› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,471 - 10,480 (kaikkiaan 10,580)
1 2 3 … 1 047 1 048 1 049 … 1 056 1 057 1 058

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kahlschlag Kahlschlag 23.11.2025, 20:33

    Punainen kirja on marxilais- ja vihervassariuskovaisturakaisten Raamattu, esikuvanaan Maon punainen kirja, ja ihan samanlaista satua.🤮

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2025, 21:28

    Ehkä Vuokko ei tuota lehto-osuutta kirjoittaessaan muistanut, että v tarkoittaa paitsi vanhaa myös luonnontilaisen kaltaista?

    ”Palojen sattuessa ne ovat kuitenkin voimakkaita ja hävittävät lajin pitkäksi aikaa kasvupaikalta. Kotimaisista lajeista tähän ryhmään kuuluu kuusi” (Lähde: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10673). Eli lehto palaa harvoin, mutta jos se palaa, kuusi häviää. Tällä voinee perustella kuusten poistoa lehdoista: ihminen on lähestulkoon kokonaan poistanut metsäpalot luonnostamme, joten ihmisen pitää hoitaa se homma, jonka metsäpalot muuten tekisivät ts. kuusettumisen estäminen.

    Tuomas Aakalan artikkelissa kuvataan luonnonmetsien sukkessio meidän oloissa. Luonnontilaisessa metsämaisemassa vallitsevia piirteitä olisivat mm. peitteisyys, korkea puuston tilavuus, metsän rakenteiden vaihtelevuus ja sekametsäisyys. Miksi se olisi vanhanakaan vähälajinen elinympäristö? Talousmetsässä vanha metsä voi sitä ollakin, kun vain yksi pääpuulaji ja yksi kokoluokka on harvennusten jälkeen jäljellä.

    Lahopuun määrän kerrotaan olevan suurimmillaan nuorissa sukkessiovaiheissa. (Tässä kohtaa em. yo-tehtävä oli ristiriidassa uuden tutkimuksen kanssa, kun siinä lahopuuta oli eniten sukkession lopussa.)

    Kurki Kurki 23.11.2025, 21:59

    Maon punainen kirja, ja ihan samanlaista satua.

    Kyllä sieltä, löytyy varsin mielenkiintoista tietoa, jota ei sanoin kerrota.

    Taulukko 5 sivulla 43. Käy ihan pirruuttasi katsomassa, kun sen informaatio herättää näissä  ”punavihreäpaholaisissa” hyvinkin kielteisiä ajatuksia.

    Löytyy netistä haulla ”Punaisen kirja 2019”.

    Minulla nämä kaikki tärkeät linkit on tallennettu Kirjainmerkkeihin ja löytyvät nopeasti.

    Mc Mc 23.11.2025, 23:29

    Vuokko on ikävä kyllä niin ostettu metsäteollisuuden edustaja, että häneltä ei ole selvää kirjoitusta tullut vuosiin. Ei kirjoitusta, jossa kynnettyä hakkuuaukiota ei ylistettäisi.

    Kurki Kurki 24.11.2025, 09:48

    Ehkä Vuokko ei tuota lehto-osuutta kirjoittaessaan muistanut, että v tarkoittaa paitsi vanhaa myös luonnontilaisen kaltaista?

    Luonnontilaisten metsien vanhoissa metsissä ei siis ole lajien  uhanalaisogelmaa? Elinvoimaisuus 100%?

    Aakala ei tässä linkissä tarkastele lajimääriä, mutta on huomannut Punaisen kirjan surkean arvion vanhojen metsien lajimääristä. Varmasti taulukkoa 5 katsellut.

    Tässä kirjoituksessa käyn läpi nykytutkimuksen mukaista kuvaa Euroopan boreaalisten metsien kehityksestä sekä sen yhteydestä talousmetsien monimuotoisuushaasteisiin. Kirjoituksen lähtökohtana lajien punaisen kirjan arvio siitä, että metsälajisto köyhtyy liittyen ennen kaikkea lahopuun, vanhojen metsien, palovaikutteisen puun sekä luontaisten nuorten sukkessiovaiheiden vähenemiseen. Kirjoituksessa lähestyn tätä ongelmaa lajien sijasta metsien luontaisen kehityksen ja näiden rakennepiirteiden esiintymisen kautta.

    Siitotosen kovakuoriaistutkkimus:

    Linkki:https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/d5840f65-6b93-4f9f-be3e-7fcb82de3b30/content

    Hankkeessa pyydystettiin yhteensä yli 29 000 kovakuoriaista, jotka edustivat 623 eri lajia. Kummallakin puolella rajaa kovakuoriaisten määrä oli likimain yhtä suuri, mutta Venäjän puolella pyydystetyistä (213 lajia) kovakuoriaisista useampi laji kuin Suomen puolella pyydystetyistä lajeista (179) edusti lahopuuta tarvitsevia lajeja.

    Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä
    väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.

    Lajitietokeskus rajauksilla (CR, EN, VU, NT, LC, Metsät ja v= vanhat metsät) antaa kovakuoriaislajeja 202 vanhoihin metsiin. Siis saman kuin Siitonenkin.

    Miksi pitää yrittää rakaista tämä Suomen metsien lajien uhanalaisuuden 4% ongelmaa, kun se on niin mitätön eikä edes ole ongelma.

    Suomen metsien lajien monimuotoisuus on maailman paras,  sillä elinvoimaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on n. 96% (lehdot ei mukana, kun ovat hoitohakkuiden piirissä eikä niitä Luontopaneelinkaan mukaan saa päästää vanhenemaan vanhoiksi lehdoiksi) kaikista n.10 000 metsälajista.

