› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,281 - 10,290 (kaikkiaan 10,882)
1 2 3 … 1 028 1 029 1 030 … 1 087 1 088 1 089

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • PenttiAKHakkinen 7.11.2025, 08:39

    Minusta Kurjen kannattaisi hiukan hengähtää. Vaikka näyttäisi, että olet enemmän oikeilla jäljillä kuin tuo ”asiantuntijoiden” ylivoimainen joukko.

    Kahteen asiaan kiinnittäisin huomiota, kun nämä ”asiantuntijat” alkavat pelaamaan pulushakkia. Käsittääkseni Kurki puhuu selkokielellä ” vanha metsä” on metsä, jossa puiden ikä on korkea. Pulushakin pelaaja kääntää keskustelun vanhan metsän tarkoittavan ikivanhaa luonnonmetsää. Niissä monimuotoisuus on aivan omaa luokkaansa. Johtuen, että siellä on alueita, joissa on nuorta metsää, jopa aukkoja.

    Toisekseen, jotta nähdään häivähdys  näiden ”luontoihmisten” ajatusmaailmasta, kannatta lukaista ylen juttu 31.3.2022 ”Metsäekologian tutkija kritisoi …” . Löytyy esim hakusanalla Panu Halme. Aikamoinen älämölö näytti syntyneen, kun ylioppilastehtävään oli annettu kuvaaja lajien määrästä puuston iän mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2025, 09:46

    Se että Punaisen kirjan vanha metsä tarkoittaa myös luonnontilaisen kaltaisia (mm. runsaasti lahopuuta) on kerrottu uhanalaisten arvioinnin oppaassa. Nämä eivät ole välttämättä aina vanhoja, useimmiten kuitenkin.

    Timppa Timppa 7.11.2025, 10:40

    Käsitys liito-oravan reviirin tarpeesta ja asumisjärjestelyistä on tutkijoidenkin keskuudessa muuttunut radikaalisti.Toki voidaan kysyä mihin käsitys liito-oravien vähenemisestä perustuu kun niitä havaitaan kaikkialla-ennenhän niitä piti olla vain synkimmissä ja laajoimmissa  ikimetsissä.

    Kyllä tilanne on tiedetty jo kauan.  N 10 vuotta sitten etsdittiin Elyn liitusriasiantujan kanssa merkkejä liiturista, joka piti asua suunnitellulla hakkuualueella.  Tällä oli kaikkea mitä liituri tarvitsee, vanhoja kuusia, vanhoja lehtipuita ja olipa joku vienyt pöntönkin.  Ei löydetty mitään merkkejä. Tällä kertaa oltaisiin voitusiis hakatakin, mutta  mutta alue oli niin kaamean isolohkareista, että katsottiin viisaammaksi suojella se, koska saatiin Valtiolta kunnon tarjous.  Yhteismetsää perustettaessa oli sovittu, että joku aluen suojellaan ja näin kuitattiin velvoite.

    Tämä liituriasiantuntija kertoi, että selvät liituriesiintymät ovat valtateiden varsilla ja asutuksen tuntumassa.

    Seuraavastakaan kohteesta ei löytynyt merkkejä liitureista vaikka taas kaikki vaatimukset täyttyivät.  Se hakattiin, mutta isot haavat jätettiin, kuten olisi muutenkin jätetty.

    Rane2 7.11.2025, 10:40

    ”Niissä monimuotoisuus on aivan omaa luokkaansa.Johtuen,että siellä on alueita,joissa on nuorta metsää,jopa aukkoja.”

    Aivan,ja tämän monismuotoisuuden lisäämiseen käy ihan tavalliset maatalous-ja metsäalueet…

    Linjalaskennat kertovat mielenkiintoisia tietoja laajentuneen Tiilikkajärven kansallispuiston linnustosta – ePressi

    käpysonni käpysonni 7.11.2025, 10:59

    Jos uskoo evoluutioteoriaan, niin uskottavaa on, että eliöiden sopeutumiskyky on vahvempi kuin tiede luulee. Eli ne pystyy sopeutumaan ympäristön muutoksiin, eli avohakkuu ei välttämättä tuhoa peitteiseen metsään sopeutunutta eliölajia, vaan se muuttaa tai sopeutuu siihen aukkoon, varsinkin jos siihen istutetaan uusi metsä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2025, 11:14

    Seppo Vuokko on merkittävä mielipidevaikuttaja. Se on tullut todistetuksi.

