät ja leveät. Jos viherfasisti koettaa estää ohituksia, niin olikohan tätä työtä tehnyt ojafasisti tai puufasisti?

Husq165R 16.9.2025, 08:53

Ojakertomus edustaa tyypillistä kepupersulaisen uhoa. Lukenut lehdestä että ”puoli metriä riittää”. Otsasuonet pullistuu ja suusta kuuluu toistavaa mokellusta ”aavistusojitus, minähän teen mitä huvittaa..” Sama uho jatkuu ABC:llä viikon-pari!

Yleensä samat ojittajat nyökyttelee osaaottavasti kun joku kertoo mökki rannan liettymisestä tai kana lintu poikueiden pienuudesta!

Täytyy kuitenkin samalla muistaa että Hartolassa metso poikueet lisääntyneet räjähdysmäisesti, mega ojista riippumatta! Muusta Suomesta poiketen! Eliitillä se menee eri tavalla!

käpysonni 16.9.2025, 09:21

Ojien perkaaminen uudistusalueelta maanmuokkauksen yhteydessä on täysin normaali, itsestäänselvä, kyseenalaistamaton rutiinitoimenpide, jonka varmasti jokainen metsistään huolehtiva teettää, sitä teettäävät varmasti myös vihreät metsänomistajat, se ei ole mitään kepupersulaista uhoa.

A.Jalkanen 16.9.2025, 09:35

Ojia ei välttämättä tarvitse perata, jos alue on jo ohutturpeinen turvekangas. Lisätään samalla vesiensuojelun rakenteet jos kaivuri paikalla on, eli esim. tukitaan oja vesistön suojavyöhykkeeltä.

suorittava porras 16.9.2025, 09:52

Kyllä nämä pienten järvien rantamaisemat tuottavat humuksen järviin ihan itse. Tiheät haavikot vesirajan tuntumassa kattavasti ympäri järveä tuottavat enemmän humusta ,kun mikään puro pystyy järveen tuomaan. Tämä tapahtuu tasaisesti joka vuosi. Humusta virtaa puroista vain tulvahuippujen aikana.

Kun puuston kokonaismäärä on kaksinkertaistunut ja järvien ympäristössä moninkertaistunut vuosikymmenien kuluessa , ei ole ihme , että rehevöityminen edistyy.

Tänä kesänä aallokko on putsannut rannat veden pinnan laskettua ennätysalhaalle ja vyöryttänyt humusmassan syvemmälle järveen. Kohta rannoille kehittyy uusi lehtimatto lahoamaan ja aaltojen huudeltavaksi puiden podottaessa lehtensä. Lehtimassaa kertyy vuosi vuodelta enemmän ja enemmän kun puut kasvavat eikä rantojen lehtipuustoa ei voi poistaa.

A.Jalkanen 16.9.2025, 09:55

Suurin pinta-ala sadeveden huuhtoa on turvemailla – siksi luulen että se on suurin osio tummumisessa, vaikka onhan rantojakin hyvin suuri määrä. Hypoteesinne mukaan rantojen suojavyöhykkeet pitäisi siis poimintahakata niin että sieltä poistettaisiin isoja lehtipuita?

Rukopiikki 16.9.2025, 10:54

Suomen puhtaimmat vedet kuitenkin virtaa Lapin sankoissa koivikoissa ja pajukoissa. Veteen pudonnut lehti on ravinneköyhää ja kiintoaineskilojakin siitä ketyy hyvin vähän. Vihreä lehti hieman raskaampaa mutta paljon sitäkin saa kuivana kiloon olla.

Rukopiikki 16.9.2025, 11:11

Ruska jää vaisuksi kun tuli sateiset ja lämpimät kelit syyskuulle. Osa koivuista jo ihan lehdetön. Paljon on veden pinnalla lehtilauttoja osa vesiä ihan kantenaan.

Rukopiikki 16.9.2025, 11:49

Lehti kun kulkee syystuulissa helposti kilometrejä, ties kuinka kauas, niin niistä jokien ja purojen suurista rantapuista ne lehdet päätyvät todennäköisesti jonnekin aivan muualle kuin viereiseen veteen. Jossain saattaa nähdä kinostunuttakin lehteä. Ainut keino suojata vesiä lehdiltä olisi hävittää lehtipuut kaikkialta.

Kävelin lammella josta on pitkä matka lähimpään puuhun mutta lehtiä oli paljon pinnalla.

Gla 16.9.2025, 20:57

Entäs havupuiden lehdet?

Sanotaan, että lehdet tai ainakin niistä osan voi jättää haravoimatta nurmikolta. Ravinteita ei kannattaisi kerätä pois. Itse en ole koskaan ymmärtänyt, mistä kellastuneisiin lehtiin ravinteita tulee, kun puut keräävät käyttökelpoiset aineet talteen ennen lehtien varistamista. Hyvää biomassaa eli hiiltä niistä tulee ja sillä on vaikutuksensa maaperän toimintaan eli ravinnekiertoon, mutta nyt puhutaan ravinteista.