     

     

    Kurki Kurki 24.11.2025, 09:54

    Vuokko on ikävä kyllä niin ostettu metsäteollisuuden edustaja, että häneltä ei ole selvää kirjoitusta tullut vuosiin.

    Vuokko on kasvitieteilijä ammatiltaan.

    Mieleläni kuulisin nuo yhteydet, jos ne ovat olemassa.

    Ei kirjoitusta, jossa kynnettyä hakkuuaukiota ei ylistettäisi.

    Vastahan Vuokko ylisti tutkimuskohdettaan omaa avohakkuualaa näin, että ”aukolla kasvaa n. 120 kasvilasjia ja vanhoissa metsissä vain n. 30.”

    Timppa Timppa 24.11.2025, 10:19

    Tuomas Aakalan artikkelissa kuvataan luonnonmetsien sukkessio meidän oloissa. Luonnontilaisessa metsämaisemassa vallitsevia piirteitä olisivat mm. peitteisyys, korkea puuston tilavuus, metsän rakenteiden vaihtelevuus ja sekametsäisyys. Miksi se olisi vanhanakaan vähälajinen elinympäristö? 

    Eikö Pyhä-Häkki ole luonnontilaista.  Kun katsoo siitä otettuja kuvia, niin ainoasrtaan peitteisyys ja korkea puuston tiheys ole samat kuin Aakalan väitteissä.  Sen sijaan rakenteiden vaihtelevuus ja sekametsäisyys puuttuvat.

    Sama juttu Muuramen Kuusimäen liki 200-vuotiaassa suojelumetsässä.  Lehtipuut ovat lähes poissa.  Molemmista puuttuvat avoimien paikkjen ja nuorten metsien lajit.

    Metsäpalot ovat uudistaneetr vanhaa metsää aika huonosti.  Kun sieltä puuttuu aluskasvullisuuskuuset, niin palon yltyminen latvapaloksi on varsin hasrvinaista.  Minulla on näyte 251-vuotiaasta männystä, jossa Joensuun Yliopiston mukaan ei ole merkkejä metsäpalosta.

    Valitettavasti vanhat metsät on tehty joiksikin ihmeen pyhimyksiksi tai liki jumaliksi.  Nehän ovat vtodellisuudessa ain paikkoja, joissa on vanhoja puita, joitka kasvavat huonosti ja joissa on paljon erilaisia sairauksia.  Väistämättä tulee mieleen joku hoivakoti.  Toisin on nuoret metsät.  Niissä on tulevaisuus aivan kuin päiväkodeissakin.

    Metsissä ei ole mitään määrättyä sukkeesio-vaihetta.  Myrskyt ja metsäpalot tulevat epäsäännölisesti.  Siksi luionnonmetsistä löytyy eri-ikäisiä kuvioita kuten nykyisistä talousmetsistäkin.   Ainoa ero taitaa olla, että kuviokoko on luonnonmetsissä on suurempi.  Tietty tutkijaporukka yrittää vaan mollata talousmetsiä.

    Nostokoukku 24.11.2025, 10:25

    Jos herra Vuokko olisi kutsuttu jäseneksi johonkin luontopaneliin, hänen kirjoituksensa olisivat melko varmaan toisenlaisia. Vähän haiskahtaa nyt rannalle jääneen katkeruudelta. PunaKurkiEero ei osaa vanhana kommunistina heittää irti hänelle tärkeästä punaväristä. Ei edes kirjojen kohdalla. Neljä pulloaan hän on sentään tainnut tyhjentää jo viemäriin.

    140ärrä 24.11.2025, 10:43

    Valitettavasti vanhat metsät on tehty joiksikin ihmeen pyhimyksiksi tai liki jumaliksi.  Nehän ovat vtodellisuudessa ain paikkoja, joissa on vanhoja puita, joitka kasvavat huonosti ja joissa on paljon erilaisia sairauksia.  Väistämättä tulee mieleen joku hoivakoti.  Toisin on nuoret metsät.  Niissä on tulevaisuus aivan kuin päiväkodeissakin.

    Vanhat metsät ovat melkein korvaamattomia vanhoihin metsiin erikoistuneille lajeille, joten siksi niitä on oltava riittävässä määrin. Kieltämättä julkinen keskustelu tuntuu lähtevän siitä, että niissä ihan kaikki on paremmin, kuin talousmetsissä. Ja että talousmetsä on pääasiassa lajiköyhää puupeltoa. ”Pääasiassa” siksi, että hakkuuvaiheessa siitä joskus tulee ”korvaamaton elinympäristö,” jota ollaan ikuisiksi ajoiksi tuhoamassa.

    Kurki Kurki 24.11.2025, 11:05

    Vanhat metsät ovat melkein korvaamattomia vanhoihin metsiin erikoistuneille lajeille, joten siksi niitä on oltava riittävässä määrin.

    Ärrän pitäisi vedota sinne punavihreiden väsääjiin Punaisessa kirjassa, etteivät julkaise Ärrän mielestä vääriä tietoja, kun lisämääre v tarkoittaa myös talousmetsiä, jotka voivat korvata vanhoja metsiä kunhan siellä on lahopuuta.

    Lahopuulajien istutuksetkin onnistuvat paremmin aukolla kuin vanhoisssa metsissä.

    https://www.upm.com/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2023/08/uhanalaisten-kaapien-siirtoistutukset-lupaava-keino-lisata-monimuotoisuutta-upmn-metsissa-ja-hakkuuaukeilla/

Esillä 10 vastausta, 10,471 - 10,480 (kaikkiaan 10,580)
1 2 3 … 1 047 1 048 1 049 … 1 056 1 057 1 058