› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,171 - 10,180 (kaikkiaan 10,886)
1 2 3 … 1 017 1 018 1 019 … 1 087 1 088 1 089

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 2.10.2025, 09:37

    HS on vieraillut Parikkalan Siikalahdella.

    ”Kosteikot kuivuvat tai kasvavat umpeen kaikkialla Suomessa. Se ei ole ainoa syy vesilintujen alamäkeen. Vesistöihin virtaa myös liikaa ravinteita ja ne rehevöityvät. Lisäksi vedet tummuvat. Valon vähetessä kasvit ja selkärangattomat vähenevät. Ruokaa on linnuille yhä vähemmän. Sameassa vedessä saalistaminen vaikeutuu etenkin sukeltaja­linnuille, kuten silkkiuikulle ja mustakurkku-uikulle. Rehevöitymisen taustalla ovat pääosin maatalouden ravinnepäästöt. Veden tummumista taas selittävät metsätalouden ojitukset ja hakkuut. Ja kaiken lisäksi kosteikoilla riehuvat myös vieraspedot ja pesänryöstäjät.”

    Kommentti Hesariin toisessa ketjussa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011472272.html

    Kun Kurki kohta rientää kuitenkin kohta Hesariin kommentoimaan toc-päästöjä niin ehkä ilmaisun ”ojien tukkiminen lisää vesiä tummentavaa TOC-kuormaa, kun taas ojitus näkyy reilusti vähentävän sitä” voisi jättää uskottavuuden nimissä pois. Kyllähän luonnonkuorman suuri osuus näkyy esim. MetsäVesi-yhtälöiden graafeissa, joissa tärkeimpänä selittäjänä oli lämpösumma, ja hyvän matkaa sen perässä suo-% ja ojitus %. Kunnostusojituksen ja ennallistamisen väliaikainen haitallinen vaikutus valumavesiin tiedetään myös, mutta niillä pyritään pitkän ajan hyötyihin.

    Siikalahden valuma-alueella voisi olettaa, että maatalouden ravinne- ja kiintoainepäästöt ovat tärkeä veden laatuun vaikuttava tekijä.

    Biomassan tummentavasta vaikutuksesta: kun omenapuuni tiputti lehtiä terassikatoksen päälle ja ne hajosivat siihen, valkoinen katos meni ruskeaksi.

    Kurki Kurki 2.10.2025, 11:09

     kommentoimaan toc-päästöjä niin ehkä ilmaisun ”ojien tukkiminen lisää vesiä tummentavaa TOC-kuormaa, kun taas ojitus näkyy reilusti vähentävän sitä”

    Tämän pitää paikkansa, että ojien tukkiminen lisää metaanipäästöjä ja TOC-päästöjä.

    Toisessa väitteessä sallittaneen vähän iskun makua ja pitää paikkansa ainakin valuma-alueilta tulevan pintavesien osalta, mutta kiintoainepäästöt turvemaiden ojitukilta ovat suuremmat.

    https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf

    Linkissä puolet metsätaloudenkin valuma-alueista on luonnontilaisten valuma-alueiden tasolla, joten nuo suuremmat pistekuormittajat voitaneet korjata aina hakkuiden yhteydessä esim. juuri pirstomalla isoa valuma-aluetta pienepiin osiin nostamalla turpeesta kasatun ojapadon avulla veden pintaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.10.2025, 13:30

    Hyviä näkökohtia Kurki. Metaani pitäisi myös muistaa kun mietitään mitä suometsissä tehdään, eli ilmastopäästöjen kannalta ei suinkaan ole hyvä kaikkia ojia tukkia. Toc-päästön pitäisi periaatteessa alentua kun aikaa ennallistamisesta kuluu, eli nousu olisi väliaikainen.

    Rukopiikki 2.10.2025, 14:23

    Olen juuri metässä kaffella ja kattelin tiaisia. Useita kymmeniä, laskin yli 40 näkyi yksiltä sijoilta.  Tarkkaa lukua ei saa kun liikkuvat koko ajan. Hömötiaisia, töyhtötiaisia, lapin tiaisia, talitiaisia, sinitiaisia pyöri ympärillä. Muutama punatulkku. Tässä on kyllä hyvät metsät nuilla olla. Pesäpuita ja ruokaa riittää. Töyhtötiaiset näytti tulevan kuusen oksia pitkin maahan syömään. Muut pyöri ylhäällä oksistossa oksia katellen.

    Tiaisia on nyt näillä seuduilla joka metsä aivan täynnä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.10.2025, 14:31

    Kiva kuulla että jossain tiaiset voivat hyvin. Toivottavasti etelän ”kulttuurimyönteiset” tiaiset eli sini- ja talitiainen – joita täällä etelärannikolla näkee – eivät siellä syrjäytä pohjoisempia ja metsäisempiä lajeja.

