› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,381 - 10,390 (kaikkiaan 10,586)
1 2 3 … 1 038 1 039 1 040 … 1 057 1 058 1 059

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 18.11.2025, 23:14

    Petri Heinonen on tutustunut Punaiseen kirjaan 2019.

    Kun mediassa ja julkisessa keskustelussa puhutaan luontokadosta, pitäisi kertoa, että luontokadon kannalta kriittisimmät alueet ovat maatalouden perinneympäristöissä, tunturipaljakoilla, kalliolla ja kivikoilla sekä rannoilla, eikä metsissä.

    Suomen luontokadon suurin uhkatekijä on Suomen luonto. Noin 2300 lajia kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667 on jo Suomen luonnon hellässä huomassa tai uhka on noiden uhanalaisten lajien elinympäristöjen umpeenkasvaminen.

    Saapa nähdä milloin huomaa tutustua Taulukkoon 5.

    Parhaat paikat lahopuulajeille ovat avohakkuualueet. Tämä on selvinnyt kääpien istutuskokeissa.

    Kriittisesti uhanalainen haavan keltakerroskääpä vaikutti nauttivan paahteesta. Istutukset hakkuuaukioilla toivat parhaat tulokset. Avoimilla paikoilla noin 60 prosenttia siirtoistutuksista onnistui.

    https://yle.fi/a/74-20047517

     

    Rane2 19.11.2025, 05:51

    ”Miksi pökkelöitä kehotetaan edelleen lisäämään, jos lahopuu on jo lisääntynyt tarpeeksi ja kolopesijöillä ei ole enää koloista pulaa?”

    Milloin (siis teoriassa) olisi tilanne kun suojelujärjestöt myöntäisivät että he voisivat luopua jostain saavutetusta edusta?Hyvä esimerkki on liito-orava jota löytyy jo lähes kaikkialta eikä mitään perustetta ole nykyiselle systeemille jossa pari ikivanhaa muumioitunutta papanaa keskeyttää hakkuut tai jopa metrotyömaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2025, 07:35

    Liito-oravan tilanne ilmeisesti edelleen heikkenee. Itsekin kuvitellut että olisi jo elinvoimainen. Teoriassa rajoituksia pitäisi voida höllätä kun tilanne muuttuu.

    Mitkä olivat ne kolme ominaispiirrettä joita metsiin piti lisätä ja mihin kohtiin maisemassa ne kannattaa keskittää?

     

    Rane2 19.11.2025, 07:54

    ”Liitro-oravan tilanne ilmeisesti edelleen heikkenee”

    Liito-oravakannan kasvu Helsingissä tasaantunut | Helsingin kaupunki

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2025, 11:13

    Joitakin kommentteja artikkeliin. Pääosin oikein mainio ja nostaa esiin hyviä näkökohtia. Muun muassa että Punainen kirja ei perustele uhanalaisuutta aiheuttavia uhkatekijöitä, vaan se tieto pitää kaivaa muualta.

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/69965913/tutkija-petri-heinonen-kaksi-kolmasosaa-luontokadosta-syntyy-muualla-kuin-metsissa—metsien-hiilinielut-eivat-ole-romahtaneet?publisherId=4627873

    metsäsektori imee edelleen muiden maankäytön sektorien päästöjä

    Metsämaa-maankäyttöluokka on vain nipin napin positiivinen jos huomioidaan maaperän kasvaneet päästöt.

    metsälajien uhanalaistumisen syyksi usein lahopuun, lehtipuiden ja kookkaiden puiden väheneminen. Inventoinnin mukaan ne kaikki ovat kuitenkin lisääntyneet

    Lahopuun määrä on noussut, mutta edelleen vaatimaton. Lehtipuulajisto on kapeampi kuin luonnontilassa. Kookkaita puita on, mutta vanhoja eläviä puita vähän. Luonnonhoidon ohjeissa sanotaankin näin: lisää maisemaan lahopuuta jatkumona, lisää puulajivalikoimaa ja lisää pieniä ja isoja vanhoja puita. Näitä kannattaa lisätä suojaisiin ja peitteisiin maastonkohtiin.

