› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,241 - 10,250 (kaikkiaan 10,882)
1 2 3 … 1 024 1 025 1 026 … 1 087 1 088 1 089

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pakahe Pakahe 5.11.2025, 21:16

    Kysymykseni KurkiLeinoselle kuului

    MIKSI Punaisen kirjan vanhojen metsien arvioiduissa lajeissa ei ole mukana yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukka, ei kanervaa, ei tiaisia, ei metsäkanalintuja, ei tuhansia yleisiä (LC) sieni/sammal tai hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä arvioitu on vain kuolemankello?

    Metsien lajeista 8200 on arvioitu punaisessa kirjassa yleisiksi (LC) ja ne viihtyvät myös vanhoissa metsissä, esimerkiksi mustikka ja kataja.

    Vertailusi lajimääristä on lievästi sanottuna epäreilu, kun vanhoista metsistä puuttuu puut ja muut 8200 yleistä lajia.

    Jos yrität vertailla lajimääriä, Punainen kirja on aivan väärä tietolähde kuten Punaisen kirjan ja Lajitietokeskuksen toimittajat ovat sinulle ja minulle todenneet.

    AJ kirjoituksen pitkähkö lainaus kannattaa lukea, siinä asia on kerrottu koukeroisemmin.

     

    Kurki Kurki 5.11.2025, 22:09

    Pakahe:    MIKSI Punaisen kirjan vanhojen metsien arvioiduissa lajeissa ei ole mukana yhtään puulajia, ei mustikkaa, ei puolukka, ei kanervaa, ei tiaisia, ei metsäkanalintuja, ei tuhansia yleisiä (LC) sieni/sammal tai hyönteislajeja ja tuhohyönteisistä arvioitu on vain kuolemankello?

    Mistäpä minä sen tietäisin, kun kukaan muukaan ei edes Hyvärisen Eskokaan tiennyt.

    Minä olen täällä viimeksi lausunut mielipiteitä Punaisen kirjan Taulukon 5 antamasta informaatiosta, että aika vähämpä nuo ”vanhat metsät” ovat metsälajeille ensisijainen elinympäristö.

    Kyllä sinä löydät noille puolukalle ja mustikalle ja muillekin lajeille ensisijaiset elinympäristöt jaolla ”vanhat metsät” ja ”muut metsät”, kun katsot ne Lajitietokeskusken kirjastosta kuten annoin jo kaksi esimerkkiä.  Kun napauttaa ”esiintyminen”, niin siellähän lajin ensisijainen elinympäristö mainitaan ja monelle lajille toissijainenkin.

    Pakahe Pakahe 5.11.2025, 22:32

    Tämä sinun ei päällekkäisyyksiä tarkoittaa taulukkoa 5, samaa lajia ei ole kirjattu esim vanhoihin metsiin ja lehtoihin.

    Mutta kai nyt sen verran luontoa ymmärrät, että kyllä puut kasvavat vanhoissakin metsissä.

    Punaisen kirjan toimittanut Hyvärinen ja Lajitietokeskuksen sinullekin kommentoineet asiantuntijat tietävät varmasti miksi Punaisen kirjan vanhojen metsien (v) lajilistassa ei ole puita, mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, katajaa tai muita tuhansia yleisiä metsien lajia.

    Jos jokin laji todetaan pääluokassa metsät, lehdot tai kangasmetsät yleiseksi, ei lajia enää listata tai  arvioida uudelleen alaluokissa tai lisämääre alueissa, koska Punainen kirja on uhanalaisten lajien arvio, ei eri metsätyyppien lajiluettelo.

    Yleisiä elinvoimaisia lajeja on 8200. Nuo 8200 lajia (männyt, kuuset, koivut, tiaiset, sammalet, sienet ja valitettavasti myös tuhohyönteiset) viihtyvät vanhoissa metsissä vaikka niitä ei ole listattu Punaisen kirjan tai taulukon 5 vanhoihin metsiin.

    Punaista kirjaa tai sen taulukoita on ihan turha yrittää käyttää monimuotoisuuden arvioinnissa.

    Vihvelikko 6.11.2025, 08:48

    Tässäkin pitkässä ketjussa on tullut jo moneen kertaan todettua se, että vaikka avohakkuualueilla ja nuoremmissa metsissä on runsaasti eri lajeja, nämä lajit eivät pääasiassa ole kovinkaan harvinaisia. Tämä siitä syystä, etteivät nuo elinympäristöt ole millään tavalla harvinaisia. Vanhoista lahopuustoisista metsistä sen sijaan on pulaa, josta johtuen näistä riippuvaiset lajit ovat pulassa. On kumma, että tämä ei mene perille. Lisäksi täällä on mainittu, että avohakkuut korvaavat perinnebiotooppeja. Tämä on kyllä erittäin väärä tieto. Avohakkuualueilla voi vähän aikaa olla joitakin lajeja, jotka esiintyvät myös perinnebiotoopeilla, mutta näiden korvaajiksi aukoista ei ole.

