Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 10,582 vastausta, 133 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 19 tuntia, 38 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,451 - 10,460 (kaikkiaan 10,582)

1 2 3 … 1 045 1 046 1 047 … 1 057 1 058 1 059

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Lähetetty: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 22.11.2025, 10:49

Meiltä jää Timppa huomaamatta monta lajia – emme näe metsää puilta.

käpysonni 22.11.2025, 10:50

1970-luvulla oli maajussit enemmistönä metsänomistajina, silloin jokainen tuulenkaato ja pystyyn kuivanut puu käytiin tunnonnollisesti keräämässä pois, joten lahopuuta oli silloin hyvin vähän metsissä, samoin ei aukoille jätetty säästöpuita eikä riistatiheiköitä. Jokainen täysjärkinen, ( joita muuten nykymaailmassa alkaa olla harvassa) ymmärtää että tuolloin monimuotoisuus metsissä oli vähäisempää kuin nykypäivänä. Joten lopettakaa viimeinkin valheellinen jankutus luontokadosta Suomen metsissä.

A.Jalkanen 22.11.2025, 10:53

Meidän silmä on kalibroitunut väärään kohtaan, kun emme näe Suomessa luonnontilaisia ikimetsiä juuri missään. Ei edes Lapissa, kun porot ovat siivonneet pois jäkälän ja aluskasvillisuuden. Tilanne paranee kun sallitaan metsämaisemassa hoitamattomia kohtia ja jätetään niihin maltillinen määrä lahoavaa puuta pystyyn ja maahan. Ei ötököitä lisääviä määriä per vuosi vaan pienempiä.

Timppa 22.11.2025, 10:59

Varmasti Anneli niin on kaikissa metsän vaiheissa Ikävä sellainen metsä kuitenkin on, josta puuttuvat mm kukat, marjat, perhoset, pölyttäjät, ja lähes kaikki linnut sekä nisäkkäät.

Linnuista eron huomaa varsinkin keväällä, kun hyöteissyöjät ovat saapuneet. Jostain nuoresta lehtipuuta sisältävästä metsästä kuuluu aikamoinen sirkutus. Ikääntynyt havumetsä on taas aivan hiljainen.

Rane2 22.11.2025, 11:31

”Meidän silmä on kalibroitunut väärään kohtaan, kun emme näe Suomessa luonnontilaisia ikimetsiä juuri missään.”

Minnekähän luontoväen silmät on kalibroituneet?Tällä hetkellä Suomessa taitaa olla jo Belgian valtiota suurempi ala ”tiukasti ” suojeltua metsää joten luulisi että niitä ikimetsiä löytyy vaikka pikkuisen karsastaisikin…

A.Jalkanen 22.11.2025, 11:35

Ranelle luontokartoittaja: 🥹? Tiukasti suojeltua on kyllä paljon mutta siitä on suuri osa kitumaata. Samaan tapaan muissakin Euroopan maissa on ollut helppo suojella jotain tuottamatonta kuten vuoristoa.

En väitä tietäväni mikä on lajirikkain sukkession vaihe, mutta siitä olen melko varma, että niitä kaikkia kannattaa olla maisematasolla olemassa jotta saavutetaan korkein kokonaismonimuotoisuus.

Kahlschlag 22.11.2025, 12:10

Sitä monimuotoisuutta kun on niin monenlaista (talousmetsässä aivan helvetisti), lainatakseni Velipuolikuun vitsiä ”Savolaiset, Suomen kieroin kansa”, löytynee Youtubesta.

Kurki 22.11.2025, 12:19

AJ: Suojelubiologian kannalta katsoen: Punainen kirja pyrkii lisämääreillä tunnistamaan luontotyyppejä, joissa on suuri määrä uhanalaisia (absoluuttisesti tai suhteellisesti) ja siis suuri tarve suojelutoimille.

Kannattaa muistaa, että tämä suojelutarve koskee vain 10% metsien lajistosta, niin ollaan karatalla. Muut 90% eivät tarvitse suojelutoimia. Sen voi jo päätellä siitä, ettei viime vuosikymmenten metsien käsittely ole vaikuttanut niiden uhanlaisuuteen eikä yhtään lajia ole hävinnyt 50 vuoteen.

Mikä tarve suojelulle on sellaisilla lajeilla, joiden ainoa uhanalaisuus on Suomen ankara luonto eli esimerkiksi niiden elinvoimainen elinympäristö on Keski-Eurooppassa?

Samoin luonnostaan pienen populaation lajit. Niille riittää aivan hyvin talousmetsien puupellot.

Onko nyt niin, että luonnontilaisissa metsissä ei olisi uhanalaisia lajeja laikaan? Siis näitä toisenlaisen ilmaston lajeja yrittämässä sopeutua Suomen ankaraan ilmastoon tai pienen populaation lajeja?

Mitä tarkoittaa tuo suluissa oleva ”(absoluuttisesti tai suhteellisesti)

A.Jalkanen 22.11.2025, 12:51

No esimerkkinä lehtojen lajit joita on paljon – sekä määränä että myös ovat suuri osuus kaikista uhanalaisista. Sitten v-lajistoa ei ole määrällisesti kovin paljon, mutta niiden suhteellinen uhanalaisuus on korkea. Siitä olen edelleen samaa mieltä, että satunnaiset seikkailijat voisi putsata pois tilastosta ja katsoa sitten tilannetta uudelleen.

Toisaalta pitää muistaa, että hyvin suuresta osasta lajistoamme ei ole tarpeeksi tietoa uhanalaisarvioon, joten taustalla voi olla käynnissä kehityskulkuja joita emme huomaa. Esimerkiksi populaatioiden heikkenemistä ja lajien uhanalaistumista viiveellä. Siksi luontotyyppien luonnontilaisten ominaispiirteiden lisääminen on varmempi tie edetä kuin se että yritetään tekohengittää yksittäisiä lajeja.

Husq165R 22.11.2025, 14:19

Eero: ”Mitä tarkoittaa tuo suluissa oleva ”(absoluuttisesti tai suhteellisesti)

Kaveri jeesiä, vaikka pakheka kielsi kysymästä! Ohjeita ja määräyksiä pitäisi kyllä noudattaa!

Luku 25 voi olla absoluuttinen, esim.:ksi 25€.

Suhteelliseksi se muuttuu silloin kun vaikka:pa 10000€ kuukausi palkkaan saa 25€ palkan korotuksen vs. 15€ tunti-palkkaan saa 25€ korotuksen!

Suhteelliseksi sen (25) tekee se, jos pohtii että 25 on pienenpi kuiijn 30 mutta suurenpi kuin 20.

Samassa viiva kaaviossa voi olla vaikkapa sade-määrä, lämpötila ja raaka öljyn hinta! Jokaisella muuttu:jalla on oma asteikkonsa, mutta käyriä voi silti sihtailla. Perus koulussa ne teinit noita miettii!