› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,331 - 10,340 (kaikkiaan 10,365)
1 2 3 … 1 033 1 034 1 035 1 036 1 037

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • risuparta 9.11.2025, 22:59

    Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaa!

    Kurki Kurki 10.11.2025, 06:17

    Risuparta reputti tässä yo-tehtävässä.

    Kurki Kurki 10.11.2025, 23:17

    Mihin risuparta katosi? Miettiikö vielä yo-kysymykseen vastausta?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ada88b1a-bea6-439d-acc8-a477756d62e7

    Jos taimi ei pysty muodostamaan yhteyttä sieneen, sillä ei von Bonsdorffin mielestä ole hääppöisiä mahdollisuuksia pärjätä kasvukilpailussa.

    Onkohan jossain päin tapahtunut tuollaista, että muokattuun aukkoon ei taimet olisi kasvaneet sienirihmaston puutteen vuoksi. Satoja vuosia vanhan pellon istutuksetkin onnistuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2025, 10:17

    Voisiko joku vähän referoida em. juttua sienistä, kun ei näy MT.

    Eva-Maria Roth kertoo väitöskirjatyössään 21.11. että avohakkuu ei välttämättä pienennä mykorritsasienten monimuotoisuutta. Biomassaa kyllä väliaikaisesti.

    Mistä sitten metsitysalueet saavat sienijuuret, luultavasti ilman kautta leviävistä itiöistä.

    Gla Gla 11.11.2025, 11:22

    Viime viikon luontoradiossa oli hyväntekeväisyysilta vanhojen metsien hyväksi. Keskustelemassa mm. Petri Keto-Tokoi. Kohdasta 34:00 alkaen voi kuunnella luontoväen näkemystä hirvieläimistä.

    Referaatti: Nykyään metsien hirvieläinkannat ovat moninkertaiset luontaiseen verrattuna, laidunnuspaine on kova ja metsien tilaa voi parantaa vähentämällä hirvieläimiä. Kyse on alueellisesta asiasta, ei tarvitse mennä suojelualueelle ampumaan.

    https://areena.yle.fi/1-76415407?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2025, 11:38

    Mihin lähteeseen perustuu arvio että hirvieläinkannat ovat moninkertaiset luontaiseen verrattuna, eli mistä saadaan arvio meidän luontaisesta tasosta? Hirville ja kauriille on paljon ravintoa ja petopaine alhainen, joten sikäli väite on uskottava.

    Gla Gla 11.11.2025, 11:41

    En tiedä muuta lähdettä kuin Petri Keto-Tokoin kommentti, johon tällä kertaa uskon.

    Luontaisessa metsässä ei ravintoa olisi. Ja kun ohjelmassa puhutaan vanhoista metsistä, näiden uudistumisessa ei luontaiset prosessit toimi, kun pioneerilajit katoaa hirvien turpaan.

     

    mehtäukko 11.11.2025, 11:50

    Risuparka katoaa kuten jotkut muutkin saatuaan vettä henkeensä…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2025, 12:00

    Joo kiitos, täytyypä kuunnella.

    Luonnossa hirvi käyttäisi laitumina soita ja tunturien lähialueiden puustoisia osia (Wikipedian mukaan).

    Linkissä määriä Venäjältä ja Kanadasta, molemmissa arvioidaan olevan muutamia satoja tuhansia hirviä. Onko metsätalous muuttanut metsien ravintotilannetta paremmaksi ja onko hirvien määrä sitten heilläkin ihmisen säätelemä. Hirven tiheys per metsäpinta-ala vaikuttaisi kuitenkin olevan samaa luokkaa kuin meillä, jos metsää on kummassakin noin 10-kertainen määrä meihin verrattuna ja hirviä myös.

    https://brilliantmaps.com/many-moose-maps/

    Tuo on merkittävä havainto muistaa, että sorkkaeläinlaidunnus estää vanhojen metsien ja myös suojelualueiden metsien uudistumista. Eli kun katsomme meidän hoitamattomien ja luonnontilaisen kaltaisten metsien uudistumista, se näyttää heikommalta kuin mitä se olisi ilman suurta sorkkaeläinmäärää – ainakin muiden puulajien kuin kuusen osalta.

    Kurki Kurki 11.11.2025, 12:41

    MMm tällaista.

    Talousmetsissä avohakkuu ja sen jälkeinen maanmuokkaus ovat aina koettelemus maaperälle. Kun puusto häviää, maaperän sienirihmastot kuolevat.Eniten kärsivät lajit, jotka tarvitsevat pitkän jatkumon eli käytännössä vanhaa metsää.”Toiset lajit kuolevat nopeasti, toiset pystyvät sinnittelemään kantojen kautta joitakin vuosia”, von Bonsdorff sanoo.

    Minun kommentti sinne.

    Onkohan Suomessa koskaan muokattu avohakkuu jäänyt kasvamasta istutettua puulajia? Sienijuuret ovat merkityksettömin keskusteluaihe metsissä. Ei kai ne ehdi kuolla, kun talvella hakataan aukko ja keväällä muokataan ja heti perään istutetaan. Sieni-itiöiden kautta sienet leviävät tuulen mukana kymmeniä… satoja kilometrejä.Taas tätä ääliömäistä pelottelua, jolla yritetään valheilla perustella jk-kasvatuksen etuja ja vanhojen metsien ylivertaista monimuotoisuutta. Pukkalan JK-metsät ovat jaksollisen metsän yläharvennuksia ja jk-metsäksi muuttuvat vasta sitten, kun viimeinenkin jaksollinen puu on hakattu. Vanhoissa metsissä lajimäärä romahtaa 1/3 osaan nuoremmista ikäluokista. Vanhat metsät ovat metsien arvottomin ikäluokka, jos monimuotoisuutta arvioidaan lajimäärien perusteella.

Esillä 10 vastausta, 10,331 - 10,340 (kaikkiaan 10,365)
1 2 3 … 1 033 1 034 1 035 1 036 1 037