› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 10,611 - 10,620 (kaikkiaan 10,620)
1 2 3 … 1 060 1 061 1 062

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • käpysonni käpysonni 29.12.2025, 11:30

    Sek FAO että Yhdysvaltain maatalousninisteriö ennustavat maailman viljasadon kaudella 2025/26 olevan historian suurin ja ylittävän kulutuksen.

    puutuomas puutuomas 29.12.2025, 11:34

    Ne joista siltä tuntuu että täällä pallolla on liikaa porukkaa vois alkaa itse viimeinkin elämään kuten opettaa, eli poistua tyylikkäästi. Minä päinvastoin olen sitä mieltä että lisää vain, kyllä täällä tilaa on, kunhan vain päästään näistä ihmiskunnan vähentäjistä eroon, niin me muut kyllä pärjätään.

    Nostokoukku 29.12.2025, 11:35

    Tuokin osoittaa alkuperäisen luonnon hävittämistä surutta peltojen tieltä. Vehnää on saatava burgereiden ja pitsojen leipomiseen ylen määrin. Vehnä oli muuten ensimmäinen resurssi joka sai metsästäjän asettumaan aloilleen. Siitä alkoivat riidat ja sodat parhaista viljelymaista.

    käpysonni käpysonni 29.12.2025, 11:42

    Ennallistamista, ilmstotoimia ja monimuotoisuuden edistämistä kannatetaan niin kauan kunhan sitä ei jouduta omasta lompakosta kustantamaan, vaan JONKUN MUUN ne on kustannettava. Niinpä kaupingistunut yhteiskunta on keksinyt että maa- ja metsätalouden on ne kustannettava, mikä on väärin,koska kaupunkilainen kulutuskulttuuri on kaiken tuhon syy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2025, 12:10

    Usein kysymys on toimintatapojen muuttamisesta – ei aina merkittävistä lisäkuluista. Esimerkiksi jätetään lahopuuta metsään, jätetään suo-ojat kunnostamatta, hakkaamatta kaistale ennen vesistöä tai kostea notkelma uudistamatta. Käsittelemätön alue toimii samalla riistatiheikkönä ja säästöpuuryhmänä.

    Lehdessä kerrotaan että puolet BKT:tä tulee kotimaisesta kulutuksesta. Vaikea valinta, kuluttaa vai ei kuluttaa. Suomi ei lähde nousuun jos emme kuluta emmekä investoi. Jos kuluttaa, voi valita kotimaista jos on siihen varaa. Kotimaiset kalsarit ja kotimainen ruoka esmes.

    Nostokoukku 29.12.2025, 12:20

    Tekeeköhän kotimaassa enää kukaan kalsareita? Tuskimpa. Tehdään Kiinassa, Vietnamissa tai Virossa. Kotimaista lähiruokaa kyllä harrastan, mutta siitä ei paljon BKT kasva. Muutaman euron siemenpusseja porkkanaa, lanttua, punajuurta ym. Sitten syksyllä omasta maasta perunoiden seuraksi kellariin. Hirven- ja kauriinlihat joutuu pakastamaan, kun ei enää viitsi suolaamalla säilöä. On tuosta pottukellarien teamiin kuulumisesta jotain hyötyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2025, 12:47

    Tam-Silk valmistaa julmetun kalliita kalsareita Kangasalla. Materiaalit eivät ole valitettavasti kotimaisia.

    Rane2 29.12.2025, 12:55

    ”Eihän luontokato ja evoluutio etene meille ihmisille suotuisaan suuntaan.Se voi meillä huomaamattamme edetä niin että ruoan tuotanto pienenee ja metsien kasvu heikkenee.”

    Anteeksi vaan mutta nyt sotket asioita.Ruoan tuotantoon ja metsien kasvuun luontokato ja evoluutio vaikuttavat olemattoman vähän.Se on ilmastonmuutos,maatalouden sääntely(viljelytavat) , metsänhoito(sen puute) ja suojelu jotka vaikuttavat ruoantuotannon määrään ja metsien kasvuun.

    Lähinnä semmoiseksi luontokadoksi joka vaikuttaisi merkittävästi ruoantuotantoon voisi kuvitella pölyttäjien määrän vähenemisen.Viime kesä oli kuitenkin esimerkki ettei alkukesän viileyden aiheuttama merkittävä (Hyönteistutkijoiden mukaan) pölyttäjien puuttuminen vaikuttanut viljelykasvien satotasoon…

    Satoarvio 2025, tilanne 22.9. | Luonnonvarakeskus

     

    Rane2 29.12.2025, 13:00

    Kylmä alkukesä vähensi pölyttäjien määrää | Farmit

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.12.2025, 13:05

    Niin ei vielä Rane näytä siltä että olisi vaikuttanut – joskin metsiemme kasvu ei ole enää viime vuosina kiihtynyt. Johtuuko tämä vain ikärakenteen kypsymisestä vai vaikuttaako taustalla muutakin?

    Jos jatketaan samaan malliin, tilanne voi muuttua: jos eliöstöstä napsitaan jatkuvasti pois lajeja, niin jossain vaiheessa menee joku tarpeellinenkin laji. Tuholaismyrkyt voivat heikentää maatalousalueilla pysyvästi maaperän eliöiden ja pölyttäjien populaatioita. Puille tarpeellisia ovat esimerkiksi lahottajat ja mykorritsasienet.

    Kurki arvelee Hesarissa että tulisi huono tilasto jos arvioitaisiin kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät ja niistä lajien uhanalaisuus. Näin voi olla jos arvio tehdään meillä Suomessa vanhan metsän rippeistä. Mikä on sitten johtopäätös jos lajeja löytyy meidän metsistä vähän ja paljon uhanalaisia? Itse en päättelisi Kurjen tapaan että ko. alueet ovat aina huono elinympäristö, vaan päättelisin että parantamisen varaa on elinympäristön laadussa. Huomioiden myös sen minkä lajien tulisi olla meillä yleisiä ja minkä ei, sekä sen minkälaiset oninaispiirteet tutkituilla alueilla olisi.

Esillä 10 vastausta, 10,611 - 10,620 (kaikkiaan 10,620)
1 2 3 … 1 060 1 061 1 062