    Kurki Kurki 6.11.2025, 09:07

    Mitä järkeä Vihvelikko näkee siinä, että perinneympäristöjen lajeja ihminen joutuu suojelemaan Suomen luonnolta, joka hävittäisi lajit kasvamalla umpeen avoimet alueet. Näitä lajeja uhanalaisia lajeja on n. 750 perinneympäristöissä, pahderinteilla ja harjuilla.

    Kurki Kurki 6.11.2025, 09:19

    Punaista kirjaa tai sen taulukoita on ihan turha yrittää käyttää monimuotoisuuden arvioinnissa.

    Taulukko 5 on vanhojen metsien monimuotoisuudesta erittäin paljastava lähde.

    Koivut (Mk=kangasmetsät) ja kaikki lehtipuut lyhytikäisnä häviävät yhettömiin metsien vanhetessa ja ovat siksi sijoitettukin Talulukon 5 jaossa ”muihin metsiin”.

    https://laji.fi/taxon/MX.37999/occurrence

    käpysonni käpysonni 6.11.2025, 09:22

    Mihin perustuu väite että vanhoista lahopuustoisista metsistä on pulaa?

    Faktaa pöytään eikä mutuilua.

    Ja tosiaan, perinneympäristöt on ihmisen toiminnan seurausta, kun laidunnetaan eläimiä. Se oli yleistä pientilavaltaisessa maataloudessa agraarisuomen aikakaudella. Laiduntaminen tietysti lisää monimuotoisuutta, mutta kun se lopetetaan, niin LAIDUNTAMISEN AIKAANSAAMA monimuotoisuus vain vähenee ja luonto palautuu siinä kohdin vain laiduntamista EDELTÄNEESEEN TILAAN, mitään luonnon peruuttamatonta tuhoutumista ei ole siis tapahtunut. 1000 vuotta sitten ei varmaankaan paljoa Suomessa vielä laidunnettu, joten oli varmasti luontokin vähemmän monimuotoinen. Eli laiduntaminen on KEINOTEKOISTA luonnon monimuotoisuuden lisäämistä.

    Vihvelikko 6.11.2025, 09:33

    Kurjelta ihan hyvä kysymys, enkä ole kovin jyrkkää mielipidettä tuohon luonut. Itse pidän kunnossa vähäisiä perinnebiotooppejani maiseman ja pörriäisten takia. Linnut myös tuntuvat viihtyvän pellon ja metsän välisillä vaihettumisvyöhykkeillä, joissa on harvakseltaan puuta ja niittämällä hoidettua pohjaa. Monestihan nuo tosiaan ovat ihmisen toimesta muodostuneita alueita ja luonnostaan umpeutuvat, kun käyttö loppuu.

    Kurki Kurki 6.11.2025, 09:36

    Sehän näissä Punaisen kirjan uhanalaisten lajien luettelossa onkin pöyristyttävää, että Suomen uhanalaisista 2667 kaikkiaan n. 2300 uhanalaista lajia uhkaa vain Suomen luonto tavalla tai toisella. Ensinnäkin umpeenkasvulla ja toiseksi kaikkia erilaisen ilmaston lajeja, jotka yrittävät levittäytyä Suomeen, mutta eivät sopeudu Suomen ankaraan luontoon ja ovat siitä syystä uhanalaisia. Mutta Punaisen kirjan luettelossa niiden uhanalaisuus onkin ja päälle luonnostaan pienen popun lajit:

    – aukkohakkuut

    – vanhojen metsien väheneminen

    – lahopuun väheneminen

    – ojitus

    – turpeen nosto

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.11.2025, 09:42

    käpysonni voi miettiä asiaa siltä kannalta miltä metsämme todennäköisesti näyttivät ennen ihmisen tuloa. Siitä saa viitteitä katsomalla miltä Venäjän ja Kanadan hoitamattomat metsät näyttävät nyt. Vanhat runsaslahopuustoiset peitteiset metsät hallitsevat maisemakuvaa. Luonnonmetsä uudistuu koko ajan häiriöiden kautta, mikä pitää lehtipuut ja kukkakasvit mukana. Eivät ne katoa ilman metsänhoitoa metsäekosysteemeistämme.

Esillä 10 vastausta, 10,241 - 10,250 (kaikkiaan 10,882)
1 2 3 … 1 024 1 025 1 026 … 1 087 1 088 1 089