› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,391 - 10,400 (kaikkiaan 10,582)
1 2 3 … 1 039 1 040 1 041 … 1 057 1 058 1 059

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 19.11.2025, 21:25

    Suureen monimuotoisuuteen ei siis ehkä tarvita ihmisvaikutusta.

    Olisiko luonnontilaisten metsien monimuotoisuus 100% eli lajien elinvoimaisuus parempi kuin nykyisten puupeltojen  90% tai 96% ilman lehtoja, kun niille luontojärjestöt eivät suosittele luonnontilaisuutta, vaan hoitohakkuita, sillä vanhat lehdot olisivat lajimonimuotoisuuseltaan heikkoja.

    Suomen puupelloista ei ole hävinnyt yhtään lajia 50 vuoteen. Jos Suomen metsät olisivat luonnontilaisia, niin niistä puuttuisivat kaikki perinneympäritöjen 650 lajia.

    Lajin lisämääre v-metsät tarkoittaa Punaisen kirjan 2019 mukaan ” vanhat metsät (myös yksittäiset vanhat puut ja runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät)

    Eli vanhat metsät voi korvata lahopuulla puupelloilla.

    Tämän jo Husse tietääkin Punaiset kirjat lukeneena, kun viittaa Taulukkoon 5.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2025, 22:49

    Kurki tulkitsee taas asioita omalla persoonallisella tavallaan. Vanha metsä, yksittäiset vanhat puut ja lahopuu ovat nipussa Punaisen kirjan taulukossa, mutta eivät ne silti välttämättä ole jollekin tietylle lajille vaihtoehtoisia elinympäristöjä.

    Samoin vedetään mutkia suoriksi, jos osaoptimoidaan hiilen sidontaa perustamalla meille pelkkiä havupuumetsiä. Suomen metsien käsittely on globaalisti niin pieni ilmaston kannalta, että päätöksenteossa kannattaa huomioida monta muutakin asiaa.

    Kurki Kurki 19.11.2025, 23:11

    Tässä on Punainen kirja 2019, josta on kyse.

    Taulukko 5 löytyy sivulta 43. Siinä on esitetty mm. ensisijaiset elinympäristöt kaikille arvioiduille 9499 metsälajeille ja niiden uhanalaisten lajien määrät. Lajimäärät ovat Taulukon oikealla olevassa pystysarakkeessa.

    Punaisen kirjan löytää haulla: Suomen punainen kirja 2019.

    Pakahe Pakahe 20.11.2025, 11:27

    Taas näköjään Punainen kirja on esillä.

    Sain Punaisen Kirjan toimittajalta (ei kuitenkaan Mao Zedong) vastaukset kysymyksiin, joita KurkiLeinonen minun halusi selvittävän, ne kun olivat hänelle epäselviä. Tässä kysymykset ja vastaukset:

    Kysymys:

    ”Olen joutunut pitkään kestäneeseen väittelyyn 2019 Punaisen kirjan elinympäristöjen lisämääreen tarkoituksesta.

    Opponenttini mielestä metsien elinympäristöt vanhojen metsien lisämääreellä saatujen lajien lukumäärä antaa hyvän kuvan vanhojen metsien kaikkien lajien määrästä.

    Hänen mielestänsä metsät ensisijaisena elinympäristönä 9498 lajia ja metsien elinympäristöstä vanhojen metsien lisämääreellä saatu 1163 lajia (myös ensisijainen elinympäristö) antaa oikean suhteen muiden ja vanhojen metsien kokonaislajimääristä. Eli hänen mielestään vanhoissa metsissä on murto-osa muiden metsien lajeista, 9498 vs 1163.

    Vastaus:

    ”olette oikeassa. Lisämääre v on merkitty lajeille, jotka ovat esiintymisessään rajoittuneet/vahvasti painottuneet vanhoihin metsiin, eikä sen perusteella voi tehdä päätelmiä vanhojen metsien kokonaislajimäärästä. Lisämääre v sisältää myös yksittäiset vanhat puut ja runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät (=metsien luontaisen sukkession alkuvaihe, jossa on runsaasti jäljellä puuainesta edeltävästä vanhemmasta sukkessiovaiheesta).”

    Kysymys:

    ”Esiintyvätkö metsien yleiset lajit yleisinä myös vanhoissa metsissä?”

    Vastaus:

    ”se on hyvin vaihtelevaa lajikohtaisesti, ja lajeja on tuhansia.”

    Suonette anteeksi, että ensimmäinen kysymys on pitkähkö, koska selitin Hyväriselle, miksi kyselen mitä kyselen.

    KurkiLeinonen itse kirjoittaa

    ”Tässä on Punainen kirja 2019, josta on kyse.”

