Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Onhan tämä käyty monesti läpi, mutta käydään nyt vielä kerran, että muut kuin KurkiLeinonen tietävät asian.

Punainen kirja on arvio uhanalaisista lajeista, ei arvio elinympäristöjen moninaisuudesta.

Punaisessa kirjassa on arvioitu 9498 metsien lajia.

Vanhat metsät ei ole arvioituna omana elinympäristönä vaan vanhat metsät 1163 lajia on arvioitu lisämääreen (v) alla, kuten harjumetsät (251 lajia), metsäpaloalueet (107 lajia), jalopuuesiintymä (160 lajia) jne. Metsien lisämääre alueita on yhteensä 10.

Em asian voi tarkistaa ihan itse Punaisen kirjan portaalista, niin ei tarvitse sivun 43 taulukkoa 5 tavata.

TOTTA KAI vanhoissa esiintyy myös metsien yleiset lajit, joita Punainen kirja on yleisiksi ja elinvoimaisiksi arvioinut 8200 lajia em metsien 9498 lajista.

Vanhojen metsien lajit ovat niitä lajeja, joiden perusteella vanhoja metsiä voidaan kutsua vanhoiksia. Vanhojen metsien Punaisen Kirjan lajilistassa ei esimerkiksi ole yhtään puulajia, ei kanervaa, ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei tiaisia, ei metsäkanalintuja, ei petolintuja ja nisäkkäistä vain liito-orava. Listalta puuttuvat tuhannet yleiset ja elinvoimaiset metsien sammal-, jäkälä- ja hyönteislajit.

Ei ole mitään järkeä arvioida yleisiä metsien lajeja uudelleen vanhojen metsien lajeissa, kun eihän vanhat metsät ole mikään oma entiteetti, se on jonkun metsätyypin jatkumo.

Jos nyt joku on selityksen velkaa, sen on KurkiLeinonen, miksi esim Punaisen kirjan vanhojen metsien listassa ei ole yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei kanervaa, ei tuhansia yleisiä sieni/sammallajeja,  ei tuhansia yleisiä hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä on vain kuolemankello?

Kyse on taas kerran uhanalaisten lajien arviosta, ei luonnon moninaisuuden arvioinnista. Tämän ovat sekä Lajitietokeskuksen, että Punaisen kirjan toimittajat sinulle ja minullekin kertoneet, mutta ei näytä menevän jakeluun.