› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,181 - 10,190 (kaikkiaan 10,195)
1 2 3 … 1 018 1 019 1 020

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.10.2025, 17:04

    Onpa outo riski joka tuntuu ainakin meidän oloissa hieman kaukaa haetulta: ennallistamiskohteessa häiriöiden vuoksi lisääntyvä metsämyyräpopulaatio voi levittää myyräkuumetta? Näitähän vilistelee kaikissa metsissä silloin kun ollaan myyräsyklin huippuvaiheessa. Jos ekosysteemin häiriöksi luetaan pienpetojen tai ilveksen liiallinen metsästys, silloin häiriö voisi olla myyräkuumetta lisäävä. Mutta silloin häiriön poisto eli ravintoketjun ennallistaminen alentaisi riskiä, ei lisäisi.

    Nåjaa, ehkä Naturen artikkelin luettuaan on hippusen viisaampi.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/7e4195a8-fc76-4a82-8e92-27d4d6b0775d

    Nostokoukku 9.10.2025, 19:46

    Suomessahan ennallistetaan lähinnä vain soita, palautetaan niiden vesitalous. Märempään suuntaan. Äkkiä luulisi, että tästä hyötyy enemmän vesimyyrä kuin metsämyyrä. ( vitsi, ei varmaan kovin hyvä sellainen)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.10.2025, 20:57

    Kyllä, todennäköisesti suurimmat ennallistamisen pinta-alat meillä koskevat soita ja suometsiä. Myös virtavesiä. Myös kangasmetsiä voidaan ennallistaa, eli sinne voidaan luoda jokin luonnontuho kuten trombimyrsky tai metsäpalo.

    Helsingin yliopistolla onkin tiedotteessaan esimerkkinä asiaan liittyvä eli metsien ennallistamisen riski: ennallistetaan metsää luonnonmukaisemmaksi ja lisätään ehkä samalla pienjyrsijöiden populaatioita. Ennallistamisen aiheuttama riski jäänee ainakin meidän ekosyteemeissä pieneksi. Meillähän myyräpopulaatioihin vaikuttavat eniten: 1. niiden luontaiset syklit, 2. metsästys jolla säädellään mm. ilveksen, ketun ja näädän määriä, ja 3. avohakkuiden luomat heinittyvät habitaatit. Ne suosivat erityisesti peltomyyrää mahdollistaen syklin nousuvaiheessa suuren peltomyyrien määrän tarjoamalla runsaasti ruokaa. Sekä pelto- että metsämyyrä liittyvät puutiaisten elinkiertoon ja ovat borrelioosin ja aivokuumeen (tbe) reservuaareja (säilyttävät bakteereja ja viruksia luonnossa).

    http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnonsuojelu/tutkijat-kehottavat-huomioimaan-elainten-levittamien-tautien-riskin-ennallistamishankkeissa

    ”

    Ecke huomauttaa, että toivotut lajit eivät aina palaa alueelle heti ennallistamistoimien jälkeen. Tartuntatauteja levittävät eläimet voivat sillä välin levitä ja lisääntyä, mikä kasvattaa sairastumisriskiä.

    Ecken mukaan näin voi käydä esimerkiksi vanhoissa metsissä.

    – Tällaisten ekosysteemien pienten, monilajisten nisäkäsyhdyskuntien tasapaino voi horjua metsän hakkuun seurauksena siten, että jäljelle jää vain muutamia lajeja. Jos vanhaa metsää pyritään ennallistamaan, joidenkin lajien paluu voi viedä jopa sata vuotta. Tänä aikana alueen saattavat vallata metsämyyrät, joiden kantama myyräkuumevirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavankin taudin, Ecke huomauttaa. Yhtenä toimenpiteenä metsään voidaan ripustaa pönttöjä pöllöjen määrän lisäämiseksi.

    – Saalistajia houkuttelevilla rakenteilla voimme hillitä metsämyyrän ja muiden tartuntoja levittävien lajien runsastumista, kunnes luonnollinen tasapaino palautuu, hän selittää.”

    No, ehkä ei olisi kannattanut mainita pöllöjen pönttöjä. Kts. edellä kohta 2. Jaa miksikö? Vaikka laskettaisiin yhteen kaikki pöllölajit ja niiden talvivarastotkin, niiden saalistusteho jää selkeästi jälkeen nisäkäspedoista.

    Rukopiikki 10.10.2025, 11:38

    Kun ruottissa on ollut jo jonkun aikaa muotia keinotekoisten palokoropuiden teko, niin voisi olettaa vouhotuksen suomeenkin tulevan.

    Nostokoukku 10.10.2025, 15:01

    Onhan Suomessakin tehty lahopuuta räjäyttämällä puita.

    Visakallo Visakallo 10.10.2025, 16:02

    Jos oltaisiin rehellisen tasapuolisia, niin silloinhan pitäisi osa soista ennallistaa takaisin metsäksi. Eikö erityisesti vedenjakajilla ole ollut paljonkin tämänkaltaisia soistuneita metsiä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2025, 16:55

    Sellainen metsitystuki on valmistelussa jonka avulla palautetaan ohutturpeisia turvemaita metsäksi. Ilmeisesti paksuturpeiset alueet kannattaa ennallistaa suoksi.

    Nostokoukku 10.10.2025, 19:29

    Täällä vedenjakajalla suurin osa soista on ollut joskus vankkarunkoisia metsiä. Paksuturpeistenkin turvesoiden pohjalta löytyy mahtavia liekopuita ja isoja kantoja. Eikä sieltä täältä, vaan niitä on paikoin roviona.

    Kurki Kurki 14.10.2025, 19:26

    Taas levitetään valheita Suomen metsien biodiversiteetistä. Tutkimus on julkaistu kansanvälisessä lehdessä. Jk-ta kehutaan ja hakkuita pitäisi vähentää. Nämä kaksi asiaa näkyvät putkahtelevan jatkuvasti esille, joilla pelastettaisiin Suomen metsien biodiversiteetti ja torjutaan ilmaston muutos.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-hakkuita-tehdaan-metsien-biodiversiteettiarvosta-huolimatta/#e6075564

    Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä European Journal of Forest Research -lehdessä

    Rane2 15.10.2025, 07:45

    Tämä tutkimus on ns. luonnonsuojelubiologiaa puhtaimmillaan.

Esillä 10 vastausta, 10,181 - 10,190 (kaikkiaan 10,195)
1 2 3 … 1 018 1 019 1 020