Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,211 - 10,220 (kaikkiaan 10,883)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koneen Säätiö tukee luontoarvomarkkinan kehitystä MTK:ssa.

    https://www.mtk.fi/-/koneensaatiomtk

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jari Leppä HS-mielipiteessä: Maanomistaja ei voi suojata arvokasta luontokohdetta, jos hän ei tiedä siitä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011574015.html

    Kommentti Facebookissa: esimerkiksi metson soidinpaikka voi olla alue joka olisi hyvä merkitä metsävaratietoihin ettei hakattaisi tai raivattaisi pilalle.

    suorittava porras suorittava porras

    Metso viihtyy hyvin palstalla harvennuksen jälkeen, vaikka pusikoita ei säilyisikään. Ei niille vaaniville pikkupedoille kannata suojaa jättää. Avohakkuu voi karkottaa metsot hetkeksi alueelta , mutta palaavat viimeistään siinä vaiheessa, kun ensiharvennus on tehty.

    Rane2

    Toivottavasti ei käy niin kuin yleensä käy kun antaa pirulle pikkusormen…

    Nostokoukku

    Sama havainto metsoista kuin Suorittavalla. 80-luvun lopulla harvensimme miestyönä syksyllä ison ensiharvennuskuvion. Oli tosi sakea kylvömännikkö. Seuraavana keväänä männikössä alkoi olla siivenvetoja ja selviä merkkejä soitimesta. Isäni muisti alueen ennen avohakkuuta. Hän kertoi, että siinä samalla kankaalla oli aikoinaan hyvä soidin. Kysyin metsoista väitöskirjan tehneiltä tutkijoilta ovatko he huomanneet tai saaneet tietoonsa samanlaista paluumuuttoa. Kertoivat, että ovat, mutta eivät varmuudella tiedä mistä käyttäytminen johtuu, kun välissä saattaa olla kymmeniä metsosukupolvia. Arvelivat sen johtuvan metsoa miellyttävistä maastonmuodoista ja nousevan auringon sattumisesta sopivasti paikalle. He myös pitivät tärkeänä, että soidinpaikalle jää edes muutama alikasvokseltaan tiheämpi tiheikkö metsolle suojaksi ja pakopaikaksi petoja vastaan. Kaksi vuotta sitten tuo soidin meni taas aukoksi, kierto alkoi alusta.

    Kurki Kurki

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011592823.html

    Neljäsataa uutta perhoslajia.

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/avohakkuuta-ei-ole-syyta-lopettaa-ekologisuuden-takia/

    Jatkan tänne perhosista. Mikä tahansa aukko tai aukon reuna on ylivoimaisesti paras elinympäristö perhosille. Perinneympäristöt,. puistot, niityt, pihat, hakkuuaukot, avoimet paahderinteet jne.

    Tietääkö kukaan yhtään ensisijaisesti vanhan metsän perhoslajia? Ensisijaisesti metsässä viihtyvia lajeja on, muttei ensisijaisesti vanhoissa metsissä. Kaikki Suomen 2700 perhoslajia pärjäävät ihan hyvin ilman vanhoja metsiä.

    ”Monet hyönteiset ja yli puolet päiväperhosistamme käyttää nuoria metsiä lisääntymisalueinaan, mikä osittain korvaa vanhojen niittyjen katoa. Linnuista muun muassa pikkulepinkäinen hyötyy avohakkuista. Kun aukko umpeutuu, eliöt siirtyvät viereiselle aukolle”, Vuokko toteaa.

    Seppo Vuokon mukaan hakkuuaukolla on noin 120  kasvilajeja, kun taas vnhoista metsistä läytyy vain noin 30 lajia.

    Punaisen kirjan 2019 taulukossa 5 : vain noin 1200 lajille vanhat metsät ovat ensisijainen elinympäristö, kun taas muut metsät ovat 8300 lajille ensisijainen elinympäristö, joihin myös osa näistä n. 2300 listattuista perhoslajeista kuuluvat avohakkuiden vuoksi.

    Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi kaatui ja Suomen lajien monimuotoisuus hyötyi.

    Tämä vuodatus lajien monimuotoisuuden vastapainoksi vanhojen metsien hypetykselle.

    Husq165R

    Perhosia 400 uutta lajia Suomessa lienee aukko hakkuiden ansiota!

    käpysonni käpysonni

    Kommunismin tunnusväri on punainen, joten ”Punainen kirja” sopii hyvin nimeksi tuolle valehtelukirjalle, mistä täälläkin usein puhutaan.

     

    .

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kokonaismonimuotoisuus on korkein silloin, kun metsät ovat sillisalaattia, joka sisältää kaikkea: nuorta ja vanhaa, peitteistä ja avointa. Nyt ongelma on tasapäistetyn talousmetsän suuri pinta-ala verrattuna muulla tavoin käsiteltyyn (mm. osittain suojeltuun) tai käsittelyn ulkopuolella olevaan pinta-alaan.

    MaalaisSeppo

    Mahdolliseen metsäkatoasetukseen puun ostajat varautuvat jo. Pientä hankintakauppaa virittelen. Alle 16 cm puuston hakkuusta ostaja vaatii varmuuden välttämiseksi metsänkäyttöilmoituksen. Täytyypä tehdä peltoon istutetusta kuusikostakin. Näin se työllisyys ja monimuotoisuus kehittyy sekä metsäkato estyy.

Esillä 10 vastausta, 10,211 - 10,220 (kaikkiaan 10,883)