› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,511 - 10,520 (kaikkiaan 10,577)
1 2 3 … 1 051 1 052 1 053 … 1 056 1 057 1 058

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 28.11.2025, 10:15

    https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10673/author/20745

    Tämä Aakalan mielipidekirjoitus on ihan samasta asiasta kuin tuo Petri Keto-Tokoin mielipidekirjoitus Suomen metsätalouden myyteistä.

    Näitä linkeistä herääkin epäilys, kun on tutustunut niihin, että luonnontilainen metsä onkin lajien monimuotoisudeltaan heikompi kuin nykyiset metsätalousmetsät, sillä lajisto painotuu suurelta osin vain lahopuulajeihin ja ovat sitten muille ei-lahopuulajeille vähemmän suotuisat.

    Ja nuo myytit joita Keto-Tokoi yrittää murtaa, pitävät edelleen paikkaansa, sillä niille löytyy riittävät vastaavuudet myös luonnontilaista metsistä.

    Aakalan ja Keto-Tokoin kertomusten pohjalta väittäisin, että luonnontilainen metsä ei olisikaan enää niin monimuotoinen lajien osalta kuin Suomen nykyiset ihmisen muokkaamat metsät.

    Kuin mitä luulin.

    Enkä usko, että luonnontilaisten metsien lajien elinvoimaisuus olisi 100%.

    Olisiko edes nykyisten talousmetsien n.  95% luokkaakaan, kun jättää hoidetut lehdot (1..2% metsäpinta-alasta) pois.

     

     

    Timppa Timppa 28.11.2025, 11:38

    Vähän kommerntteja:

    Myytti 1: Luonnonmetsiä uudistavat voimakkaat metsäpalot ja avohakkuut jäljittelevät metsäpalojen vaikutuksia.

    Titenkin näin tapahtuu.  Metsiä uudistavat myös myrskyt

    Myytti 2: Luonnonmetsät ovat palaneet kerran vuosisadassa.

    En usko, että näin usein on systemaattisesti tapahtunut.  Minulla on puunäyte, joka on kasvanut 1591-1843 ja siinä ei Joensuun yliopiston mukaan ole merkkiä metsäpalosta.

    Myytti 3: Metsät kehittyvät luontaisesti tasaikäisrakenteisiksi.

    Näin tapahtuu.   Riittää, kun katsoo Pyhä-Häkin kuvia.  Sama juttu nuoremmalla Muuramen Kuusimäen luonnonsuojelualueella.  Naapurissame on  115 vuotta sitten palanut mäntyä kasvava kuvio.  Täysin tasaikäinen.

    Myytti 4: Metsän kehitys johtaa yhden puulajin metsiin.

    Näin tapahtuu.  Tuosta naapurin männiköstä ovat koivut kohta kuolleet.  Kuusia ei ole.  Lopputulos on puhdas männikkö.  Meillä on hakattu n 100-vuotiaita lähes puhtaita kuusikoita, jotka ovat ilmeisestikin syntyneet kaskimaalle nousseen koivikon alle-

    Siten vielä:  Metsä ei uudistu pienaukosta, minkä näkee Pyhjä-Häkin kuvasta.

    Kun muutama puu kuolee isossa metsässä, niin ei tapahdu mitään muuta kuin, että aukkoon alkaa kasvaa heinää.  Jos sitten taas muutama puu kuolee, ei tapahdu vieläkään mitään.  Heinä estää varsin tehokkaasti taimettumisen.  Tarvitaan myrsky, joka kaataa puita ja siten paljastaa kivennäismaata.  Tai sitten metsäpalo.  Olen katsellut useita tällaisia pienaukkoja meidän metsissä sekä rehevämmillä että karummilla paikoilla ja kaikissa on sama lopputulos.

    Tarvitaan tuho tai sitten erittäin voimakas ikääntyneen metsän harventaminen, jotta olisi toivoa luontaisesta uudistumisesta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2025, 11:51

    Meillä jäljellä olevien ikimetsien sirpaleiden pohjalta ei voine tyhjentävästi päätellä, millaisia metsämme olisivat luonnontilaisina. Luontaiset suuret häiriöt kun on poistettu talousmetsistämme myrskyjä lukuun ottamatta, niin ne puuttuvat pääosin myös suojelualueilta, eli metsäpalo ja hyönteistuho ei toistu niissä enää kovin usein. Myöskään lajisto ei ole näissä sirpaleissa samanveroinen kuin olisi, jos metsämaisema olisi luonnontilassa – siis ennen laajempaa asutusta joskus vuoden 1000 jälkeen.

