Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,151 - 10,160 (kaikkiaan 10,894)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • leku

    Ei jätetä mitään tukkeita ojiin, se lukee kaikissa soppareissa, aina siivotaan, vähintään nostetaan penkalle, mutta ojat auki! aukoissa jätetään havukuskille, se hyötykäyttää ja tuo ne laaniin.

    jos ojapuita ojissa riesaksi asti, lasku lähtee metsäfirmalle, tähän mennessä maksaneet kiltisti kun laittaa pari kuvaa, Pahimmissa tapauksissa odotettu pari tuntia  tikkutaksin kanssa, että ajokone tuodaan takaisin työmaalle ajamaan loputkin sekä saanut vielä odottelu tunneista laskun, kyllä siinä oppii siivoamaan jälkensä, yleensä kummasti työmaat sen jälkeen siistiytyneet.

    käpysonni käpysonni

    Mulla oli jokunen vuosi sitten tekeillä omatoiminen hankintaharvennushakkuu, josta tuli vähän tukkiakin. Samaan aikaan toisella palstalla 5 km päässä oli avohakkuu. Kun ajokone oli saanut siellä puut ajettua, kävin katsomassa kohdetta ja sinne oli huolimaton ajomies jättänyt motomitattuja tukkeja lojumaan n. 2 kuution verran. No vein ne omaan hankintatukkipinoon, hioin moottorisahalla tukkien päistä pois moton tekemät  maalimerkinnät ja näin ollen sain noista palstalle unohtuneista kuusitukeista tuplahinnan, kun myin ne vielä omien hankintatukkien kanssa samassa pinossa.

     

     

     

    Petkeles Petkeles

    Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä – KU https://share.google/xxuzWBeQEngLJS4vE

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen samaa mieltä Kotiahon kanssa: tutkimustiedon puute ei ole este. Suuri yleisö on selvästi myönteinen ilmasto- ja monimuotoisuustoimille, varmaan suuremmassa määrin kuin metsäala keskimäärin. Suuren yleisön tiedon puute voi siinä mielessä olla este, että voi olla vaikeaa saada kustannustehokkaimpia ja haitattomimpia toimia aikaiseksi. Sen sijaan saadaan aikaan toimia, joita yleinen mielipide pitää toimivina. Esimerkiksi ojituksiin en suhtaudu noin torjuvasti kuin Kotiaho, vaan ymmärtääkseni niiden haitat saadaan hallittua. Ojia tarvitaan edelleen vesienhallinnassa ja avohakkuita metsänuudistamisessa.

    Em. linkistä: ”Suomen metsien muuttuminen hiilinieluista päästöjen lähteeksi hakkuiden lisääntymisen vuoksi voi tulla maksamaan veronmaksajille miljardeja euroja. Käytännössä valtio joutuisi ostamaan hiilen sidontaa muilta mailta päästäkseen Euroopan unionin vaatimiin päästötavoitteisiin.” Tämä ei ihan tällaisenaan varmaan toteudu. On järkevämpää velvoittaa jäsenmaa toimiin kuin sakottaa.

    Hakkuiden maltillistamista Kotiaho pitää edullisena keinona. Edullisuudesta voimme olla montaa mieltä.

    Mitä Kotiaho itse toivoisi enemmän tai vähemmän metsäkeskusteluun?

    – Toivoisin, että tahallinen vastakkainasettelu ja perusteeton edunvalvontapelottelu lopetettaisiin. Meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja löytää yhteinen, näyttöön perustuva, oikea tilannekuva, ja ryhtyä toimenpiteisiin sen mukaisesti.

    Tästä voimme olla samaa mieltä.

    Visakallo Visakallo

    Eihän Kotiahossa ole loppujen lopuksi paljoakaan eroa 70-luvun taistolaisiin. Käyttää vain hieman eri sanoja, mutta perusajatus on sama.

    oksapuu

    ”Jos ei muuten niin sitten pakolla”, taisipa joku kerran noin sanoa…

    Että näin.

    Gla Gla

    Lehdessä nro 15 koneurakoitsija-mo esitteli rivi-istutusta. En minäkään tuon tason maan mylläystä kaipaa kuin siinä oli. Rivissä olevat puut tuskin kuitenkaan luontoarvoja heikentää. Ja jos antaa koivikkoon kasvaa alikasvoskuusikon, rivivaikutelma häviää nopeasti. Rivitkin näyttää riveltä vain, kun katsoo rivien suuntaan.

    Gla Gla

    Kotiahon juttuun oma kommenttini:

    KU: ”Metsäesseen” lopuksi esitetään väite, että hakkuiden vähentäminen Suomessa lisäisi niitä muualla. Tämä on Kotiahon mukaan aito ilmiö ja koskee kaikenlaista käytön rajoittamista.

    – Vuoto ei kuitenkaan ole täydellistä, vaan tutkimusten mukaan puu korvautuu osin uusilla materiaaleilla ja teknologialla.

    Osin? Mitä ovat nämä uudet materiaalit/teknologiat, missä ne tuotetaan ja mikä on niiden ympäristökuorma? Ovatko ratkaisut uusiutuvia?

    ”Mitä Kotiaho itse toivoisi enemmän tai vähemmän metsäkeskusteluun?

    – Toivoisin, että tahallinen vastakkainasettelu ja perusteeton edunvalvontapelottelu lopetettaisiin. Meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja löytää yhteinen, näyttöön perustuva, oikea tilannekuva, ja ryhtyä toimenpiteisiin sen mukaisesti.”

    Loppuhuipennus. Ei sanaakaan Kotiaholta vaihtoehtojen seurausten hallinnasta. Näin se vastakkainasettelu loppuu.

    AJ: ”Tästä voimme olla samaa mieltä.”

    Minäkin olen samaa mieltä. Enää tarvitaan osapuolten halu toimia toiveidensa mukaan. Tilanne muistuttaa eduskunnan talouskeskustelua, jossa kaikki haluavat laittaa Suomen talouden kuntoon. Yhden mielestä se hoituu ottamalla velkaa, toisen mielestä säästämällä.

    Rane2

    ”Nielun määrä vähenee”

    Tämä on ehkä ensimmäinen kerta kun Kotiaho myöntää vanhojen metsien suojelun vaikutukset hiilinieluun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Matti Vanhasen 2. mielipiteessä kommentti tarjolle:

    ”Vielä kaksi syytä lisää, miksi lajimäärien pätevä vertailu suhteessa metsän ikään ei onnistu tuosta Punaisen kirjan aineistosta. Ensimmäinen jo mainittiinkin, eli ilmaisu ’vanha metsä’ tarkoittaa paitsi vanhoja myös luonnontilaisen metsän ominaispiirteitä sisältäviä. Toiseksi, vain noin puolesta lajeista tiedetään tarpeeksi uhanalaisuuden arviointiin.

    Metsille on määritelty ne ominaispiirteet, joita niihin pitää lisätä metsälajien uhanalaisuuden vähentämiseksi. Ei ehkä ihan sattumalta, ne ovat samoja, joita ennallistamisasetuksen toteutuksessa joudutaan seuraamaan.

    Lehtojen kohdalla kyse ei ole niinkään metsän iästä, vaan luontotyypin arvosta kokonaisuudessaan elinympäristönä. Isoja kuusia poistamalla parannetaan lehtolajien selviytymistä tilanteessa, jossa luontotyypin pinta-alasta valtaosa on raivattu pelloiksi ja jäljellä olevat sirpaleet ovat eristyneet toisistaan.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011515185.html

Esillä 10 vastausta, 10,151 - 10,160 (kaikkiaan 10,894)