› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,231 - 10,240 (kaikkiaan 10,882)
1 2 3 … 1 023 1 024 1 025 … 1 087 1 088 1 089

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pakahe Pakahe 5.11.2025, 12:39

    Onhan tämä käyty monesti läpi, mutta käydään nyt vielä kerran, että muut kuin KurkiLeinonen tietävät asian.

    Punainen kirja on arvio uhanalaisista lajeista, ei arvio elinympäristöjen moninaisuudesta.

    Punaisessa kirjassa on arvioitu 9498 metsien lajia.

    Vanhat metsät ei ole arvioituna omana elinympäristönä vaan vanhat metsät 1163 lajia on arvioitu lisämääreen (v) alla, kuten harjumetsät (251 lajia), metsäpaloalueet (107 lajia), jalopuuesiintymä (160 lajia) jne. Metsien lisämääre alueita on yhteensä 10.

    Em asian voi tarkistaa ihan itse Punaisen kirjan portaalista, niin ei tarvitse sivun 43 taulukkoa 5 tavata.

    TOTTA KAI vanhoissa esiintyy myös metsien yleiset lajit, joita Punainen kirja on yleisiksi ja elinvoimaisiksi arvioinut 8200 lajia em metsien 9498 lajista.

    Vanhojen metsien lajit ovat niitä lajeja, joiden perusteella vanhoja metsiä voidaan kutsua vanhoiksia. Vanhojen metsien Punaisen Kirjan lajilistassa ei esimerkiksi ole yhtään puulajia, ei kanervaa, ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei tiaisia, ei metsäkanalintuja, ei petolintuja ja nisäkkäistä vain liito-orava. Listalta puuttuvat tuhannet yleiset ja elinvoimaiset metsien sammal-, jäkälä- ja hyönteislajit.

    Ei ole mitään järkeä arvioida yleisiä metsien lajeja uudelleen vanhojen metsien lajeissa, kun eihän vanhat metsät ole mikään oma entiteetti, se on jonkun metsätyypin jatkumo.

    Jos nyt joku on selityksen velkaa, sen on KurkiLeinonen, miksi esim Punaisen kirjan vanhojen metsien listassa ei ole yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei kanervaa, ei tuhansia yleisiä sieni/sammallajeja,  ei tuhansia yleisiä hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä on vain kuolemankello?

    Kyse on taas kerran uhanalaisten lajien arviosta, ei luonnon moninaisuuden arvioinnista. Tämän ovat sekä Lajitietokeskuksen, että Punaisen kirjan toimittajat sinulle ja minullekin kertoneet, mutta ei näytä menevän jakeluun.

    käpysonni käpysonni 5.11.2025, 17:45

    Kukaan ei ole tutkinut jokaista neliötä Suomen metsissä, joten tyhmempikin ymmärtää että nuo punaisen kirjan laskelmat  ja väitteet on silkkaa arvailua  ( ei siis arvioita )  ja olettamuksia, ei faktatietoa eikä perustu empiriaan.

     

    Lisäksi kirjan tekijäjoukko jo todistaa että kyse on ideologiasta eikä tieteestä, koska lopputulos on päätetty  jo ennen uhanalaislaskelmia ja kirjan julkaisua. Seppo Vuokko on täysin oikeassa kun sanoi että punainen kirja on silkkaa roskaa.

    Kurki Kurki 5.11.2025, 18:06

    EDIT Auttaisiko tämä, että siinä esitetään arvioitujen metsälajien 9499 ensisijaiset elinympäristöt ja niiden lajimäärien uhanalaiset lajimäärät ja niiden uhanalaisuus ja sitten pari esimerkkiä.

    Pakahe:Punaisen kirjan vanhojen metsien listassa ei ole yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei kanervaa,

    https://laji.fi/taxon/MX.38622/occurrence

    Mustikka: Ensijainen elinympäristö- Mk -kangasmetsät- toissijaista elinympäristöä ei ole.

    Mustikka löytyy siis Taulukon 5 Muista kangasmetsistä kuten puolukka, puut ja kanervakin. Ne voi katsoa Lajitietokeskuksen kirjastosta.

    Kataja: Ensisijainen elinympäristö -Mk – kangasmetsät.

    https://laji.fi/taxon/MX.37826/occurrence

    Pakahe: ei tuhansia yleisiä sieni/sammallajeja, ei tuhansia yleisiä hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä on vain kuolemankello?

