› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,371 - 10,380 (kaikkiaan 10,592)
1 2 3 … 1 037 1 038 1 039 … 1 058 1 059 1 060

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 16.11.2025, 18:23

    Siinä mielessä outoa  kun joka mediassa valitetaan hiilinielujen pienentymistä mutta sitten toisaalta kuitenkin ollaan selittämässä ettei pienemmät hiilinielut ja varastot olekaan niin paha juttu…

    Timppa Timppa 16.11.2025, 18:23

    . Osaoptimointia on myös se, että teollisuus polttaa puusta yli 60%. Työntää hiilenä ilmakehään, vaikka näin ei saisi sanoa eikä laskea.

    En ole havainnut enempää sahojen kuin selluterhtaiden pihoilla rovioita.  Missä päin näin tapahtuu?

    Totta taitaa olla, että puusta päätyy energiaksi gtuo 60 %.  Osalla ylläpidetään tuotantoprosesseja.  Osan käyttävät voimalaitokset.   Sitten osasta saadaan sähköenergiaa,, kun sellutehtaiden mustalipeä poltetaan.

    Puun poltto on ekologinen tapa saada energiaa.

    Nostokoukku 16.11.2025, 18:59

    Mihinkä se poltetun puun hiilipäästöt joutuvat? En väitä, etteikö puun poltto ole ekologinen tapa tuottaa energiaa. Tuotan sillä kaiken tarvitsemani lämpöenergian. Paljon kokonaisekologisempi se on kuin tuurisähkö. Mutta ei kai päästötön sekään. Muuta kuin laskelmissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.11.2025, 21:34

    Ranelle: älä huoli jos et ymmärrä, ei me muutkaan ymmärretä, ei tutkijat eikä poliitikot. Ei ole nimittäin mitenkään selvää, mikä on paras yhdistelmä monimuotoisuutta, hiilivarastoja ja nieluja – edes Suomessa saati sitten maapallolla.

    Ei Markku Kulmalakaan osannut täsmällisesti kertoa miten meidän pitää edetä, vaan esimerkiksi aerosoleista sanoi, että tarvitaan lisää mittauksia. Ei muun muassa tiedetä tuottaako hyvin kasvava metsä enemmän hiilinielua tehostavia aerosoleja kuin kituliaasti kasvava (kuten tuntuisi loogiselta).

    Itse ajattelen että ihmiskunnan kannattaa tavoitella metsien puustobiomassan (hiilivaraston) kasvua, mutta se on vaikeaa ja fossiilipäästöjen kasvun voittaminen erityisen vaikeaa. Kulmalalla on asiasta laskelma joka on täällä ollutkin esillä: jos päästöt pienenevät joka vuosi 2 % ja nielut kasvavat joka vuosi 2 %, ne ovat yhtä suuret noin 24 vuoden kuluttua. Tämä olisi varmaan se mitä tulisi tavoitella.

    Pelkkinä hiilivarastoina metsiä ei kannattane pitää, vaan niistä pitää saada myös raaka-ainetta, työtä ja tuloja. Silloin niistä myös huolehditaan paremmin, varsinkin jos ne ovat yksityisessä omistuksessa.

    Suomessa meidän tulee vähintään edistyä monimuotoisuudessa ja pitää metsien kasvusta (ikärakenteesta) hyvää huolta, jotta tulojen saaminen on tulevaisuudessakin mahdollista. Hiilivarastot määräytyvät sitten sen mukaan miten paljon hakataan, eli miten metsäteollisuuden markkinat vetävät. Monimuotoisuus riippuu metsänomistajien toimista ja pysyvän suojelun rahoituksesta. Näillä mennään nyt, mutta tulevaisuudessa voi hiilensidonta- ja ennallistamismarkkina muuttaa pelikenttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.11.2025, 10:56

    Artikkeli metsävaroista, kuvat 28-30: pysty- ja maalahopuun määrä kaikissa metsissä, suojelualueilla ja talousmetsissä. Nousua on, mutta määrät talousalueilla ovat vielä vaatimattomia verrattuna suojeltuihin alueisiin (saati luonnontilaisiin).

    https://silvafennica.fi/article/10662

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.11.2025, 13:56

    Riikilä: Luontokadon pysäyttämisen luulisi riittävän perusteeksi soiden ennallistamiseen.

