Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 10,582 vastausta, 133 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 10,421 - 10,430 (kaikkiaan 10,582)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki Kurki

    Häkkinen: Jos oikein tulkitsen Kurjen väittämiä niin hän sanoo, että, jos vanhat metsät hävitetään tyystin niin n 3000 lajia tuhoutuu

    Häkkisen ei ole nyt tutustunut, mitä olen kirjoittanut .

    Mm. tässä edellä ”Lisäksi kaikki vanhojen metsien lahopuuulajit läytyvät muistakin metsien ikäluokista, kun v-lisämääre lajille tarkoittaa, että esiintyy myös nuoremmissa ikäluokkissa, jos siellä on lahopuuta.

    Minun väittämä on että, jos vanhat metsät hävitetään yhtään lahopuulajia ei häviä, sillä ne löytyvät kyllä muista ikäluokista.

    Mutta jos pelkästään vanhojen metsien lajit uhanalaisarvioitaisiin, niin uhanalaisuus prosentti olisi siellä 80…90% kieppeillä kun jo lajeilla, joidenka ensisijainen elinympäristö on vanhat metsät, uhanalaisuus esim. vanhoissa lehdoissa on n.40%.

    Hävinneitä lajeja kyllä löytyisi ainakin satoja. Sillä kasveja (juuret maassa) Vuokko sanoo olevan vanhoissa metsissä n.30, kun hakkuuaukolla jo on n. 120 lajia.

    Pakahe Pakahe

    Millä perusteella KurkiLeinonen on päätynyt vanhojen metsien lajimääräksi 3000?

    Tämä sinun YO koe lasku onkin oikein hyvä esimerkki. Arvioitko kuvaajan perusteella luvun 1/3?

    Yo- koe kysymyksen kuvaamassa ei ole absuluuttiset vaan suhteelliset luvut, eli kuvaajan lajimäärä tai muut kuvaajat eivät kuvasta lajimäärää, biomassaa tai muita absoluuttisia muuttujia vaan niiden suhteellista muutosta verrattuna absoluuttiseen arvoon.

    Eli suomeksi sanottuna et taida ymmärtää ollenkaan mistä on kyse ja reputit nolosti.

    Mc Mc

    Hienoja asiapitoisia kirjoituksia A Jalkaselta. Itse joudun jättämään S Vuokon kirjoittamiset lukematta Metsälehdessä syystä että ne haisevat liian paljon selluteollisuuden maksamille.

    Kurki Kurki

    Millä perusteella KurkiLeinonen on päätynyt vanhojen metsien lajimääräksi 3000?

    Arvioituja metsälajeja olisi n. 10 000.  Jonkilainen keskiarvo Punaisen kirjan ja Lajitietokeksuksen luvuista.

    Kuvaajassahan ei ole lukuja, mutta kyllä siitä näkevä suhteen havaitsee.

    Husq165R

    ”Jonkilainen keskiarvo…näkevä suhteen havaitsee”

    Alkaa näyttämään vähän sätkimiseltä! Nurkassa tarttuu näköjään jo epätoivoisiin vetoihin! Ainakin siitä voimme olla kaikki samaa mieltä!

    Pakahe Pakahe

    Miten voit päätellä absoluuttisen lajimäärän kuvaajasta, joka on suhteellisten lukujen muutos verrattuna absoluuttiseen lukuun.

    Käyrän kulmakertoimen kääntymisen alaspäin ei tarkoita lajimäärän vähentymistä vaan lajimäärän lisääntymisen suhteellista hidastumista, mutta lajimäärä sinällään lisääntyy, vain hitaammin.

    Mitä lukee y akselilla KurkiLeinonen, kopio se ja JFGI.

    Kurki Kurki

    ”Jonkilainen keskiarvo…näkevä suhteen havaitsee

    Punaisen kirjan lukeneena, kun jo mainisi Taulukonkin 5, Husku kai tietää, että Punainen kirja on arvioinut 9499 ja Lajikeskus 10312. Turhaahan minä näitä toistan.

    Sana suhteellinen oli todella väärä. Sanotaanko sitten että 10 000 on kaunis keskiarvo kuten Trump sen sanoisi.

    Kurki Kurki

    Käyrän kulmakertoimen kääntymisen alaspäin ei tarkoita lajimäärän vähentymistä vaan lajimäärän lisääntymisen suhteellista hidastumista, mutta lajimäärä sinällään lisääntyy, vain hitaammin.

    Okei.

    Eipä näy sitten metsien kasvu tai hiilinielu lisääntyvän yhtään ajan funktiona, kun on suhteellista kasvua.

    PenttiAKHakkinen

    Voin kuvitella, että Kurki / Pakahe  keskustelusta ei tule sen selvempää. Kun Pakahe ei ole perillä, mitä tarkoittaa suhteellinen yksikkö. Ylen artikkelissa on neljä kuvaajaa ja kolme yksikköä. Nielu on tn/ha/vuosi, biomassat tn/ha ja lajimäärä kpl. Näitä kolmea ei voi samaan kuvaan piirtää muuta kuin suhteellisilla yksiköillä.

    Nielun kuvaaja on ainoa derivaatta ja kuvaa biomassavaraston muutoksen  kulmakerrointa.

    Pakahe Pakahe

    Lajimäärä ei ole suhteellinen vaan absoluuttinen yksikkö. Missä YO koe tekstissä lukee määritelmät yksiköille, jos y akseli on suhteellinen luku, se pitää käsittää suhteellisesti, eikä absoluuttiseksi luvuksi, jolloin koko kuvaajan luonne muuttuu. Tämä on juuri sitä pohdintaa, mitä YO kokeessa ja täälläkin palstalla kaipaisin.

    KurkiLeinoselle, kyllä YO kuvaajan perusteella metsien kasvua on, mutta kuten tiedetään, se hidastuu metsien vanhetessa, muttei lopu ja siitäkin voisimme keskustella joskus lisää.

    Tutustukaa asiaan hyvät herrat, olen mielellään myös väärässä.

    Hyvää illan jatkoa.

Esillä 10 vastausta, 10,421 - 10,430 (kaikkiaan 10,582)