› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,341 - 10,350 (kaikkiaan 10,365)
1 2 3 … 1 034 1 035 1 036 1 037

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 11.11.2025, 12:57

    Luonnolliseen kiertoon on kuuluneet satojenkin hehtaarien metsäpalot, jotka on nitistäneet viimeisenkin puun koko alalta, siis myös ja varsinkin alikasvokset, joita avohakkuussa kuitenkin aina jonkin verran jää kasvamaan. Silti nämä alueet on mykorritsansa jostain saaneet, kun niille on puun siemeniä lennellyt.

    Sienikatoon en näillä näytöillä usko. Itse viime kesänä muokkasin ja istutin pellon, joka on vanhojen karttakuvien perusteella ollut peltoa jo ainakin vuonna 1932. Olen melko varma, että mikäli pidän huolen siitä, ettei heinä tukahduta taimia, ne tulevat kasvamaan hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2025, 13:02

    Vanhojen metsien lajeja ei varmaan tarvita jokaisella metsähehtaarilla vaan riittänee, että niitä on maisematasolla riittävä määrä jotta voivat levitä tarpeen mukaan.

    käpysonni käpysonni 11.11.2025, 13:24

    Voisi kuvitella että viljelymetsätalous tarjoaa sorkkaeläimille runsaammin ruokaa kuin jk- metsä. Maanmuokkaus räjäyttää lehtipuut  ja heinäkasvit kovaan kasvuun, männyn- ja koivuntaimikot on oikea herkkupöytä hirville, ei sellaisia herkkupöytiä ole jk-metsissä lainkaan. Ne on paljon karumpia kuin taimikot. Tietysti myös sorkkaeläimet ulostaessaan  levittää puiden ja kasvien siemeniä ympäristöön  missä liikkuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2025, 13:27

    Kyllä, ja enemmän ravintoa kuin luonnonmetsä. Suomen hirvikanta olisi moninkertainen jos sitä ei säädeltäisi metsästämällä.

    mehtäukko 11.11.2025, 13:43

    Kun sitä paitsi käytössä on suosittu kääntömätästys, kuinka se ” on koettelemus maaperälle”?

    Makarov 11.11.2025, 18:51

    Peltoja kynnetään, se on koettelemus maaperälle. Peltoa karhitaan, se on koettelemus maaperälle. Pelto kylvetään, se on koettelemus maaperälle. Minusta ihan normaaleja toimia peltoviljelyssä. ”Koettelemus maaperälle” taitaa ennemmin olla maan inhimillistäminen kuuntelijoiden tai vaikka lukijoiden ajatuksissa, voinee olla takana jokin tarkoitus.

    käpysonni käpysonni 11.11.2025, 19:40

    On tutkittu että muokkauksessa, erityisesti kynnössä, hiiltä karkaa ilmaan

    Nykyinen tehoviljelys rasittaa maaperää, eräs tutkija väittää että enää pystytään ottamaan 60 satoa, sitten maaperä onkin hedelmätön

    https://www.apu.fi/artikkelit/ihmiskunnalla-on-jaljella-60-satoa-philip-lymbery

     

    oksapuu 11.11.2025, 19:47

    No jaa.

    Tomaattia voidaan kasvattaa lasivillassa ja perunaa ilmajuuri menetelmällä. Tuskin rasittaa maaperää…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2025, 20:24

    Entä onko kunttaantuminen koettelemus maaperälle ja elpyykö se avohakkuun ansiosta? Ainakin lahotettavaan ainekseen tulee siinä kohtaa iso lisäys. Kaikki muutos ei ole paha asia, kuten Rane on opettanut. Metsäpalot jättävät yleensä paljon enemmän puuta pystyyn ja eloon, joten hajotettavaa tulee tasaisemmin maaperään ja erilaista.

    Rane2 11.11.2025, 20:29

    ”On tutkittu että muokkauksessa, erityisesti kynnössä, hiiltä karkaa ilmaan

    Nykyinen tehoviljelys rasittaa maaperää, eräs tutkija väittää että enää pystytään ottamaan 60 satoa, sitten maaperä onkin hedelmätön”

    No on arvioitu että kyntö jonkinlaisella sahralla keksittiin noin 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.Kunnollinen kääntävä aura keksittiin noin 3000 vuotta ekr.Eli johan tuota hiiltä on karkaillut kyntöhommissa.

    Tuon 60 vuoden teorian keksijä on siis brittiläinen Philip Lymbery.Hänen taustansa ei ole tutkija vaan hän on entiseltä ammatiltaan lintujenbongausretkien vetäjä.Siitä hän siirtyi jonkinlaiseksi eläinoikeusaktivistiksi ja suojelujärjestöjohtajaksi.Miljoonaomaisuuden hän on tienannut kirjoittamillaan kirjoilla maataloudesta.Ymmärtääkseni idea on että eläimet pidetään ympäri vuoden ulkona,peltoja ei muokata eikä lannoiteta ja näin tuotetaan maailman ihmisille riittävästi edullista ruokaa.

    Ja kuten arvata saattaa näillä teeseillä pääsee maatalouden guruksi toimittajien silmissä…

Esillä 10 vastausta, 10,341 - 10,350 (kaikkiaan 10,365)
1 2 3 … 1 034 1 035 1 036 1 037