    Mitä tuhansia yleisiä lajeja?

    Taulukon 5 informaatio ei sisällä muita kriteerejä lajien jaotteluun kuin lajien ensisijaiset elinympäristöt ja niitä lajeja vanhoissa metsissä on 1163 ja muissa metsissä 8336 kaikista arvioiduista 9499.

    Arvioidut metsälajit Taulukosa 5 on 9499 eivätkä ne ole päällekkäisiä. Niistä 1163 lajin ensisijainen elinympäristö on Vanhat metsät ja siinä mukana ovat kaikki arvioidut sammalet, hyönteiset ja muutkin eliölajit.

    Taulukon 5 antaman informaation mukaan olen esittänyt arvion, että Vanhat metsät eivät ole kovin monimuotoisia, kun ne ovat vain 1/7 arvioiduista metsälajeista niille ensisijainen elinympäristö.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.11.2025, 18:12

    Nostokoukku ja mehtäukko ovat tämän palstan pakinoitsijat. 😅 Olivatkohan he jo kouluaikaan hyviä ainekirjoituksessa?

    Tavallaan se on hyväkin, että ei ole tutkittu jokaista neliötä. Tulee sitten eteen mukavia yllätyksiä, kuten kääväkkäät avohakkuulla tai lahokaviosammalet kaupungissa. Toisaalta vastaavasti monen eliön populaation heikkeneminen tai jopa sukupuutto on tekeillä, mutta tapahtuu viiveellä ja hitaasti, meidän huomaamatta, kun seurannat eivät kata kaikkea.

    Kaikkia arvioituja lajeja ei ole Punaisessa kirjassa jaettu ryhmiin sillä perusteella, onko korkea ikä tai luonnontilaisuus niille tärkeä elinympäristökriteeri. Eli lisämääreen vanhat metsät olisi voinut ”ansaita” useampikin laji kuin sen nyt on saanut, erityisesti LC-luokassa. Siinä kun metsän ikään/luonnontilaisuuteen ei oteta lainkaan kantaa eli lajit eivät saa lisämäärettä mukaansa. LC-luokasta jää siis luokittamatta lajeja vanhoihin/luonnontilaisiin metsiin, jos ne eivät ole uhanalaisia. Tämä selittää ainakin osaltaan lajien pientä määrää ko. luokassa.

    Lajien uhanalaisuuden luokitteluopas kertoo (linkin julkaisu s. 64):

    ”Elinympäristöluokitus on pääsääntöisesti samanlainen kuin edellisessä arvioinnissa, mutta jonkin verran muutoksia on tehty aiemmin todettujen muutostarpeiden vuoksi sekä yhteyden vahvistamiseksi luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin kanssa. Erikseen kysytään lajin ensisijaista elinympäristöä ja muita elinympäristöjä. Ensisijainen elinympäristö, eli lajin pääasiallinen elinympäristö (vain yksi) merkitään kaikille luokkien LC–CR lajeille ja mahdollisuuksien mukaan myös luokille RE ja DD.

    Kohtaan muut elinympäristöt merkitään lajeille luokissa NT–CR ja RE niiden käyttämät muut eli toissijaiset elinympäristöt, tarpeen mukaan yksi tai useampia elinympäristöluokkia. Mikäli mahdollista, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä eli tärkein ensin ja vähiten tärkeä viimeisenä. Lajille merkitään elinympäristöluokista oleelliset, sen sijaan marginaalisia ja/tai mahdollisia elinympäristöjä ei merkitä. Elinvoimaisten lajien (LC) ensisijaista elinympäristöä tarvitaan uhanalaisuusindeksien laskennassa ja jotta voidaan laskea kuinka suuri osuus tietyn elinympäristötyypin (metsät, suot, jne.) lajeista on uhanalaisia.

    [toim. kursivointi]

    Ajan säästämiseksi riittää, kun LC-lajien elinympäristö merkitään elinympäristöluokkien ylimmällä tasolla (metsät, suot jne.), mutta resurssien salliessa on suositeltavaa kirjata elinympäristö tarkemmallakin tasolla. Luokkaan NA kuuluvien lajien osalta elinympäristöluokkien merkitseminen on vapaaehtoista.