    Luomus-museossa on nyt valokuvanäyttely ”Kotina metsä”, joka pyrkii näyttämään miltä metsät näyttäisivät ilman ihmisvaikutusta.

    Rukopiikki 28.11.2025, 12:03

    Taimettuuko aukot nykyään liian nopeasti aavan paikan valokasveille. Moni ei ehdi edes alulle. Onhan vanhassakin metsässä latvuskerros vehmas ja siellä tapahtuu uutta kasvua. Monelaista elämää siellä yläilmoissa. Mielestäni aivan turha vertailla näitä.

     

    Timppa Timppa 28.11.2025, 12:15

    Suomea on asutettu 10000 vuotta.  Hirvi oli ensimmäisille asukkaille elintärkeä.  Kun katsoo vaikka noita Pyhä-Häkin kuvia, nioin ymmärtää, ettei sellaisissa metsissä hirvi menesty.  Koska ihmiset kuitenkin menestyivät, niin on itsestään selbvää, että he muokkasivat luontoa, jotta pystyisivät elämään.

    Jos siis metsät eivät tuottaneet hirville ruokaa, niin niitä tietoisesdti poltettiin, jotta saataisiin sitä ruokaa.  Polttaminen ei varmaankaan ollut systemaattista, vaan kohdistui sellaisille alueille, joilla metsästys oli helpompaa.  Siis jyrkänteiden tuntumaan.  Tästä hjirvijahdista kertovat kalliomaalaukset.

    Turha miettiä kaukaisia aikoja.  Meillä on ollut lauhkeita vaihei ja kylmiä vaiheita.  Luonto on muuttunut moneen kertaan.  Nykyinen luontomme on vain 800-vuoptias, mikä on todella lyhyt aika.  Siihen on kaskeaminen vaikuttanut todella paljon.  Varmasti on syntynyut suuria metsäpaloja myös kaskeamisen seurauksena.  Tai sitten salamista.   Seitsemän veljeksen isä oli Aleksis Kiven mukaan saanut saanut enemmän maata, koska oli ottanut entisen paloalueen.

    On turka siis puhua mkistään Suomen alkuperäisistä metsistä, koska niitä ei kerta kaikkiaan ole,.

    Husq165R 28.11.2025, 12:33

    Semanttista kikkailua! Kyllä tinpat tietää mitä esim. vanhalla metsällä, ennallistamisilla ja luonnon huomioon ottamisella tarkoitetaan! Kunhan vatuloivat ja jappastelevat!

    Timppa Timppa 28.11.2025, 12:40

    Minä en kyllä tiedä, mitä ennallistamisella oikeasti tarkoitetaan,   Sehän on samaa, kuin yrittäisi saada joen virtaamaan ylöspäin.

    Rakennuksen voin saada entisen näköiseksi, mutta en metsää.

    Jos metsää ei hakata 60 vuoteen, siinä vaan puiut vanhenevat ja joku kuolee.  Mitään uudistumista tai entistämistä ei tapahdu.

    Rukopiikki 28.11.2025, 12:41

    Siitä ollaan montaa mieltä mikä oli tärkein riistalaji. Metsäpeura ollut vähintään yhtä tärkeä kuin hirvi, ehkä tärkeämpi. Hirvi on komeampi ja ehkä myös harvinaisempi saalis ja siksi kallioihin enemmän piirretty.

    Ensimmäiset asukkaat tulivat jään reunaa seuraillen hylkeiden perässä. Liekkö tunturipeurojakin aavalla jäänreuna arolla?

    Kala on kuitenkin se joka metsästäjä/keräilijän elossa pitää ja tärkein proteiini ravinnonlähde.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2025, 12:41

    Kiitos, Keto-Tokoin artikkelisarja on hyvä.

    Ensimmäistä kertaa kuulen maiseman muokkauksesta hirville. Olisiko Kurjella jokin lähde, joka osoittaisi kuinka laajasti ensimmäiset asukkaat muuttivat paloekologiaa? Meillähän on dendrokronologian tutkimusala joka varmaan osaisi antaa osavastauksen, mutta ei kenties alueellisesti kattavasti.

    140ärrä 28.11.2025, 12:59

    Jos metsää ei hakata 60 vuoteen, siinä vaan puiut vanhenevat ja joku kuolee.  Mitään uudistumista tai entistämistä ei tapahdu.

    Eihän ihmisen koskema metsä ennallistu hakkaamatta jättämisellä. Se pitää polttaa ja jättää omilleen sen jälkeen, sitten siinä vasta tulee luonnontilaisuutta.

Esillä 10 vastausta, 10,511 - 10,520 (kaikkiaan 10,577)
1 2 3 … 1 051 1 052 1 053 … 1 056 1 057 1 058