› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,491 - 10,500 (kaikkiaan 10,577)
1 2 3 … 1 049 1 050 1 051 … 1 056 1 057 1 058

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 24.11.2025, 21:55

    Lehtipuita on niin monenlaisia. Pyökillä normaali kiertoaika voi olla vaikka 100-120 vuotta ja laadukkaita tammimetsiä kasvatetaan + 150 vuotta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2025, 10:17

    Kyllä, ja koivu ja haapakin voivat elää 200 vuotta. Näitä puuvanhuksia tarvittaisiin metsämaisemaan lisää.

    MaasTulli: Metsätiaiset tarvitsevat pesäpaikoikseen ohuita, lahonneita koivuja kuusikoiden kätköissä. Keskellä hakkuuaukkoa sijaitsevat järeät tekopökkelöt eivät niitä auta.

    Nostokoukku 25.11.2025, 10:39

    Täällä karuilla männynkasvatusalueilla 95% tekopökkelöistä näkyy tehtävän männystä. Ensiharvennuksilla joku kaksihaarainen rouhaistaan haaran yläpuolelta poikki. Kokonsa puolesta olisivat tiaisille sopivia, mutta muuten niistä ei ole hyötyä kuin hyönteisille ja jokunen tikka niistä saattaa löytää ensimmäisenä kesänä kaarnakuoriaisten toukkia.

    suorittava porras suorittava porras 25.11.2025, 11:26

    Suosin työelämässä ollessani tekopökkelöinä haapoja tai lehtipuita. Havupuista pystyyn kuivaneet saivat kelvata pökkelöiksi.

    Harvennuksilla haavasta ja koivusta latva maahan sellaisenaan. Näin turvattiin ekokantoon pesivän linnun ravinnonsaanti. Ötökät viihtyvät maatuvista latvuksissa ja hakkuutähteissä. Liian lähellä havupuuta kasvaneen lehtipuun katkaisin aivan luonnostaan  2-3 metriä pitkään kantoon , jotta säästettävä puu säilyi vaurioitumattomana. Tinteille ilmeisesti lottovoitto.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2025, 12:06

    Onko Kurki ehtinyt miettiä niitä v-lajeja? Jos ryhmässä on korkea uhanalaisuusaste, miten niitä parhaiten autetaan ja tehdäänkö niitä asioita käytännössä jo? Entä kuvaako v-lajiryhmän lajien määrä tavallisen talousmetsän lajien määrän muutosta sukkession myötä? Tämä olisi yo-kokeessa jokerikysymys, josta saa enemmän pisteitä.

    Rukopiikki 25.11.2025, 14:12

    Kyllä mäntypökkelöissäkin tiaisen koloja näkyy. Yhden pesintää tällaisessa viime kesänä seurasin.

    Kurki Kurki 25.11.2025, 15:26

    Onko Kurki ehtinyt miettiä niitä v-lajeja? Jos ryhmässä on korkea uhanalaisuusaste, miten niitä parhaiten autetaan ja tehdäänkö niitä asioita käytännössä jo?

    Taulukossa 5 v- lisämäärrelajit ovat vanhoissa metsissä.

    Lehdoissa ainoa parannuskeino uhanalaisen lajin runsastuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi on siirtoistutus. kun muutenkin pienet pinta-alat ovat jo hoidossa ja uhanalaiset laholajit ovat reunalajeja, jotka yrittävät sopeutua Suomen ankaraan luontoon tai pienen populaation lajeja, joille pinta-alasuojelu ei käy, kun voivat kadota vuosikymmeniksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2025, 15:56

    Siirtoistutus ilman elinympäristön parantamista on varmaan veden kantamista kaivoon.

    Vuokko voi olla oikeilla jäljillä kirjoittaessaan, että talousmetsän sukkession lajirikkain vaihe alkaa avohakkuun jälkeen ja että se on alamäkeä siitä sitten etiäpäin. Tällä havainnolla ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä v-lajien probleeman kanssa. Ne ovat vaatelias ryhmä, jotka esiintyvät sukkession eri vaiheissa luonnontilaisissa tai sen kaltaisissa metsissä. Niissä on v-lajien lisäksi tietenkin myös normaali talousmetsälajisto, eli ne Vuokon inventoimat kukatkin.

    Rane2 25.11.2025, 16:13

    ”Täällä karuilla männynkasvatusalueilla 95% tekopökkelöistä näkyy tehtävän männystä.”

    No mistä ne tekopökkelöt pitäisi sitten tehdä ”karuilla männynkasvatusalueilla”?

    Nostokoukku 25.11.2025, 16:55

    Siihen osaa vastata, olipa outo kysymys. Männyistä tehdään, kun ei ole raivuumiesten jäljiltä muuta puulajia koskaan jäänyt. Ja niin ei ole näillä mailla täytynytkään tehdä. Jos ei mäntypökkelöt kelpaa, niin kai niitä täytyy sitten tehdä purulla täytetyistä salaojaputkista, että tulee sertit täytettyä.

Esillä 10 vastausta, 10,491 - 10,500 (kaikkiaan 10,577)
1 2 3 … 1 049 1 050 1 051 … 1 056 1 057 1 058