    Riittääkin.

    Pienimuotoinen ennallistaminen voi sopivissa kohdin suojata vesistöjä, jos samalla luodaan pintavalutuskenttiä.

    Turvekerroksia säästyy ja päästöt ilmaan vähenevät heti eikä sadan vuoden päästä, jos turvekankailla nostetaan vesipintaa maltillisesti. Näitä alueita on suuruusluokkaa 3 milj. ha. Ojitusalueita jotka eivät ole vielä muuttuneet turvekankaiksi on luokkaa 1 milj. ha. (Lähde: VMI-tulosraportti Silva Fennica, linkki edellä.) Viimemainituista voi löytyä ennallistamiskohteita.

     

    Rane2 18.11.2025, 21:09

    Tutkija Petri Heinonen: Kaksi kolmasosaa luontokadosta syntyy muualla kuin metsissä – Metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet | Audiomedia Oy

    Makarov 18.11.2025, 22:07

    Itse ymmärtänyt asian juuri noin kuin Petri Heinonen kertoo mutta koitappa hyvin koulutetut revalaiset saada ymmärtämään saman. Elikkä käytännössä tilanteemme näin globaalisti ajateltuna on suorastaan loistava!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.11.2025, 22:11

    Rane, huomasitko mitään huomautettavaa artikkelissa? Ai Makarov hyväksyi kaiken? Siksi kysyn kun kiinnostaa, onko oppini lainkaan mennyt perille. Palaan tähän artikkeliin tarkemmin huomenna…

    Heinonen ja Vuokko ovat näemmä hengenheimolaisia; avohakkuu on hyväksi ja luontokato on muualla, ei meillä. Lehdot, paahdealueet ja paloalueet ovat tärkeitä. Silti myös muutama kymmenen tuhatta hehtaaria arvometsää eli jäljellä olevat etelän vanhat metsät voitanee suojella. Ei suojelu aiheuta puupulaa joka johtaisi meillä tehtaiden sulkemisiin, vaan niitä sulkee kilpailukyvyn puute?

    Miksi pökkelöitä kehotetaan edelleen lisäämään, jos lahopuu on jo lisääntynyt tarpeeksi ja kolopesijöillä ei ole enää koloista pulaa? Voisiko olla että määrä ei vielä riitä tai ei ole lahopuun jatkumoa? Hömötiainen ei kelpuuta mitä tahansa lahopuuta, joten lahopuun määrän yleinen nousu ei ole paras mittari sen kannalta. Se tarvitsee laatuvaatimuksensa täyttävää eli pieniläpimittaista sopivan lahonnutta lehtipuuta pesimiseen. Lisäksi se tarvitsee talviravintoa, eli naavaisia ja jäkäläisiä puita, joissa on hyönteisiä.

     

     

    Timppa Timppa 18.11.2025, 23:01

    Lisäksi se tarvitsee talviravintoa, eli naavaisia ja jäkäläisiä puita, joissa on hyönteisiä.

    Minun nuoruudessani metsät olivat nuoria ja vähäpuisia, mistä seurasi, erttä naavaa oli vähän.  Kyllä hömötiasisia kuitenkin löytyi.  Nyt etenkin kuusikot ovat tiheitä, mistä seuraa, että jo 40-vuotiaissa metsissä on naavaa.  Naavan puutteessta ei voi hömppien alamäkeä  syyttää.

Esillä 10 vastausta, 10,371 - 10,380 (kaikkiaan 10,592)
1 2 3 … 1 037 1 038 1 039 … 1 058 1 059 1 060