    Punaisen kirjan vanhat metsät (v) lajeja on tuhansia, mutta tärkeintä on, ettei Punaisessa kirjassa arvioitujen lajien perusteella ei voi arvioida elinympäristöjen monimuotoisuutta.

    Kahlschlag Kahlschlag 20.11.2025, 12:28

    Lainaus: ”Osa lehtipuulajeista esiintyy nuorissa sukkessiovaiheissa, koska ne ovat valoa vaativia ja lyhytikäisempiä kuin havupuut – esimerkiksi pajunsukuiset, pihlaja, tuomi ja leppä. Näitä saadaan metsiin nopeasti avohakkuun (!) jälkeen eikä tarvitse odottaa vuosikausia.”

    Tuossa on nyt vain se ongelma, että pihlajat ym. roskapuut haittaavat taimikon kasvua, varjostavat taimia, piiskaavat niiden latvoja pilalle, lisäävät juuristokilpailua ja vievät jalostustaimilta ravinteita. Sen vuoksi otan ne aina raivauksissa pois, parantaa tuotantopuuston kannattavuutta.🤑👍🏻

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2025, 12:34

    Ei sivupuulajeja jätetä tasaisesti, no koivua lukuun ottamatta tietysti. Joku voi haluta kasvattaa runkomaista leppää tai pihlajaa puusepän raaka-aineeksi. Monimuotoisuuslajit voi keskittää riistatiheiköihin ja säästöpuuryhmiin. Niitä kannattaa jättää myös peitteisinä hoidettaviin ja hoitamatta jätettäviin kohtiin maastossa.

    Kahlschlag Kahlschlag 20.11.2025, 12:39

    No kukin tavallaan, totesin vain, miten itse teen omiin kokemuksiini perustuen.🙂 Tuohonkin vaikuttaa osaltaan, onko perinyt metsänsä vai ei, minä en ole.

    Kurki Kurki 20.11.2025, 16:15

    Suonette anteeksi, että ensimmäinen kysymys on pitkähkö, koska selitin Hyväriselle, miksi kyselen mitä kyselen.

    Ole hyvä vaan.

    Pakahe se jatkaa taistelua tuulimyllyjä vastaan, vaikka jo jätti jäähyväiset tänne.

    Ilmeisesti jo esikoulusta lähtien lapsille kannattasi opettaa, että vanhoissa metsissä on vain 1/3 kaikista kaikista metsien lajeista.

    Sillä YO-kirjoitusten biologian kysymyksissä siitä voi olla hyötyä.

    Saapa nähdä osaako Pakahe vastata oikein tuohon yo-kysymykseeen. Mistä lie oppinsa saanut?

    Kysymys on tämä: Yhdistä kuvan 9.A käyrät 1–4 käsitteisiin A–D. Vastausta ei tarvitse perustella. A: biomassa, B: nettohiilensidonta, C: lajimäärä, D: hajoavan aineksen määrä

    https://yle.fi/a/3-12384203

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2025, 16:30

    Tämä yo-tehtävähän jo käsiteltiin aikaisemmin. Se on huonosti laadittu, mm. siksi kun käppyrät on piirretty lähtemään nollasta. Metsäpalon jälkeen lahoavan puun määrä ei ole nolla. Lajien määrää koskevaa osiota en olisi laittanut ollenkaan, mutta ilmeisesti koulussa on opetettu että se on korkeimmillaan metsän keski-iässä.

    Kurki Kurki 20.11.2025, 17:18

    Taisi olla AJ:llekin joltain asiantuntijalta vastaus, että vanhoissa metsissä on tuhansia lajeja.

    Metsissä on ajateltu olevan n. 20 000 lajia, mutta niistä on arvioitu vain n. puolet. Punainen kirja 9499 ja lajitietokeskus jotain 1000 enemmän.

    Lajitieteokeskus on arvioinut vanhoihin metsiin 1185 lajia (ensisjainen elinympäristö).

    Punainen kirjan 2019 Taulukkoon 5 niistä vanhoihin metsiin sitten on otettu 1163 lajia.

    YO-kysymyksestä laskien vanhoissa metsissä (1/3) sitten olisi arvioituja lajeja n. 3000 eli vahat metsät olivat toissijainen elinympäristö n. 2000 lajille.

    Jos taas näiden asinantuntijoiden heittoja ”tuhansista lajeita” arvioisi, niin niissä taitaa olla mukana metsien arvioimattomat haamulajitkin n. 10 000 , joita ei ole voitu arvioida puutteellisten tietojen ja harvinaisuuden vuoksi tai onko niistä vain oletus, että esiintyisivät Suomen metsissä.

     

Esillä 10 vastausta, 10,391 - 10,400 (kaikkiaan 10,582)
1 2 3 … 1 039 1 040 1 041 … 1 057 1 058 1 059