Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,291 - 10,300 (kaikkiaan 10,303)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Matkiminen ei onnistu kuin maisematasolla. Silloinkin vain totaalisilla myrskytuho-alueilla.

    Kurki Kurki

    https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/paula-myrskyn-tuhot-olivat-historiallisen-suuret-koillismaan-metsissa

    Myskytuho luonnon metsissä on sama kuin siemenpuuasentoon hakattu talousmetsä jättöpuineen kuivien kankaiden harvoissa metsissä.

    Nostokoukku

    Niin on. Jos myrskytuhopuut kerätään pois. Mutta luonto ei kerää myrskytuhoja pinoon.

    Petkeles Petkeles

    Muistaakseni jo joku vuosi sitten siunattiin kellarieliitin aamenella avohakkuu täysin luonnontuhon kaltaiseksi. Joku sen aikainen Ägyli vielä komppasi.

    Rane2

    Petkesles muistaa melkein oikein.Siunaaja oli kuitenkin silloinen FSC-sertifiointijärjestön (mukana menossa mm.WWF,Greenpeace,Luontoliitto,Luonnonsuojeluliitto) pääjohtaja Kim Carstensen joka järjestön nettisivuilla(nyt poistettu) rinnasti avohakkuut luonnontuhoihin kun hän perusteli miksi luontojärjestöjen oma sertifikaatti sallii avohakkuut…

    Minä ja FSC: Kim Carstensen – biologi, kulttuurisosiologi ja FSC:n pääjohtaja | Forest Stewardship Council

     

    käpysonni käpysonni

    Kaksoisstandardit jyllää luonnonsuojelussakin.

    Nostokoukku

    Mitäpä metsättömästä Tanskasta kotoisin olevalta muuta voi odottaa. Ja kukahan rahoittaa nämä sertit ?

    Avohakkuu ei jäljittele luonnonmetsien tuhoa kuin maisematasolla. Kaiken muun väittäminen on kaukana totuudesta.

    Rane2

    Ei ehkä tuhoa mutta uudistumista kyllä…

    Nostokoukku

    Silloin lievästi, jos luonnon annetaan hoitaa se uudistuminen. Silloinkin lähtökohta on aivan toinen, kuin luonnontuhon jäljiltä uudistuminen.

    Timppa Timppa

    On kokemusta kahdesta n 0,3 ha:n metsäpalosta männikköön.  Molemmat etenivät pintapaloina.  Kuvioilla ei ollut mitään aluskuusia.   Kummastakin kerättiin puut pois.

    Vuonna 1995 tapahtuneen palon aukkoon syntyi osin männikköä, osin myös kuusia ja ison metsän viereen vain heinää.  Jätin 10 vuodeksi kuvion kehittymään luontaisesti.  Hirvet tulivat ja söivät lähes kaikki männyt.   Kuusialuekin oli harva.  Raivattiin pois vähäinen vesakko ja hirvien kaluamat männyt.  Istutettiin kuusia.  Nyt siinä kasvaa kohtuullinen nuori metsä, mutta selvästi hitaammin kuin normaali viljelymetsä.

    Vuonna 2018 palanut alue on taimettunut erittäin huonosti.  Ehkä osasyy on lähes pinnassa oleva kallio, joka pitää pintakerroksen kuivana.

    Ainakin se ero viljelymetsällä ja paloalueella on, että paloalue taimettuu hitaammin ja epätasaisemmin  ja on selvästi arempi hirvituholle kuin viljelyaukko.

Esillä 10 vastausta, 10,291 - 10,300 (kaikkiaan 10,303)