    Liito-oravan elinympäristövaatimukseksi ei ole muistaakseni väitetty ikimetsiä, vaan metsiä joissa on riittävä peitteisyys liikkumista varten, lehtipuustoa ruokailuun, kuusia näkösuojapuiksi ja pesimäpaikkoja.

    Wikipedia:

    ”Liito-orava viihtyy varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä. Yksilö elää koko elämänsä samalla elinpiirillä, joka on uroksella noin 60 hehtaaria ja naaraalla viisi. Liito-oravan pääravintoa ovat kesällä lehtipuiden lehdet ja talvella norkot.

    Liito-orava käyttää pesänään yleisimmin haavassa olevaa koloa, joskus tavallisen oravan tekemää risupesää.”

    Taiteilijan näkemys ikimetsästä. Nåjaa…

    Moomin Primeval Darkblue
    Kurki Kurki 7.11.2025, 14:05

    https://yle.fi/a/3-12384203

    ”Metsäekologian tutkija kritisoi …” .

    Eipä Halme kritisoi lajimäärän (4) kehitystä. Se suorastaan romahtaa iän myötä.

    Todistaa Taulukon 5 informaation. Vanhat metsät ovat surkean monimuotoisia lajien määrän mukaan arvioiden.

    En minä Aki Ikosta syytä mistään, vaan niitä asiantuntijoita, jotka ovat uskotelleet hänelle tällaista roskaa. Luulempa, että kaikki saavat potkut.

    Aki Ikonen: ”Oikein mukava keskustelu oli, oikein mukava, kiitos paljon”.

    Kiitos vain itsellesi.

    Otamme varmasti vielä kiivaasti yhteen monella keskustelutantereilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2025, 14:31

    Em. YLE-linkistä. Tehtävä: Yhdistä kuvan 9.A käyrät 1–4 käsitteisiin A–D. Vastausta ei tarvitse perustella. A: biomassa, B: nettohiilensidonta, C: lajimäärä, D: hajoavan aineksen määrä. Hyvässä vastauksessa biomassa = 2, nettohiilensidonta = 1, lajimäärä = 4, hajoavan aineksen määrä = 3.

    Halme: ”Hyvän vastauksen piirteet kuvaavat paremmin aukkohakkuun uudistumista kuin metsäpalon jälkeistä tilannetta.” Metsäpalon jälkeen ei biomassa (käyrä 2) aloita nollasta ja avohakkuunkin jälkeen alueella on aina jonkin verran hajoavaa ainesta (käyrä 3).

    Huomioidaan kuitenkin: y-akseli on suhteellinen. Nyt voidaan ajatella että se kuvaa ajallista kehitystä jostakin alkupisteestä eli metsäpalosta tai avohakkuusta lähtien. Aloituspiste ei ole välttämättä nolla ja se on kullakin muuttujalla omansa. Jos tämä olisi kerrottu kokelaille, tehtävä olisi ollut järkevämpi.

    Lajimäärä (käyrä 4) näyttää olevan korkeimmillaan keski-ikäisissä metsissä. En tiedä mihin lähteeseen oppikirjan tekijä on tämän perustanut. Voisiko olla ennemminkin niin, että lajimäärä olisi korkeimmillaan sukkession alussa ja lopussa ja notkahtaisi siinä välillä metsän sulkeutuessa?

    Nostokoukku 7.11.2025, 15:08

    Olen ollut neljä kertaa sammuttamassa metsäpaloa ja kaksi kertaa polttamassa metsää tarkoituksella pystyyn. Lisäksi jonkun kerran kulottamassa avohakkuun jälkeen aukkoa. Avohakkuulla ja metsäpalolla ei ole mitään yhteistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2025, 15:12

    Metsäpalot meillä ja muualla ovat myös kaksi eri asiaa. Kanadassa osa niistä on elävän puuston lähes kokonaan tappavia uudistavia paloja. Meillä suuri osa luonnontilaisen metsän paloista olisi kevyitä männiköitä kuusista puhdistavia pintakuloja.

    Ei ole tietenkään täsmällistä sanoa, että avohakkuu vastaa metsäpaloa mutta voidaan sanoa, että avohakkuu matkii luonnonmetsien isoja häiriöitä (palot, hyönteistuhot, myrskyt). Nykyään vielä enemmän kuin aiemmin, kun kaikille uudistusaloille jää enemmän puustoa.

Esillä 10 vastausta, 10,281 - 10,290 (kaikkiaan 10,882)
1 2 3 … 1 028 1 029 1 030 … 1 087 1 088 1 089