› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,551 - 10,560 (kaikkiaan 10,573)
1 2 3 … 1 055 1 056 1 057 1 058

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pakahe Pakahe 30.11.2025, 13:56

    NHM BII skenaariot ja muut tiedot on NHM sivuilla saatavilla, mutta joutuu tekemään hivenen enemmän töitä kuin ennen. SSP1-5 ennusteet löytyvät 2020-2050, kuten historialliset 1970-2014 mittaukset. Katsoin niitä 5 min sitten.

    Onhan sekä Punaisen Kirjan ja Lajitietokeskuksen asiantuntijatkin antaneet omat kommenttinsa meille, mistä löytyy asiat vielä paremmin tietävä? Taidan arvata mistä.

    Olen aivan samaa mieltä AJ kanssa tästä vänkäämisestä, mutta historiasta tiedän, ettei se lopu ainakaan HS kommenteissa, eikä varmaan täälläkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2025, 14:27

    Kiitos. Paremmin tietävillä tarkoitan lajitietojen perkaamista parhaalla kyseisen lajin asiantuntemuksella. Kokonaismäärän ja lisämääreihin jaettujen vaateliaiden lajien listojen lisäksi olisi hyvä saada lisää analyysiä yleisten lajien kuten hömötiaisen tilanteesta ja siitä miten hyvin ohjeet ja yhteiset ponnistelut niitä auttavat.

    Rane2 30.11.2025, 15:51

    ”Ehkä indeksiä ei enää kehitetä?”

    Eikös BII:n sivuilla ole oranssilla pohjalla jotain sellaista että sivut poistuvat kohta näkyvistä ja data on luotu 2021.Ilmeisesti uutta pukkaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.12.2025, 11:06

    En ole Tolopainen varsinainen lajiasiantuntija, mutta on mahdollista, että kun lajeja häviää paikallisesti ja alueellisesti, niiden joukossa on myös ekosysteemin toiminnalle tarpeellisia lajeja. Esimerkiksi puiden kasvulle ja ravinnekierrolle tarpeelliset sienet: toisaalta puiden kanssa yhteistyössä toimivat mykorritsat ja toisaalta ei-symbionttiset lahottajat. Myös kovakuoriaiset osallistuvat lahottamiseen. Lahopuissa pesivät linnut käyttävät ravintonaan tuhoja aiheuttavia kovakuoriaisia. Myös monipuolinen petokuoriaislajisto hillitsee kaarnakuoriaisia.

    Avovaiheiden ja nuorten metsien lajisto kukoistavat, mutta vanhojen sukkessiovaiheiden ja luonnontilaisten lajisto ei niinkään. Mistä me tiedämme, jos metsämme kasvaisivat vielä nykyistäkin enemmän, jos lajisto olisi rikkaampi, kun ei ole vertailukohtaa. Todennäköisesti eivät kasvaisi, mutta toisaalta nykyisen hyvän tilanteen jatkuminenkaan ei ole itsestään selvää. Kasvun tasaantuminen selittynee pääosin ikärakenteella, mutta on hiukan huolestuttava ilmiö, samoin kuin yksittäisten puiden selittämätön kuoleminen.

    Selkeitä köyhtymisiä on tapahtunut ainakin lahopuusta riippuvaisissa, v-lajeissa ja muissa harvinaistuneiden luontotyyppien lajeissa. Korvaava laji voi löytyä jos jokin puuttuu alueelta. Varovaisuusperiaate ehkä sanoisi, että monimuotoinen metsälajisto on metsien terveysvakuutus ja jatkuva köyhtyminen heikentää vakuutusturvaa?

    Timppa Timppa 3.12.2025, 11:21

     Mistä me tiedämme, jos metsämme kasvaisivat vielä nykyistäkin enemmän, jos lajisto olisi rikkaampi, kun ei ole vertailukohtaa. 

    Kuten Kurki on täällä moneen kertaan kirjoittanut, niin luonto on luonnon pahin vihollinen.  Luonnossa on vahvempia lajeja ja huonommin menestyviä.  Luonnonmetsässä vahvimmat, siis havupuut, voittavat.  Riittää, kun katsoo Pyhä-Häkin kuvia.

    Hakkuuaukko mahdollistaa myös heikompien lajien menestymisen.  Tosin vain hetkellisesti, sillä metsä voittaa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.

    Puiden menestyminen riippuu maapohjasta ja vesioloista.  Jossain määrin sattumakin vaikuttaa alkuvaiheen puiden välisiin suhteisiin.  Luonnossa on kaikkialla mykoritsasienien itiöitä.  Siksi sienien määrä ei voi olla koskaan kasvua rajoittava tai lisäävä määrä.

    Luonto toimii siis aika yksinkertaisin perustein.  Vahvin voittaa.   Sääliä ei tunneta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.12.2025, 11:37

    Mykorritsasienten osalta voisi joku perehtyä Eva-Maria Rothin väikkäriin ja referoida tänne. Tulosten lisäksi kirjallisuuskatsaus mykorritsojen tilanteesta ja merkityksestä aiemmin tiedettyyn.

    Tolopainen Tolopainen 3.12.2025, 11:46

    Etkö keksi mitään muuta kuin jokin naikkosen tekemä väitöskirja, joka kuuluu samaan sarjaan kuin asunnoissa on liikenteen meteliä enemmän kadun puolella. Aukossa nuo sienet leviävät nopeasti taimien juurille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.12.2025, 12:27

    Lue Tolopainen myös viestini kello 11:06.

    Rukopiikki 3.12.2025, 12:32

    Ilman lisääntynyt typpilaskeuma on lisännyt monimuotoisuutta.

    Olen seurannut muutamaa vanhaa sekametsää kasvavaa paksusammalkuusikkoa. Vanhatkin puut on lähteneet uuteen kasvuun. Ikivanhat lakkapäämännyt on ottaneet uudet latvat ja aloittaneet jälleen pituuskasvun ja jopa osa kuusista kiihtynyt kasvuun. Mänty on tunnettu siitä, että lähtee vanhanakin uuteen kasvuun kun kasvuolosuhteet paranevat reilusti. Ilmiö näkyy selvimmin ojitusalueiden rämemännyissä.

    Typpilaskeuma ja lämpimät helteiset kesät ovat kosteille paksusammalmaille olleet kasvun kiihdyttäjä ja käynnistäjä.

     

    Timppa Timppa 3.12.2025, 12:47

    Myös pintakasvillisuus on hyötynyt typpilaskeumasta etenkin karuilla kasvupaikoilla.

Esillä 10 vastausta, 10,551 - 10,560 (kaikkiaan 10,573)
1 2 3 … 1 055 1 056 1 057 1 058