Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,582 vastausta, 133 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 20 tuntia, 57 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,441 - 10,450 (kaikkiaan 10,582)

1 2 3 … 1 044 1 045 1 046 … 1 057 1 058 1 059

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

PenttiAKHakkinen 21.11.2025, 22:26

Pakahelle huomauttaisin, että Kurki on ymmärtänyt minun kantani ylioppilastehtävän suhteellisiin yksiköihin.
Tehtävän kuvassa on tosiaan x akseli eli y akselin nollakohta ainoa mikä on absoluuttisesti oikein. Y akselilla pitäisi olla kolmea eri mittayksikköä. Näkisin, että kyseessä on asian ymmärtämisen testaus ja tällöin on epäoleellista, että kirjoitettaisiin y akselille kolme eri mittayksikköjakoa. Varsinkin, kun vanhoja metsiä on puustoiltaan erilaisia.

Petkeles 21.11.2025, 22:47

Miten löytää nollakohdan akselilta jolla ei ole absoluuttisia yksiköitä? Ei tuo ole mikään matemaattinen koordinaatisto origoineen… Ja suhteelliselle akselille ei voida laittaa mitään absoluuttisia mittayksiköitä, kolmesta erilaisesta puhumattakaan. Saisko nyt sen taulukon numero 5?

käpysonni 21.11.2025, 23:07

Minä usein ihmettelen miksi luen näitä viestejä, olen joskus laittanut joidenkin omien viestien alle täpän kohtaan ilmoita vastauksista sähköpostilla ja gmailiin sit tuleekin näitä viestejä, joita tulee luettua. Pitäis lopettaa.

No sen vielä kuitenkin sanon että minähän en viherpiipertäjiltä ala ottamaan ohjeita metsieni käsittelyyn, näitä piipertäjiä näyttää olevan metsäihmistenkin joukossa aina vain enemmän ja enemmän.

PenttiAKHakkinen 21.11.2025, 23:26

Petkeles esitti oivan kysymyksen y akselin nollakohdasta. Siellä on annettu ymmärtää, että biomassa ja lajimäärä ovat aloituksessa nollassa.
Jotain tuossa on vialla. Biomassalla ja hajoavan aineksen määrällä on sama mittayksikkö. Eli ne ovat vertailukelpoisia. Mitenkähän tuo hajoavan aineksen määrä voi olla suurempi kuin nolla jos biomassa on samaan aikaan nolla. Silloinhan Halme olisi ollut oikeassa, jos hän olisi tätä asiaa kritisoinut. Lienekö artikkelin editoinnissa tullut virhe.

Pakahe 21.11.2025, 23:30

Onnea petkeles, jatka hyvää työtä.

Kurki 21.11.2025, 23:30

PenttiAKHakkinen, sinun mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, kuten ei minun

Häkkisellä on prikulleen oikea näkemys tuosta yo-koetehtävästä, mutta pakahella ja petkuleella näkyy remmi suttaavan.

suorittava porras 22.11.2025, 08:07

Onko kulotus katoavaa kansanperinnettä? Tiukka pykälien tulkinta vei kulotustuen metsänomistajalta kuluneena kesänä metsäuutisten mukaan . Ilmeisesti väärin poltettu. Vertailun vuoksi kannattaa kirjoittaa hakusanoiksi ”monimuotoisuutta kulottamalla”/Metsälehti. Siellä kuvia vähän isomman kulon jäljiltä vuodelta 2024.

Husq165R 22.11.2025, 08:42

Pyytämättä ja yllätyksenä kulotus-aihetta käsiteltiin menetetyt tuki-eurot edellä! Kuinkas-muuten!

Tuonne ylemmäs! Onkohan nyt sitten niin ,että yo-kirjoitusten tehtävät ja jopa taulukko 5 on alun-perin suunnattu yl´oppilaihen purtaviksi! Amiksessa eri koe-tehtävät ja taulukko 4!

Saatan olla väärässä ,josta-voimme olla ehkä samaa-mieltä!

A.Jalkanen 22.11.2025, 10:14

Suojelubiologian kannalta katsoen: Punainen kirja pyrkii lisämääreillä tunnistamaan luontotyyppejä, joissa on suuri määrä uhanalaisia (absoluuttisesti tai suhteellisesti) ja siis suuri tarve suojelutoimille.

*

Yo-tehtävästä vielä. Jäljempänä tehtävässä pyydetään nimeämään metsän sukkessiovaiheet häiriön jälkeen: pioneerivaihe, pensaikko- ja lehtipuuvaihe, sekametsä, kliimaks. Metsäpalon jälkeen biomassat eivät ole nollassa, joten kaavio kuvaa hätäisesti tulkittuna (!) paremmin avohakkuun jälkeistä tilannetta.

Tilanne kuitenkin muuttuu, kun otetaan huomioon että y-akseli on suhteellinen. Se pitänee tässä tulkita niin että y-akseli ei lähde nollasta, vaan kullakin muuttujalla on oma y-akseli. Silloin tehtävä joten kuten pätee myös paloalueella. Tästä seikasta olisi kuitenkin ollut hyvä huomauttaa kokelaille, jotka tekevät tehtäviä kiireessä ja kovassa paineessa.

Tehtävässä lajimäärän käyrä on korkeimmillaan keski-iässä, eli on ilmeisesti opetettu, että metsä on lajirikkain nuoruusvaiheen ja kliimaksvaiheen välissä sekametsävaiheessa. En ole katsonut mitä asiasta oppikirjoissa sanotaan. Tämä keski-iän lajirunsaus lienee kuitenkin mahdollista. Lisäksi pitäisi tietää, muuttuvatko lajimäärät merkittävästi metsän iän mukana vai eivät.

YLE-jutun kommenteissa nimimerkki Hannumon: ”suhteellisessa kuvaajassa alun biomassaa verrataan maksimiarvoon, näyttää biomassakuvaaja alkavan lähestulkoon nollasta.” Eli kunkin muuttujan oma y-akseli olisi 0 – 100 %. Hajoavan aineksen määrä (käyrä 3) on silti outo: se nousee tasaisesti, ja on korkeimmillaan sukkession lopussa. Miten käy jos metsä palaa? Palon jälkeen siellä on edelleen suuri määrä hajoavaa ainesta maan päällä ja alla. Eli hajoavan aineksen käyrä olisi ennemminkin u:n muotoinen.

Timppa 22.11.2025, 10:27

Lisäksi pitäisi tietää, muuttuvatko lajimäärät merkittävästi metsän iän mukana vai eivät.

Kyllä muuttuvat. Esimerkiksi Pyhä-Häkin ikimetsässä kasvaa pääasiassa vain puuta ja sammalta. Pienaukkokin kasvaa vain jotain heinää.

Sama juttu vanhassa kuusikossa. Tuskin sammaltakaan. Yjteismetsän naapurissa on yli 100-vuotias metsäpalon jälkeen syntynyt männikkö. Nyt sieltä ovat lähes kaikki koivut kuolleet, joten mäntyjen lisäksi siellä on vain jotakin vähäistä pintakasvillisuutta.