    Rukopiikki 2.10.2025, 14:46

    Onko tiaisten pesintä onnistunut kesän säistä johtuen vai sen tähden, että tikkoja näkyy nyt harvinaisen vähän. Ei oo pesiä ryöstetty.

    käpysonni käpysonni 2.10.2025, 16:15

    Olen jostain lukenut väitteen että märehtijöistä vapautuva metaani ei lämmittäisi ilmastoa lainkaan, mitenköhän on asian oikea laita?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.10.2025, 18:12

    Miksi ei lämmittäisi märehtijöiden metaani? Sama molekyyli se on.

    Kurki Kurki 2.10.2025, 19:47

    Lainaus MetsäVesi-raportista 2020.

    MetsäVesi-hankkeessa tuotettiin ensimmäistä kertaa arvio orgaanisen hiilen luonnon huuhtoumasta ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Aiemmin Kortelainen ja Saukkonen (1998) arvioivat 22 pienen valuma-alueen aineistoon perustuen, että metsistä tulevan orgaanisen hiilen kokonaiskuormitus on Suomessa 1,8 Mtn/v. Sallantaus (1985, 1988) puolestaan arvioi sen suuruudeksi n. 1,5 Mtn/v. Nämä arviot ovat samaa suuruusluokkaa kuin tässä hankkeessa tehdyt orgaanisen hiilen kokonaiskuormitusarviot.

    Kyllä tätä TOC-luonnonkurmaa 1,84 milj.tn/v onkin pidetty salassa näihin päiviin saakka niin, että pääsi syntymään vesien tummumisestä joka paikkaan hoettu valheellinen käsitys, jota näkyy Toni Amnellkin hokevan, että vain suo-ojituksilta tulee kaikkia vesiä tummentava humus.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.10.2025, 11:01

    Lähde: Luontopaneelin raportti 1A/2022.

    Hiilinielujen ja -varastojen huomioiminen metsän optimoidussa käsittelyssä on monitahoinen kysymys, joka ei selviä tarkastelemalla vain yhtä osatekijää kuten metsän kasvua, hiilivarastoa kasvavassa puustossa, hiilivarastoa puutuotteissa tai metsäbiomassan fossiilisten polttoaineiden substituutiovaikutusta. Yksittäisiin osatekijöihin kohdistuvan tarkastelun sijaan hiilen sidontaa on arvioitava systeemisenä kokonaisuutena.

    *

    Ojitetuilla turvemailla kannattaa siirtyä kokonaan jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn vesistöhaittojen minimoimiseksi. Jatkuvapeitteisenä käsiteltävän metsän puusto vaikuttaa pitävän turvemailla vedenkorkeuden toivotulla tasolla, vähentää kunnostusojitusten tarvetta ja pienentää vesistöhaittoja. Vesilain 2:7 mukaisen haittojen minimointivelvoitteen mukaisesti jatkuvapeitteinen metsänkäsittely tulisi turvemailla ja kaikkien pienvesien välittömässä läheisyydessä säätää ennaltaehkäisevästi ainoaksi sallituksi metsänkäsittelymuodoksi.

    *

    Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuuden kasvattaminen voi helpottaa metsäluonnon suojelutavoitteiden saavuttamista. EU:n biodiversiteettistrategian alustavan ohjeistuksen mukaan oikeudellinen suojelu tarkoittaa alueen osoittamista pitkäaikaiseen suojeluun kansallisen tai kansainvälisen säädöksen, hallinnollisen päätöksen tai sopimuksen perusteella. Ohjeistuksen mukaan myös suojelualue-verkostoa tukevat luonnon monimuotoisuutta turvaavat alueet eli niin sanotut OECM-alueet voivat tiettyjen reunaehtojen täyttyessä olla oikeudellisen suojelun 30 prosentin tavoitteen piiriin kuuluvia alueita. Luontopaneeli katsoo, että osa 30 prosentin suojelutavoitteesta, esimerkiksi 5–10 prosenttiyksikköä, voitaisiin kattaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kohteilla edellyttäen, että kohteet asetetaan maanomistajan vapaasta tahdosta kansallisen säädöksen tai hallinnollisen päätöksen tai sopimuksen perusteella pysyvästi jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin niin, että alueelta on rajoitetusti mahdollista poistaa puustoa, mutta vain jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn periaatteita noudattaen ja luontoarvot tavanomaista merkittävästi paremmin huomioiden.

    *

    OECM-alueisiin voidaan em. lausunnon perusteella sisällyttää ainakin metsäsertifioinnin tarkoittamat vesistöjen suojavyöhykkkeet. Luontopaneeli suosittelee jatkuvapeitteistä mallia myös metsälain tärkeiden elinympäristöjen läheisyyteen.

Esillä 10 vastausta, 10,171 - 10,180 (kaikkiaan 10,886)
1 2 3 … 1 017 1 018 1 019 … 1 087 1 088 1 089