    Hömötiainen hyötyy enemmän, jos pökkelö ei ole keskellä avohakkuuta yksinään tai säästöpuuryhmässä. Mieluummin vaikka tärkeässä elinympäristössä, jossa on lähellä myös ruokailupuut, jotka voivat olla esimerkiksi vanhoja kitukasvuisia jäkälän peittämiä näreitä. Myös maiseman eri elementtien kytkeytyneisyydellä on merkitystä joillekin lajeille.

    hakattiin puu missä tahansa, niin Suomen metsätalouden ilmastovaikutus on edelleen sama

    Meidän hakkuiden monimuotoisuusvaikutus kohdistuu Suomeen.

    Metsien ilmastovaikutus on monitahoinen asia. Tutkimus ei anna varmaa vastausta, jos huomioidaan myös epäsuorat vaikutukset kuten aerosolit. Ainakin metsäpinta-alan ja biomassan lisääminen lienee aina ja kaikkialla hyvä asia. Kestävän metsätalouden transitio lienee mahdollinen muuallakin kuin Pohjoismaissa.

     

    Kurki Kurki 19.11.2025, 15:47

    Markku Kulmala sanoi että kasvun lisäksi myös varastot ovat tärkeitä, samoin monimuotoisuus.

    Onko tuossa varasto ja monimuotoisuus vastakkaisia?

    Eli jos on varastoa (vanha metsä), ei ole suurta monimuotoisuutta ja kun on monimuotoisuutta tarvitaan myös talousmetsät mukaan.

    Husq165R 19.11.2025, 16:08

    Punaisen kirjan taulukko 5!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2025, 16:22

    Ei ollut tilaisuutta haastatella Kulmalaa tarkemmin, joten en tiedä miten hän jakaisi metsät. Itse ajattelen että luonnonmetsien suuret hiilivarastot ja korkea monimuotoisuus voivat toteutua samoilla metsäalueilla. Nämähän eivät ole yksinomaan vanhaa metsää, jonka Punaisen kirjan merkintä v huomioikin. Suureen monimuotoisuuteen ei siis ehkä tarvita ihmisvaikutusta. Sen sijaan suureen metsien kasvuun tarvitaan metsän hoitaja nuorentamaan ikärakenne.

    140ärrä 19.11.2025, 16:32

    Lahopuun määrä on noussut, mutta edelleen vaatimaton. 

    Varsin luonnollista, kun jättöpuita on jätetty vasta jotain neljännesvuosisadan (?) ajan, eli suurin osa pystyyn jääneistä on vielä elossa. Sama homma metsien rakenteen muutoksen kanssa, 80-luvulla yksilajiseksi raivattu nuori metsä ei ole vieläkään monilajisempi, vaikka tässä välissä on käytännöt ja suositukset muuttuneet paljonkin. Kuitenkin julkinen metsäkeskustelu ei juuri lähde siitä, mitä on tehty, vaan mikä on tilanne juuri nyt, ja vaaditaan sen ja vain sen perusteella tekemään enemmän. Iso osa nykyisistä ”puupelloista” on saanut alkunsa ja muotonsa silloin, kun Neuvostoliitto oli ikuinen ja puhuttiin jääkauden tulemisesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2025, 17:32

    Muutosta saa aikaan nopeastikin, jos taimikoiden hoitotoimissa ja hakkuissa säästää sitä mitä metsässä jo on. Esimerkiksi isoja vanhoja vähäarvoisia puita, joiden kehittyminen vie kauan aikaa. Keloja ja lahoja ei tarvitse hakata kaikkia pois. Taimikonhoidoissa ohjeistetaan, että sama määrä puulajeja jää kuin oli ennen hoitoa. Osa lehtipuulajeista esiintyy nuorissa sukkessiovaiheissa, koska ne ovat valoa vaativia ja lyhytikäisempiä kuin havupuut – esimerkiksi pajunsukuiset, pihlaja, tuomi ja leppä. Näitä saadaan metsiin nopeasti avohakkuun (!) jälkeen eikä tarvitse odottaa vuosikausia.

Esillä 10 vastausta, 10,381 - 10,390 (kaikkiaan 10,586)
1 2 3 … 1 038 1 039 1 040 … 1 057 1 058 1 059