    Elinympäristöluokille on tehty lyhyet, erilliset kuvaukset, jotka löytyvät mm. arviointityökalun yhteydestä. Elinympäristöluokitus on esitetty liitteessä 3.”

    https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16401

    Kuten aiemmin totesin: jos haluaisi tutkia metsän iän tai luonnontilaisuuden vaikutusta lajien määrään, pitäisi tehdä jostain luontotyypistä (vaikka mustikkatyypin kangasmetsästä) kattava lajiluettelo metsikön iän tai luonnontilaisuuden mukaan.

    Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsälajit ovat sopeutuneet häiriöihin, joten metsän ikä ei ehkä ole niille olennaisen tärkeä kriteeri. Metsän korkea ikä tarkoittaa meillä kuitenkin yleensä samalla korkeaa luonnontilaisuuden astetta. Kaikkein harvinaisimpia luontotyyppejä meillä voivat olla luonnontilaisen kaltaiset mutta nuoret metsät. Tätä voidaan käyttää hyväksi metsien luonnonhoidossa: kun vanhojen metsien suojelu on kallista, lisätään metsiin sen sijaan luonnontilaisen metsän ominaispiirteitä ja vanhoja puuyksilöitä.

    Lisämääreen saaneiden lajien määrän avulla voidaan ainakin hahmottaa sitä, kuinka suurta määrää uhanalaisia voidaan auttaa, kun parannetaan suojelua kussakin lisämääreluokassa.

    oksapuu 5.11.2025, 18:22

    Monimuotoisuus karissut palstalta?

    Matkalippuja banaanisaarille tarjous hintaan…

    Nostokoukku 5.11.2025, 19:39

    A.J. on melkoinen ihmistuntija. Aikanani lukiossa oli yhtenä aineena äidinkielen kirjallinen esitys, eli ainekirjoitus. Sain siitä lukion päästötodistuksen kympin. Kirjoituksissa vastaavasta tuli Laudatur. Se oli 70-luvulla ylioppilaskokeissa paras arvosana. Nykyjään taitaa olla uudet arvosanat. Vielä sen verran, että ovatko mehtäukon ja minun pakinat mielestäsi proosaa, lyriikkaa vai draamaa?

    Rane2 5.11.2025, 19:49

    Jep jep.Tarina kehittyy.Aikaisemmin nostokoukun koulut jäi ja piti lähteä savotoille tienaamaan.Nyt on jo lukiot käyty ja laudaturit saatu.Seuraavaksi tarinoita yliopiston kampuksilta?

    Kurki Kurki 5.11.2025, 19:56

    Pirkkolan urheiluhallin valituksista käytiin oikeustaistelu, jossa Pro Luonto RY velkaantui, kun tässä siitä iloitaan, että on saatu lahjoituksia velkojen maksuun.

    https://www.facebook.com/groups/734612820330180/

    ELY -keskus tilasi Lahokaviosammalesta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:llä selvityksen ei Punaiselta kirjalta, joka sitten löytyi kymmeniä Lahokaviosammal esiintymiä Espoosta. Valittaja Pro Luonto RY vetosi punaisen kirjan Lahokaviosammalen arviontiin lajin uhalaisuudesta ja hävisi.

    Eivät ole Punaisen kirjan arviot ajanatasaisia. Muut tietävät enemmän.

    Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Pro Luonto ry:n valituksen ELY-keskuksen päätöksestä ja Pirkkolan Liikuntahalli Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

    https://kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1611298807444.html

    käpysonni käpysonni 5.11.2025, 20:10

    Totuus voittaa. Punainen kirja valheineen häviää.

    Nostokoukku 5.11.2025, 20:10

    Kyllä se lukio tuli EDIT käytyä, eikä aivan huonoilla arvosanoilla. Mitenkäs itselläsi? Eikä se lukio haitannut yhtään metsurikurssilla. Se oli ainoa koulu joka turvasi työn kotiseudulla. Muuallekkin olisin päässyt, vaan en lähtenyt. Sitten tuli vanhanajan metsätyönjohtajakoulu. Ja sitten savotoille. Myöhemmin, kun savotat huononi, ammattikorkeassa ympäristönhoidon tutkinto ja metsäinsinöörin paperit työn ohessa. Yliopistoihin en ole hakenut, kun ne ovat liian suurissa kaupungeissa. EDIT

Esillä 10 vastausta, 10,231 - 10,240 (kaikkiaan 10,882)
1 2 3 … 1 023 1 024 1 025 … 1 087 1 088 1 089